Kyllä, Ukrainan itsenäisyyspäivää vietetään 24.8.
https://ukrainians.fi/fi/ukrainan-itsenaisyyspaiva/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ukrainan_itsen%C3%A4isyysp%C3%A4iv%C3%A4
Laji.fi;stä löytyy uhanalaisten lajien esiintymiä. Lajista ilmoitettuja havaintoja voi tutkia kartalla palvelussa, https://laji.fi/observation/map?target=MX.212403&countryId=ML.206&recordQuality=EXPERT_VERIFIED,COMMUNITY_VERIFIED,NEUTRAL&needsCheck=false. Ainakin osa erittäin uhanalaisten lajien esiintymistä on karkeistettu kartalta niin, että esim. aivan kilometrilleen tarkkaa sijaintipaikkaa ei anneta, Tietoa sensitiivisestä lajitiedosta, https://laji.fi/about/709
Kolmen nyt jo aikuisen tyttären isänä sanoisin, että kaikki Mauri Kunnaksen kirjat sopivat mainiosti lukutaitoisille seitsenvuotiaille. Itse asiassa niitä voivat lukutaidottomatkin vallan hyvin katsella suurella mielihyvällä, koska kuvia on paljon ja ne ovat täynnä kekseliäitä ja opettavaisia yksityiskohtia. Koirien Kalevalassahan (1992) Kunnas on tehnyt omia muunnelmiaan Akseli Gallén-Kallelan tutuista maalauksista, joten kirja soveltuu mainiosti myös kuvataiteen historian opiskeluun. Kunnaksen kirjoissa on paljon toimintaa, mutta ei väkivaltaa vaan huumoria. Olen myös aika varma siitä, että jos koululaiset jollain saa kiinnostumaan Aleksis Kivestä, niin Seitsemän koiraveljestä (2002) on ehdoton suosikki.
Heikki Poroila
Teoksen Kuningatar, keisarinna, jalkavaimo mukaan thatcherismi suosi yksityistämistä, yrittäjähenkistä kulttuuria ja finanssiteollisuutta. Thatcherismista on myös kirjassa Stuart Hall: Mitä on tekeillä? Esseitä vallasta, uusliberalismista ja monikulttuurisuudesta.
Artikkeli http://elektra.helsinki.fi/se/t/0356-3677/11/3/thatcher.pdf
Määritelmä sanakirjassa: https://www.lexico.com/definition/thatcherism
Nimet Valentin ja Valentina pohjautuvat roomalaiseen suvunnimeen Valentinus, jonka lähtökohta on latinan ’vahvaa, tervettä’ merkitsevä sana valens.
Nimet Eeva ja Eva pohjautuvat heprean ’elämää’ ja ’elämän antajaa’ tarkoittavaan sanaan havva. Nimestä on käytössä myös muunnos Eevi.
Muinaissaksalainen nimi Vilhelm merkitsee ’lujatahtoista kypäränkantajaa’. Nimestä on useita muunnoksia, esim. Viljami, Ville ja Vilho. Myös nimi Vilhelmiina ja sen lyhentymät Vilma ja Miina ovat samaa alkuperää. Myös kirjoitusasut Wilhelm, Wilma ja Wilhelmiina ovat käytössä.
Lähteet:
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/...
Aktiivisuusrannekkeissa on useimmiten kiihtyvyysanturi, joka muuttaa tietyn edestakaisen liikkeen askelyksiköksi.Rannekkeen antama luku on parhaimmillaankin arvio, koska se saattaa laskea muutakin liikettä askeliksi.Aktiivisuusrannekkeeseen voidaan usein asettaa myös keskimääräinen askelpituus, jonka avulla ranneke laskee kuljetun matkan.Osa rannekkeista mittaa matkan GPS:n avulla.
Turun kaupunginkirjastolla on laaja kokoelma hartauskirjallisuutta. Aikuisille suunnattua aineistoa löytyy mm. pääkirjaston aikuisten lainausosastolta ( os. Linnankatu 2). Lapsille suunnattu aineisto on suurimmalta osaltaan Lasten- ja Nuortenkirjastossa (os. Hjeltin talo, Vanha Suurtori 7). Kirjastossa hartauskirjallisuus on sijoitettu lähinnä luokkiin 24 Kristillinen hartauskirjallisuus, 24.1 Hartaus, 24.11 Rukous ja hartaudenharjoitus ja 24.12 Päivänsanat.
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteriä pääsee selaamaan paitsi kirjaston asiakaspäätteiltä myös Internetin kautta osoitteessa http://www.turku.fi/kirja/. Käyttökelpoisia asiasanoja hartauskirjallisuutta haettaessa ovat esim. hartauskirjat, päivänavaukset, hartauspuheet ja...
Tässä muutama ehdokas valottamaan kysyttyä aihetta:
- Suomen sodan jälkeen : 1800-luvun alun yhteiskuntahistoria / Piia Einonen & Miikka Voutilainen (toim.)
- Äiti, emäntä, virkanainen, vartija : köyhäintalojen johtajattaret ja yhteiskunnallinen äitiys 1880-1918 / Johanna Annola
- "Työllä ei oo kukkaan rikastunna" : naisten töitä ja toimeentulokeinoja 1800- ja 1900-luvulla / toimittaneet Marjatta Rahikainen ja Tarja Räisänen
- Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään / toimittaneet Marjatta Rahikainen ja Kirsi Vainio-Korhonen
Hengellisen laulun ”Sellaisenaan” toinen säkeistö alkaa: ”Kun kutsui Hän, ei aikaa sulla silloin”. Laulun ensimmäinen säkeistö alkaa: ”Sellaisenaan saat käydä luokse Herran” tai ”Sellaisenaan saat käydä Herran luokse”. Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Veikko Lähde. Laulu sisältyy esimerkiksi ”Hengelliseen laulukirjaan” (1982, julkaisija Suomen vapaitten kristittyjen neuvosto). Nuotissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit. Muihinkin ”Hengellisen laulukirjan” painoksiin se saattaa sisältyä.
Jonkin verran erilainen sanoitus löytyy kirjasta ”Deulikaane tšambibi” (= Hengellisiä lauluja), joka sisältää Viljo Koiviston tarkistamia romaninkielisiä käännöksiä suomenkielisistä lauluista. Laulujen sanat ovat kirjassa myös...
Runo on varmaankin Eeva-Liisa Mannerin Virtahevonen. Siinä sanotaan ¨Minuun mahtuu, Söin paljon, Maailman söin¨. Runo löytyy kokoelmasta Tämä matka vuodelta 1956.
Tapio Rautavaaralla oli kolme tytärtä Irma (Rautavaara-Lehmuskoski 1943-), Marja (1946-) ja Leena (1948-). Kangasniemen lehdessä vuodelta 2017 on kuvat kaikista. https://www.kangasniemenlehti.fi/paikalliset/4039833. Viimeisin haastattelu sisaruksista näyttäisi olevan iltalehdessä 20.6.2020. https://www.iltalehti.fi/musiikki/a/c2d42b17-8a2e-4719-83b3-94959714d831 Siinä haastatellaan Leenaa ja Irmaa, mutta Marjaa ei mainita. Jutussa ei kuitenkaan puhuta mitään hänen menehtymisestään. Kenenkään sisaruksen kuolemasta ei löydy netin kautta tietoa, joten voisi olettaa kaikkien olevan elossa. Sisarusten kuolemasta olisi varmasti uutisoitu heidän kuuluisan isänsä vuoksi.
Helsingin Sanomat kirjoitti 25.11.1985 autokauppojen katoamisesta kantakaupungista. Lähiöt ja ympäristökunnat imivät tuolloin autokauppaa pois keskustasta. Artikkelissa todettiin: "Vielä 1960-70 -lukujen vaihteessa molemmilla Esplanadeilla oli yhteensä puolen kymmentä autokauppaa ja jopa Rautatientorin ympäristössä oli pari autoliikettä. Kaikki siihen aikaan kaupan olleet automerkit löysi kävelymatkan päästä Kaivokadun ja Mannerheimintien risteyksestä. Espalta nykyisen Marimekon kohdalta sai kupla-Volkkareita ja Akateemisen kirjakaupan tiloissa myytiin Fordeja. Skodan sai Kansallisteatterin vierestä ja naapurissa oli Hankkijan talosta muuttanut Nikolajeffin autokauppa."
Kirjaa tai muuta laajaa tietolähdettä ei Michael Dudok de Witistä löytynyt. Alla on linkki taiteilijan haastatteluun:
http://www.mastersofcinema.org/bresson/Words/Dudok_de_Wit.html
Imdb:n (The Internet Movie Database) kautta löytyvät elokuvat, joiden tekemisessä hän on ollut mukana:
http://www.imdb.com/name/nm0240196/
Avek-lehdessä (2007, nro 1, s. 50) on artikkeli hänen animaatioelokuvastaan Father and Daughter. Artikkelin otsikko on Levottomuutta herättävä kokemus Lontoossa.
Keski-Suomen museolta tiedettiin kertoa seuraavaa:
"Tourujoen vanha silta on nykyinen ns. Ramoninkadun silta. Se on ilmeisesti peräisin vuodelta 1931 ja noudattaa lohkivisten rautatiesiltojen rakennetta (holvikaari ja puukansi) . Samanlaisella rakenteella valmistui jo 1900-luvun ensimmäisellä kymmenyksellä Tourujoen ylittävä lohkokivinen rautatiesilta.
Nykyinen Vapaudenkadun jatkeena oleva Tourujoen maantiesilta voidaan päätellä valmistuneen vanhojen peruskarttojen tarjoaman tiedon (peruskartta 1973) mukaan vuoteen 1973 mennessä.
Museon kokoelmissa oli tosin tieto Tourulan ylittävästä sillasta, joka olisi valmistunut vuonna 1976. Joten ehkä näillä kahdella lähteellä haarukoimme sillan valmistumisajaksi 1970-1976. Peruskorjaus...
Kirja on hyvin todennäköisesti Eduard Uspenskin Alas taikavirtaa (suom. 1980). Siinä Mitja-poika tapaa kiltin suden, matkaa maalle mummonsa luokse, ja mummo lähettää Mitjan tapaamaan sukulaistaan. Sukulainen onkin noita, joka asuu kananjalkaisessa mökissä ja näyttää Mitjalle tien Makar-kuninkaan ja lohikäärmeen hallitsemaan satumaahan.
Nimenmuutos on kirjastossa tehtävä henkilökohtaisesti, joten mene johonkin pääkaupunkiseudulla olevaan HelMet-kirjastoon(kaupunginkirjastoon). Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus ja kirjastokortti. Saat uuden maksuttoman kirjastokortin.
Jos tarkoitat yleisemmin, miten pitää toimia nimen muututtua, niin passit, ajokortit ja muut henkilötodistukset on vaihdettava uusiin. Opiskelu- tai työpaikkaa hakiessa saattaa joutua liittämään todistustensa mukaan todisteen nimenmuutoksesta.
Kysymys on ilmeisesti Len Magren Istun yksinäin hiljaa, Eikö merkitse se ohikulkeville. Tähän lauluun löytyy nuotit kokoelmasta Lauluja Jeesuksesta, Ev. lut. Herätysseura, 2004, jota ei tosin näytä olevan HelMet-kirjastoissa, mutta jonka voi tilata kaukolainana Savonlinnan kaupunginkirjastosta.
Nuottia ei löytynyt internetin ilmaiseksi ladattavista nuottikokoelmista, muita maksullisia samannimisiä, mutta eri tekijöiden kokoelmista sen sijaan löytyy, esim. http://www.8notes.com/school/search_fsm.asp?keyword=is+it+nothing+to+yo…
Tuija Ernamo on toiminut lukijana kevättalvella 1988 esitetyssä Piippa ja kaverit-nimisessä lastenohjelmassa kuudessa jaksossa.
Muutoin Ernamon filmografiatietojen mukaan hänellä ei vaikuttaisi olevan ääninäyttelijän rooleja.
Koko kansan tuntemaksi Ernamo on tullut elokuva-, televisio- ja teatterirooliensa kautta.
Tuija Ernamo Elonetissä.
Tuija Ernamo IMDB-palvelussa.
