Kouvolan pääkirjastossa ja Haanojan kirjastossa on pianohuone, jossa voi maksutta käydä soittamassa. Huoneen käyttöä varten on varattaa aika.
Kouvolan pääkirjaston pianohuoneen voi varata kirjastossa käydessä asiakaspalvelutiskiltä tai puhelimitse 020 6155232.
Haanojan kirjaston pianohuoneen voi varata myös kirjastossa käydessä tai puhelimitse 020 6156105.
Voit varata Turun kaupunginkirjastosta, kunhan olet hankkinut kirjastokortin. Tarvitset sitä varten kuvallisen henkilöllisyystodistuksen ja sinun täytyy antaa pysyvä osoitteesi. Varaus on maksullinen, tällä hetkellä varausmaksu on 1 euro/teos ja se maksetaan teosta noudettaessa.
Linkki maailman runouteen -viitetietokannasta voi näppärästi hakea Burnsin suomennettuja runoja:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx?AuthorID=a07b1501-4eb5-4930-bfe0-2c3aa98d8b11&LanguageID=&Country=
Tam o' Shanter -runo löytyy Yrjö Jylhän suomentamana esimerkiksi teoksesta Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3: englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (toim. Eino Railo, WSOY 1933).
To a Mouse -runo taas löytyy Aila Meriluodon suomennoksena Edith Holdenin teoksesta Nuoren naisen päiväkirja luonnontapahtumista 1906 (Otava 1976).
Valitettavasti näyttää siltä, ettei Address to a Haggis -runoa ole suomennettu.
Monikollisia juhlien nimiä on pohdittu tässä palvelussa ennenkin. Monikon käyttöä juhlien nimissä voi selittää sillä, että juhlat yleensä kestävät pitkähkön ajan ja koostuvat useista erilaisista juhlavista osista: puheista, onnitteluista, ehkä musiikkiesityksistä. Tässä pidempi ja selventävä vastaus Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta.
Valitettavasti näistä kirjailijoista ei ole mainintaa Näytelmäkirjailijamatrikkelissa eikä suomalaisissa kirjailijaluetteloissa, ei myöskään Kansallisbiografiassa tai Kansallisbiografian lähteissä. Suomalaisen kirjallisuuden seuran matrikkelista löytyy Anna Jungista seuraavat tiedot: syntynyt 2.8.1876 Oulussa ja kuollut 19.7.1929 Helsingissä. Hän on kirjoittanut Kaksinpuhelua oulunkielellä 1921 ja Annlis och andra barn 1918.
Lauri Pohjolasta löytyy SKS:n Suomen kirjailijat pienoiselämäkerroista vain tiedot, että hän on julkaissut Jäijellähtö ja muita kuvvauksija vanhasta Oulusta, 1948. Lisäksi hän on julkaissut Kaltio lehdessä mm. Pyrstötähti 1957 ja Kulassiparooni 1948 sekä Elättivaras teoksessa Aakkosista alettiin Oulun kansakoulujen 75...
Suomu on mukailtu saamenkielestä mutta sen alkuperästä ei voi sanoa varmaa koska nimi viittaa unohtuneeseen Vuotson/Sompion saamenkieleen.
Kuitenkin cuomus = suomu ja cuoma = kalannahka. Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus 2007)toteaa että Suomu-alkuisten paikannimien alkuperää ei tiedetä mutta ne voivat olla saamelaislähtöisiä.
Akong Tulku Rinpochen teoksesta Kuinka tiikeri kesytetään - tiibetiläisiä opetuksia elämänlaadun parantamiseksi (Basam Books 2002, s. 63) löytyy seuraava käännös: "On oikein hyvä, jos voit auttaa muita, mutta ellet voi, älä ainakaan vahingoita heitä".Teoksen on suomentanut Karma Sherab Zangmo (Pirkko Siltaloppi).
Kyseessä on Martti Helan säveltämä ja Matilda Sirkkolan sanoittama "Joulupukki, kelpo ukki", jonka 7. säkeistö menee juuri noin. Laulu löytyy muutamasta nuottikirjasta, esim. kirjasta Koska meillä on joulu: kauneimmat joululaulut (Fazer 1978 ja 1986).
"Teräs Käsi" esiintyi ensimmäisen kerran Steve Perryn Star wars -kirjassa Shadows of the empire (1996) ja seuraavana vuonna sitä hyödynnettiin Playstation-pelissä Masters of Teräs Käsi. Nimi tulee, niin kuin arvata saattaa, sanaparin "steel hand" suomenkielisestä muodosta. Yhdyssanavirheen perusteella voisi kuitenkin vähintään epäillä, ettei Steve Perry välttämättä ole konsultoinut kuin englanti–suomi -sanakirjaa nimeä kehitellessään. Vieraat kielet voivat tehdä käyttäjälleen tepposia varsinkin silloin, kun niitä ei ymmärrä. Se, mikä ummikosta ehkä näyttää hyvältä, voi kieltä äidinkielenään puhuvalle olla vähintäänkin hämmentävää, niin kuin vaikkapa Fred Saberhagenin Books of swords -fantasiakirjasarjan 'Kingdom of Tasavalta'.Lucasfilm on...
Jos tulkitsen oikein, pienet kirjaimet tarkoittavat pienen oktaavialan säveliä ja suuret kirjaimet suuren oktaavialan säveliä. Näistä sävelistä mieleeni tulee The Seekers -yhtyeen esittämä kappale "Walk with me", jonka on säveltänyt ja sanoittanut Tom Springfield. Suomeksi sen on levyttänyt esimerkiksi Anki nimellä "Päivän vain" Juha Vainion sanoin ja Hanna Ekola nimellä "Kuljethan" Kari Pesosen sanoin. Osuinkohan oikeaan?
The Seekers: "Walk with me" YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=m0Q3QT6CEaU
Anki: "Päivän vain" YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=IMF9NkCzABE
Yleisradiosta vastattiin näin:
"Yleensä tv-uutisissa teititellään mm. tasavallan presidenttiä, pääministeriä sekä muitakin ministereitä.
Teitittelyä käytetään myös muihin korkea-arvoisiksi tulkittavissa oleviin vieraisiin (puolustusvoimat, pitkän ja mittavan uran tehneet yksityisen tai julkisen vallan palveluksessa olleet henkilöt ja iäkkäät haastateltavat).
Mitään aivan kiveen kirjoitettua sääntöä ei ole ja sinuttelu/teitittely ratkaistaan joskus tilanteen ja käsiteltävän aiheen perusteella.
Tv-uutisissa kynnys sinutteluun on kuitenkin melko korkea."
Kanavuoren aarteesta on kerrottu juttuja, mutta kirjallista faktatietoa on hankala löytää.
Kanavuori on Jyväskylässä alue ja vuori, jonka kautta kulkee suosittu, kaunis luontopolku. Korkeus saattaa olla noin 200 metriä korkeiden kallioiden kohdalla. Kanavuoren ulkoilukartassa kerrotaan, että luontopolun maasto ja reitti ovat vaativat. Jyrkänteitä, kallioita ja louhikoita tulee varoa, erityisesti talvella ja liukkailla keleillä. Varovainen kulkija saa palkkioksi kuitenkin hienot näköalat, joita voi ihastella polun varrella.
http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/e…
Nettitietosanakirja Wikipedia mainitsee lisäksi Kanavuoren isot luolastot, joissa on ollut mm. Puolustusvoimien suojeluvarikko tai Alvar Aalto –...
Kyseessä on varmaan Kustannus-Mäkelä Oy:n 1983 julkaisema sarja, johon kuuluu neljä eri kirjaa. Ystävämme taidemaalari, Ystävämme kirjailija, Ystävämme kuvanveistäjä ja Ystävämme säveltäjä. He asuvat kaikki samassa talossa ja lapset vierailevat heidän luonaan. Kirjasarja on käännetty saksankielestä ja idea sekä kuvitus ovat Paul Mangoldin ja alkuperäinen teksti Bernd Schmidt ja suomennos on Kari Vaijärven.
Kerrostaloasukkaita löytyy kirjoja myös tällaisista kirjoista, mutta ne ovat joko tuoreempia tai vanhempia kuin 1990-luku:
Sanna Mander Avain hukassa
Ingrid Skoten Tornitalon Mikko (1969)
Jenni Erkintalo - Réka Király Talo kulman takana
Myös kerrostalosta kertoo Ib Spang Olsen Kissatalo, mutta siinä lapset,...
"Toots" on lähinnä amerikanenglannissa aiemmin käytetty, tyttöön tai naiseen viittaava sana, jonka voisi suomentaa vaikkapa sanalla "kultsi" tai "kulta". Sana esiintyy myös muodossa "tootsie". Se on vanhahtavaa slangia, ja nykyään "toots" korvattanee usein esimerkiksi sanalla "baby". Ks. esim. https://www.etymonline.com/word/toots.
Kipling Societyn hahmonimiluettelon mukaan Shere Khanin nimi viittaa sen korkeaan asemaan lajinsa parissa: "shere" tarkoittaa tiikeriä, "khan" on hallitsijan arvonimi: http://www.kiplingsociety.co.uk/rg_junglebook_names.htm.
Tiedoistasi voin päätellä, että seteli on Saksan keskuspankin painattama (X-tunnus) ja että se kuuluu ensimmäiseen eurosetelisarjaan. Suomen Numismaattisen yhdistyksen sivulla on vinkkejä siitä, kuinka pääset arvioimaan erurosetelisi harvinaisuutta. https://tietopankki.snynumis.fi/eurot/eurosetelit/ Yhdistyksestä voi kysellä myös arviointiapua suoraan.
Suomen Numismaattinen yhdistys https://snynumis.fi/yhdistys/numismaattinen-yhdistys/
Tietoa euroseteleistä:
https://www.ecb.europa.eu/euro/banknotes/denominations/html/index.fi.html#es1-05
https://www.setelit.com/eurosetelit/sarjanumerot-ja-painopaikat
Berliinin ilmasiltaa ja saartoa käsittelee vuonna 2005 ilmestynyt saksalainen elokuva "Taistelu Berliinistä - kylmän sodan ensi päivät". Romaaneista Leon Urisin "Harmagedon - romaani" (1963) kuvaa elämää saarretussa Berliinissä, ja ilmasilta on kirjan tapahtumien keskiössä. Lisäksi ilmasilta on tärkeässä roolissa Hammond Innesin ilmailuseikkailussa "Kummituslentokone" (1951).
Tietokirjoista aihetta käsitellään melko kattavasti ainakin Alexandra Richien teoksessa "Faust's Metropolis - A History of Berlin" (1998, s. 663-673).
Vaski-kirjastojen kokoelmista ei löydy tietokirjaa, joka keskittyisi ainoastaan ilmasiltaan tai Berliinin saartoon, mutta aiheesta on kirjoitettu useita kattavia teoksia englanniksi (esim. Roger G. Miller: "To Save a...
Keskikirjastoista löytyvät seuraavat tuon ajan Hankoa käsittelevät teokset:
Romaanit:
Ahde, J.: Tulen ja raudan rannat. Gummerus, 1975
Jääskeläinen, S.: Punainen Hanko. Otava, 2003
Lassila, P.: Kesän kerran mentyä. Teos, 2017
Samulinen, M.: Majakka vaikenee. Tammi, 1971
Tietokirjat:
Hanko toisessa maailmansodassa. Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian laitos, 2011
Russarö : Hankoniemen silmä. Suomen Majakkaseura, 2012
Ishchenko, A.: Hangon motti. Hanko maailmankartalle ry, 2017
Karlsson, T.: Hankoniemi vieraissa käsissä. Hangethe Böcker, 2014
Lappalainen, N.: Hankoniemi toisessa maailmansodassa. WSOY, 1987
Silvast, P.: Hanko ja Porkkala. AtlasArt, 2015
Finna.fi :n kautta löytyy Suomen arkistojen, kirjastojen...
Fono.fi:n tietojen mukaan Ahti Taponen on tehnyt käännöksen joka alkaa sanoilla "Jos sä koskaan saat tietää miten tuhlaan...":
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=jos+s%c3%a4+koskaan+saa…
Yleisradion levyston Fono.fi -palvelussa on myös lisätietoja La Cumparsitan muista suomennoksista:
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?culture=fi&id=ebcdbbd6-a7de-48df-8d3…
