Ayashi no Ceresin nimi on lännessä Ceres: Celestial Legend ja sen tekijä nimeltään Yuu Watase. Sarjasta on saatavilla vain yksi osa, Ceres. Vol.1: Aya (2004), Pasilan kirjastossa, tällä hetkellä lainassa.
Watasen Fushigi yugi -sarjaa sensijaan on saatavilla osat 1 - 18.
Välitän toivomuksesi hankintaosastollemme.
Inger ja Lasse Sandbergin Pikku Anna -kirjoja löytyy kansallisbibliografia Fennicasta https://finna.fi seuraavat:
Missä on pikku Annan koira (kustantaja Weilin+Göös 1973), Pikku Anna ja salaperäiset siemenet ( Weilin+Göös 1980), Pikku Anna ja setä Riukuliini (Weilin+Göös 1972),Pikku Anna pelastaa Oskarin (Semic 1987), Pikku Anna siirtelee tavaroita (Weilin+Göös 1974), Pikku Anna, tule apuun (Weilin+Göös 1974), Pikku Annan joululahja (Weilin+Göös 1974), Pikku Annan palloleikit (Weilin+Göös, 1974), Pikku Annan sukellusretki (Weilin+Göös 1977).
Kustantajien yhteystietoja löytyy esim. Makupalat.fi:stä http://www.makupalat.fi/fi/k/645/hae?category=114636&sort=title&order=a…
ja Kirjastot.fi:stä https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/...
Yleisten kirjastojen tietokannan Frankin mukaan http://monihaku.kirjastot.fi/ diasarja: Sarre, Ella: Inarinsaamelainen puvusto, sen käyttö ja käsityöperinne on diakuvina ja videokasettina ainoastaan Rovaniemen kaupunginkirjaston saamelaiskokoelmassa, josta ei aineistoa lainata.
Neljän tuulen lakin ohjetta on aikaisemminkin kysytty tästä palvelusta. Vastaus on arkistossa http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=8b23983c-cbd… . Siinä mainitaan Suuri käsityölehti 2004:3, s. 68-69, josta ohje lakkiin löytyy.
Kyllä, tätä viinaa on tehty ja myyty jo ennen kieltolakia. Kysyin asiaa Alkon tietopalvelusta ja sieltä saatiin alla oleva vastaus:
"Fennia-viina on ollut ensimmäisen kerran Alkon hinnastossa 30.5.1932 ja viimeisen kerran 1.3.1934. Eli vain vajaan kahden vuoden ajan.
Kyseessä on kirkas maustamaton viina, hinta on ollut 1 litran pullolla 36 markkaa. Alkon tuotenumero sille oli 23.
Hotelli- ja ravintolamuseo voisi auttaa sinua saamaan lisätietoja Fennia-viinasta:
http://www.hotellijaravintolamuseo.fi/
Heidän arkistoissaan on mm. Fenniaviinan kuljetusluvat 21.8.1907 ja 28.9.1907
http://files.kotisivukone.com/hrmuusi.kotisivukone.com/alkon_myymalamus… "
Jos haluat vielä tarkempia tietoja, niin kannattaa tosiaan ottaa yhteyttä tuonne...
Suomalaisista miesten etunimistä löytyy joitain merkitykseltään sangen lähelle 'suojelijaa' tai vartijaa' osuvia. Varsin moni niistä tosin on selvästi vierasperäiselle kalskahtava.
Parhaat vastineet lienevät Birger ja sen muunnos Börje ('auttaja, suojelija') sekä Raimo, suomalainen muunnelma saksalaisista nimistä Raimond ja Raimund, joiden pohjana on muinaissaksan nimi Ragimund, 'neuvokas suojelija'.
Aleksanteri monine muunnelmineen (Aleksi, Aleksis, Alex, Alexander, Alexis, Santeri) pohjautuu kreikan verbiin alexo ('puolustaa, auttaa').
Casper, Jasper, Jasperi, Jesper, Jesperi, Kaspar, Kasper, Kasperi perustuvat kaikki persiankieliseen sanaan kansbar, 'kalleuksien vartija'.
Edvard ja alun perin sen lempinimenä käytetty Eetu...
Eniten Grimmin satukirjoja on Pasilan varastossa. Kannattaa mennä sinne tutkimaan niitä, koska nimeketietojen perusteella asia ei selviä. Tosin osassa vanhimmistakin painoksista Grimmin satukirjoissa on maininta 'mukaillen nuorisolle kertonut'. Epäilen vahvasti, että HelMet-kirjastoissa ei ole alkuperäisiä, raakoja satuja.
Tämä kirja löytyy HelMetistä: Tuhat yksi yötä. III-IV / suomentanut J. A. Hollo ; kuvittanut Unto Kaipainen ; [runot suomentanut Elina Vaara] ja siinä on mukana satu Lemmenorja Ghanemista. Teos on Pasilan kokoelmissa ja tällä hetkellä lainassa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1113574__SLemmenorja%20Gha…
Kyseessä on kansansatu, josta on olemassa monia erilaisia variaatioita. Yhdessä versiossa viimeinen myöhässä oleva lintu on satakieli, joka saa korvaukseksi värittömyydestään upean lauluäänen.
Suomeksi satu löytyy mm. teoksesta "Harakan aarre ja muita lintusatuja" (WSOY, 1999), jossa se on käännetty nimellä "Kuinka linnut saivat höyhenensä" (suom. Marjatta Kurenniemi):
https://helle.finna.fi/Record/helle.251825
"Satumatka maailman ympäri" (Kolibri, 2002) teos sisältää sadun "Kuinka linnut saivat värikkäät höyhenensä", mikä lienee versio samasta sadusta:
https://helle.finna.fi/Record/helle.308372
Kaiketi elokuvatähden tässä voi ajatella käyttävän yksinkertaisesti puhekieltä."Puhekieli ja kirjakieli poikkeavat toisistaan suuresti. Niiden erot johtuvat tehtävän erilaisuudesta: puhekieli on olemassa lähiyhteyttä, kirjakieli kaukoyhteyttä varten. Keskustelussa ei yleensä ole aikaa täsmällisimpien ilmausten etsimiseen eikä lauseiden huolelliseen rakentamiseen, -- " (Päivi Rintala, Tyyliopin perusteita. – Teoksessa Suomen kielen käsikirja)Puhekieli harvoin on kieliopillisesti täysin korrektia. Siihen sisältyy paljon kielioppisääntöjen vastaista ainesta. Kieltä äidinkielenään puhuvatkin sortuvat säännöllisesti suullisessa ilmaisussa virheisiin, joita tuskin kirjoittaessaan tekisivät. Sitä paitsi, Closen haastattelussa käyttämä "one of the...
Kuvausta vastaa hyvin Stephanie Calmensonin Arttu Alligaattori (kyseessä on kylläkin alligaattori, ei krokotiili), joka on Tammen kultainen kirja numero 174 vuodelta 1992. Sen on suomentanut Marjatta Kureniemi.
HUS:n eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sivuston Raskaus ja kosmetiikka artikkelissa sanotaan mm. näin "Kosmetiikkaa voi käyttää kohtuudella raskauden ja imetyksen aikana. Kaikkien kemiallisten aineiden ja yhdisteiden turvallisuudesta ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa. Raskauden aikana ihon pintaverenkierto voi lisääntyä ja iholta voi imeytyä aineita verenkiertoon. Laajoja ihoalueita käsiteltäessä merkittävääkin imeytymistä voi tapahtua, siksi turhaa käyttöä tulisi välttää." Erikseen annetaan ohjeita aurinkovoiteista, itseruskettavista ihovoiteista ja rakennekynsistä. Artikkeli löytyy alta:
https://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/teratologinen-tietopalvelu/kosmetiikka/Sivut/default.aspx ...
Rivit ovat Eino Leinon runosta Kuoleman tuntu kokoelmasta Shemeikan murhe (1924). Voit lukea runon esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimasta Shemeikan murheesta:https://www.doria.fi/handle/10024/100577
VASKI-kirjastoista ainakin Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston nuortenosasto Stoorista löytyy useamman yläkoulun oppiaineen oppikirjoja. Oppikirjoja on hankittu kokoelmaan näytteenomaisesti. Kustakin oppiaineesta on hankittu jokin sarja. Uudet sarjat löytyvät avohyllystä ja kirjaston varastosta löytyy myös vanhempia oppikirjasarjoja. Myös varastokirjoissa sovelletaan näytteenomaisuutta - eli kaikkia ei varastoida. Oppikirjoista on varastoitu hieman kattavammin ainoastaan äidinkielen ja kirjallisuuden yläkoulun oppikirjoja.
Voit etsiä oppikirjaa kirjaston tietokannasta http://www.vaskikirjastot.fi kirjoittamalla hakukenttään haluamasi oppiaineen nimen (esim. "matematiikka") ja "yläkoulu".
Näytteenomaisuuteen on päädytty, koska...
Lienee mahdotonta selvittää, missä ja milloin kyseinen lausahdus on ensimmäisen kerran sanottu.
Varmuudella voinee sanoa, että se liittyy urheiluun.
Luulisi sitä käytettäneen urheiluselostajien ja -toimittajien toimesta monen eri urheilulajin kohdalla. Esimerkiksi mäkihyppy, taitoluistelu ja eri voimistelulajit ovat lajeja, joiden yhteydessä kyseisen lauseen käyttö vaikuttaa todennäköiseltä.
Mikäli tarkoitatte pelkästään sanan "rokottaa" merkitystä urheilu-aiheisessa yhteydessä, niin sillä viitataan yleensä sanaan "rangaista", esim. Vastapuoli pääsi rokottamaan [= tekemään maalin].
Arkikielessä tai kielikuvana "rokottaa"-sanalla viitataan sanoihin "verottaa; riistää, kupata", esim. Hallitus...
Sitaatti on Leena Krohnin teoksesta Rapina (1989). Katkelma löytyy teoksen kolmannesta osasta Silmän hiljaisuus, kappaleesta, jonka otsikko on Kieli on kolmas silmä, sivulta 103.
Tämä on Britta-Lisa Joutsenen kirja Taivas, mikä sisar (WSOY, 1969). Siinä suomalainen Anja saa Jyväskylään "sisarekseen" amerikkalaisen Cathyn (Katin) tämän arkeologi-vanhempien lähtiessä pitkälle työmatkalle. Kati on reipas amerikkalainen, jota hiljainen Anja ensin vierastaa, mutta myöhemmin tytöt ystävystyvät parhaiksi ystäviksi. Katin avulla Anjakin saa rohkeutta ja itsevarmuutta.
Kati on kiinnostunut suomalaisista ruoista ja perinteistä. Hän saa joululahjaksi himoitsemansa pieksut ja menee ne jalassa kouluun. Opettaja suuttuu, sillä hän epäilee Katin tekevän hänestä pilaa, perinteitä rakastava opettaja kun on aikoinaan tullut kouluun virsut jalassa ja saanut tästä ikuisen lempinimen Virsu.
Kysymäsi kaltaista jakelulista-osoitetta ei ole eduskunnan sivuilla, joten jokainen sähköpostiosoite täytyy kirjoittaa erikseen.
Kansanedustajien osoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)eduskunta.fi ja eduskunnan sivuilta löytyy lista kansanedustajista aakkosjärjestyksessä: https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/Kansanedustajat-aakko…;
Kyseessä on ilmeisesti teos
Monster : Crips-jengiläisen muistelmat / Kody Scott ; suomentanut Yasir Gaily
Helsinki : Desura, 2000
Kirja löytyy Pääkaupunkiseudun kirjastoista suomen- ja ruotsinkielisenä.
Jos tälle tuntemattomaksi jääneelle murhaajalle annettu nimi Rainbow Maniac pitäisi esimerkiksi Wikipedian artikkelia varten suomentaa, nimi kirjoitettaisiin yhteen. Sanan "maniac" käännöksestä riippuen siis "Sateenkaarimaanikko", "Sateenkaarihullu" tai "Sateenkaarimielipuoli".
Heikki Poroila
Porttikielto tulee ruotsin sanasta portförbud. Sanan alkuperästä löytyy hyvä selitys Kotimaisten kielten keskuksen sivulta: https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/s…
