Olisikohan kyseessä ehkä Anja Kohosen Nerokas nolla (Kirjapaja, 1998)? Kohonen työskenteli Ranskassa Euroopan neuvoston kustannuslaskijana, kun hänen aivovaurionsa diagnosoitiin ensimmäistä kertaa.
Kirjastoilla ei ole yhteistä tietokantaa poistettaville kirjoille. Kun kirja on poistettu rekisteristä, se joko laitetaan myytäväksi tai laitetaan paperinkeräykseen riippuen kirjan kunnosta.
Niin paljon kuin Beatlesia onkin käännetty, tästä kappaleesta en onnistunut löytämään suomenkielistä versiota. Sitä ei esim. ole Kaikkien aikojen The Beatles -suomennokset kokoelmalla. Joku on kääntänyt lyriikat Lyrics translate -sivustolle, näitä tuskin on tehty laulettavaksi.
Stephen Kingin Tukikohta on julkaistu suomeksi kahteen otteeseen: vuonna 1990 kahtena eri niteenä (Tukikohta 1 ja Tukikohta 2) ja vuonna 1994 yhtenä niteenä (Tukikohta).
Teoksen suomennoksen kokonaispituus on 1344 sivua. Sekaannusta on omiaan aiheuttamaan se, että kaksiosaisena julkaistun laitoksen osissa on yhteinen sivunumerointi: ensimmäinen osa päättyy sivunumeroon 670 ja toinen osa jatkuu suoraan siitä. Fyysisiä sivuja kakkososassa on siis suunnilleen saman verran kuin ykkösessäkin.
Koko teoksen lukeminen onnistuu joko lukemalla kaksiosaisen laitoksen molemmat niteet tai vuoden 1994 yksiosainen laitos.
Kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi
Aikakone-lehden arkisto: http://www.aikakone.org/arkisto/arvostelut/k90tukikohta.htm
Voisit kokeilla vaikka jotain seuraavasta kirjailijalistasta: Deborah Smith, Catherine Cookson, Marian Keyes, Rosamunde Pilcher, Robert James Waller, Nora Roberts, Belva Plain, Jude Deveraux, Tamara McKinley, Judith Michael, Judith Lennox, Elisabeth Adler, Kristin Hannah, Nicholas Sparks.
Torniolaisia kirjailijoita ovat mm. Valde Aho,Martta Haatainen, Pekka Jaatinen, Allan Jokinen, Mirjam Kälkäjä, Teo Sorri, A W Yrjänä.Mikko Myllylahti on kotosiin Torniosta. Vuonna 1993 ilm. kirjoittaja-antologiasta Uuvanan lumivalkea laulu löytyy lisää kirjoittajia, samoin tältä sivulta:
http://www.tornio.fi/kirjasto/tlaakso/kirja/hakemist.htm
Torniota käsittelevää: Valde Aho: Väylältä Kiveliöön 1997, Mirjam Kälkäjä: Umpistaival la muita novelleja 1989, Kauko Röyhkä: Magneetti 1987, Teo Sorri: Nuuskakairan tarinoita 1 1990 ja osa 2 1991, Taavetti ja Koljatti 1996.
Torniolaisista muisteltua tai torniolaisia muistekijoita; Matti ja Maija Juntti, Mikko Jurvela, Pentti Kehusmaa, Esko Pylkkö, Gunnar Wasastjerna.
Näistä kertovia teoksia...
Helmet-kirjastoissa on lainattavia konsolipelejä, joita voi käyttää omilla laitteilla. Kysy pelejä lähimmästä kirjastostasi tai voit etsiä pelejä Helmet-verkkokirjastosta hakusanalla "konsolipelit" ja käyttämällä rajausta "konsolipelit".
Tästä linkistä pääset myös hakutuloksiin: https://bit.ly/3gjQ02V.
Churchillin kirjoituksia ja puheita kuuluu julkaistun 20 miljoonan sanan verran, mutta ainakaan toistaiseksi ei näiden joukosta tarinan sitaattia ole löydetty. Kyseessä on siis mitä todennäköisimmin yksi monista "lainauksista", jotka ovat joko mielikuvituksen tuotetta tai etääntyneet niin kauas siitä mitä alun perin on sanottu, ettei alkuperäistä lähdettä ole enää mahdollista tunnistaa. Churchill-tuntijoiden mukaan hänen sanomisistaan hengeltään lähinnä kysymyksen lausahdusta saattaisi olla seuraava ajatus: "The Arts are essential to any complete national life. The State owes it to itself to sustain and encourage them…. Ill fares the race which fails to salute the arts with the reverence and delight which are their due." Tämänkin Churchill...
Kappale lienee Mika ja Turkka Malin "Taksien taksi". Laulussa lähdetään matkaan Matin mustalla tsaikalla. Se on alun perin julkaistu veljesten Mää ja hiljanen Viljanen -albumilla vuonna 1985. Esityksen voi kuunnella YouTubelta tai Spotify-suoratoistopalvelusta.
https://www.youtube.com/watch?v=s6gG1lUwyqc
Dagobert von Mikuschista vaikuttaa löytyvän hyvin vähän tietoa. Saksan kansalliskirjaston tietojen mukaan hän eli 1874 - 1950. Hän asui Berliinissä. Von Mikusch kirjoitti 21 teosta ja käänsi paljon teoksia saksaksi. Saksalaisissa sanomalehdissä hänen nimensä esiintyi usein ja häntä tituleerattiin mm. tunnetuksi itämaiden tuntijaksi. Mistään ei suoranaisesti ilmene, mikä oli hänen koulutustaustansa tai tekikö hän esimerkiksi tutkimustyötä eri maissa.
Hei!
Kannattaa soittaa Tikkurilan kirjaston musiikkiosastolle 043 825 0963. He sitten kiirehtivät kirjankorjaajaa. Eiköhän hoidu parissa päivässä. Muuten kyllä saattaa kestää kuukausia.
Édith Piaf rakasti pehmoleluja. Hänet jopa haudattiin rakkaan pehmojäniksen kanssa:
https://www.newyorker.com/magazine/2007/06/25/french-blues
https://www.conexaoparis.com.br/wp-content/uploads/2015/05/parcours_pia…
Verkosta löytyy kartta-animaatio, jossa esitetään viiden eri uskonnon levittäytyminen maapallolla. Aikajana on videon alareunassa.
https://www.youtube.com/watch?v=AvFl6UBZLv4&ab_channel=BusinessInsider
Laulajat tukkivat toisen korvansa oikean sävelkorkeuden varmistamiseksi: korvan tukkiminen auttaa kuulemaan itseään paremmin. Toinen korva on pidettävä auki, jotta kuulee muut eli sen, mitä säveltä on tavoiteltava. Se, tukitaanko vasen vai oikea korva, voi perustua puhtaasti yksilölliseen tottumukseen, mutta siihen voi vaikuttaa myös laulajan asema esiintymislavalla suhteessa toisiin esiintyjiin ja äänenlähteisiin.Nykyaikaiset korvamonitorit ovat tehneet tällaisen "sormimonitoroinnin" tarpeettomaksi, joten enää sellaista ei useinkaan näe, minkä takia se vaikkapa Saimaa-ilmiötä katsellessa on saattanut herättää huomiota.The Evolution of In-Ear Monitors – PS Audio
hei,
Rita Haywothilla oli Alzheimerin tauti. Sen voit tarkistaa osoitteesta http://www.alz.org/whatsnew/chicgala.htm
Tsaikovskia ei löydy ainakaan sivulta, jossa luetellaan kuuluisia skitsofreniaa sairastavia henkilöitä. http://www.schizophrenia.com/newsletter/buckets/success.html Sivulta löytyy myös luettelo kuuluisista henkilöistä, jotka kärsivät tai ovat kärsineet tarkemmin määrittelemättömistä mielen ongelmista. Erään lähteen mukaan Tsaikovskilla olisi ollut epilepsia http://www.floridaepilepsy.org/famous.htm
Osoitteesta http://www.dallasnews.com/science/health/68825_VIAGRA24.html
löytyy viite Julio Iglesiaksen mahdollisista potenssiongelmista.
Kuuluisia epileptikkoja on listattuna osoitteessa http://www.iainmacn.mcmail.com/epilepsy/...
Samaan kysymykseen on vastannut myös Kotimaisten kielten keskus. Vastauksessa kerrotaan, että farmarihousut eli farmarit tulivat Suomeen 1950-luvulla, ja että jo samaisen vuosikymmenen lopulla ainakin pääkaupunkiseudun nuoriso alkoi puhua farkuista. Tämä tieto on peräisin Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirjasta. Koko vastauksen voi lukea alla olevasta linkistä:
Farkut - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Käsitys on varsin vanha, ja se mainitaan esimerkiksi Matkailulehden 1.8.1914 jutussa Uiskenteleva Suomi: "Saaristolainen uhmailee kylläkin merta purressaan, mutta jos hän joutuu veteen, vaipuu hän kuin riippa pohjaan. Asun saaristossa, lähimmät naapurini, eräs 30-vuotias kalastaja, eivät osaa uida vähääkään, toinen, kaljaasin kulettaja, yhtä vähän."Nopea verkkohaku englanniksi paljastaa, että käsitys saarten asukkaiden (ja merimiesten) uimataidottomuudesta on kansainvälinen. Mitään yksimielisyyttä ei kuitenkaan tunnu olevan siitä, miksi näin olisi tai pitääkö käsitys edes universaalisti paikkansa.Vaikuttaa siltä, että saaristossa on joskus tosiaan asunut ainakin joitain ihmisiä, jotka eivät ole osanneet uida. Nykyään uimataito lienee...
HelMet-kirjastoissa ei valitettavasti ole ”Miesten Laululipas” -kirjoja. Tampereen Piki-tietokannasta osoitteesta http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku näkyy kuitenkin, että nuotit olisivat ”Miesten Laululipas” -sarjan osassa 10. Voit halutessasi tilata nuottikirjan kaukolainana muualta Suomesta. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteesta http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp löytyvällä lomakkeella. Kaukolainan hinta Suomen sisällä on 4 euroa.
Viola-tietokannan mukaan ”Pyhiinvaeltajain laulu” löytyisi mainitsemillasi sanoilla myös kirjasta ”Ikivihreät laulut” (Otava, 1981). Se löytyy myös ”Opistojen...
Suomesta ei ole yhtä helppoa löytää runsaasti täydellisen soikeita pienehköjä kiviä sisältäviä rantoja kuin joistain muista maista, mutta tässä eräitä ranta-alueita, jotka voisivat olla mieleesi:Utsjoen Outakoski - Kuvia: https://www.vastavalo.net/teno-deatnu-joki-lohijoki-tenojoen-kivista-rantaa-435577.html sekä https://www.vastavalo.net/kivi-kivet-hiottu-hiotut-meren-hiomat-kivet-4…Hangon tulliniemi - tässä linkki aluetta käsittelevään blogiin, joka sisältää kuvia kivistäkin https://www.mustikkapasta.fi/2020/06/saastutettu-suojeltu-luonto-ja-reitilta.htmlPorin Yyteri - tässä kiviä sisältävä kuva alueelta https://www.vastavalo.net/meri-kivi-penkki-kivet-kivinen-penkki-748594.htmlKolin Pielisen järvi - tässä kiviä sisältävä kuva alueelta...
