Koiran kasvatus- ja koulutusoppaita löytyy laajasti, mutta suoraan kahden koiran kasvattamiseen liittyvää kirjaa ei. Koiran sosiaalisesta käyttäytymisestä löytyy kuitenkin hyvin tietoa esimerkiksi Tuire Kaimion teoksesta Koirien käyttäytyminen
Lisätietoa Lastu-verkkokirjastossa:
http://lastukirjastot.fi/work?workId=b331e332-dd82-4931-889e-7190473a19…
ja Internetissä esim. http://www.kirja.fi/kirja/tuire-kaimio/koirien-kayttaytyminen/978951032…
Koiran viestien lukemisesta on myös tehty useita teoksia, esimerkiksi Anders Hallgrenin Tunnista koirasi viestit, josta voi olla apua koirien keskinäisen käytöksen tulkitsemiseen.
Lastu-verkkokirjastossa:
http://lastukirjastot.fi/work?workId=29a3e709-e7ca-4b90-8d24-adf3b36029…
Haminan kaupunginkirjastossa on useita kasvikirjoja, tässä niistä muutamia uusimpia:
Vuokko, Seppo: Kasvit Suomen luonnosa
Ryvarden, Leif: Retkeilijän kasviopas
Luonnon poluilla: 555 kasvia ja eläintä värikuvina
Tolvanen, Mattias: Kaupunkiluonto
Piirainen, Mikko: Luonnonkukat
Feilberg, Jon: Kielo ja kissankello: Suomen ja Pohjolan kasveja.
Suomen maaseudulla 1600- ja 1700-lukujen taitteessa eläneiden ihmisten arkielämään löytyy monia erilaisia tulokulmia, mutta aineistoa pitäisi kyllä löytyä suhteellisen runsaasti. Vinkkaan tässä tietokirjallisuutta, mutta toki myös kaunokirjallisuudesta löytyy varmasti paljon 1600- ja 1700-lukujen maaseutukuvauksia. Tiedonlähteenä tietokirjallisuus on kuitenkin yleensä kaunokirjallisuutta luotettavampaa.
Voit lähteä etsimään tietoa maaseutuväestön arjesta ja kulttuurista esimerkiksi erilaisista Suomen historian yleisteoksista. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi Suomalaisen arjen historia -teossarjan ensimmäinen osa (2006) tai Suomen kulttuurihistoria -teossarjan ensimmäinen ja toinen osa (2002). Saattaa olla myös hyödyllistä tutustua...
Kaivattu kirja lienee Christina Hägerströmin kirjoittama ja Hans Hägerströmin kuvittama Tirpukka löytää häntänsä (Kirjapaja, 1983). Suomennos on Eila Jaatisen.Kirjan takakannen teksti on seuraavanlainen:"Peikkotyttö Tirpukka nyt suuttuu kerrassaan: / ei hännästäni ole hyötyä ollenkaan. / Se näyttääkin vain hassulta ja aina tiellä on, / kamalan pitkä, typerä ja ihan kelvoton.""Saadakseen häntänsä tottelemaan Tirpukka kokeilee sekä hyviä neuvoja että ankaruutta. Mutta mikään ei auta. Eikä kukaan tunne hännän salaisuutta. Se täytyy Tirpukan itse löytää."Tirpukka löytää häntänsä | Kirjasampo
Kriikuna (Prunus domestica insititia) on luumun (Prunus domestica) alalaji. Kriikunamehun (tai -glögin) maustamiseen voisi kokeilla samoja mausteita kuin luumumehuun tai -hilloon. Esimerkiksi kaneli, inkivääri ja neilikka voisivat sopia, ja nehän ovat myös jouluisia mausteita. Vanilja on myös monen, joskaan ei kaikkien, mieleen, lisäsäväyksen saisi esimerkiksi appelsiini- tai sitruunamehusta.
Makuasioista ei tunnetusti kannata kiistellä, joten rohkeasti vain kokeilemaan!
Lähde: oma tietämys
Sanontaa ei löytynyt mistään perinne- eikä muusta suomen kielen sanakirjasta. Ainoa lähde, mistä sana "munalöylyt" löytyi, on Internetissä Sibelius-Akatemian ylioppilaskunnan kotisivuilla, leikkimielisellä Möd Knuller vastaa -palstalla (http://www.siba.fi/Opiskelijajarjestot/Saymaa/9905/mod.html).
Kollegiaalisen konsultoinnin tuloksena päädyimme arveluun, että munalöylyt tarkoittaa äärettömän kovia löylyjä. Asiaa voi yrittää tiedustella Suomen Saunaseurasta (http://www.sauna.fi/default.htm) tai Kansanrunousarkistosta (http://www.finlit.fi/kra).
Muutamia hyviä ehdokkaita voisivat olla esimerkiksi Yle Areenasta löytyvät takavuosikymmenien Kielikorva-ohjelma ja Kielen päällä-podcast sekä myös Kotimaisten kielten keskuksen Kielikorva-podcast.
Shirley Jacksonin novelli Arpajaiset (The lottery) sisältyy novellikokoelmaan Tulilintu (suom. Titia Schurman, toim. Markku Sadelehto, Kustannus Jalava, 1993).
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä
Tulilintu-antologia Helmetissä
Tulilintu-antologia Kirjasammossa
https://finna.fi/
Pääkaupunkiseudulla teos kuuluu myös Helka-kirjastojen kokoelmiin.
Tulilintu-antologia Helkassa
Nykysuomen sanakirjan mukaan liukku on onttoon puuhun tehty linnunpesän tila.
Suomen murteiden sanakirja kertoo, että sana liukku on tarkoittanut (pesä)koloa, onkaloa tai vesilinnun munituspönttöä lähinnä Keski- ja Pohjois-Karjalassa, Savossa ja Kainuussa sekä Rautjärvellä.
Suomen murteiden sanakirja on kartta alueista, joilla sanaa on tavattu
Liukku-sana Suomen murteiden sanakirjassa
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_3_L-N.pdf
Toimitus ja toimittaminen ovat sangen moniulotteisia sanoja. Toimitusjohtajan tehtävänimekettä tarkasteltaessa ei tule ajatella niinkään (tavaran) toimitusta kuin toimitusta sanan merkityksissä 'tehtävä, toimenpide, toimi' tai 'kerrallaan, yhtäjaksoisesti suoritettujen toimenpiteiden sarja' (Nykysuomen sanakirja). Kun tätä taustaa vasten tarkastellaan yritystä ja sen toimintaan liittyviä tehtäviä suoritettujen toimenpiteiden sarjana, toimitusjohtaja asettuu terminä aiempaa ymmärrettävämpään valoon: hän johtaa yrityksen toimia, sitä toimenpiteiden sarjaa, joista yrityksen toiminta muodostuu. Lyhyesti – Kielitoimiston sanakirjaa lainaten – sanottuna, toimitusjohtaja on "liikeyrityksen tms. toimeenpaneva johtaja".
WWF:n sivuilla kerrotaan seuraavaa:"Ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jona ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon biokapasiteetin, eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä." Ks. https://wwf.fi/uhat/ylikulutus/Ylikulutuspäivän laskee Global Footprint Network, ja se perustuu erilaisiin tilastotietoihin. Lisää tietoa: https://www.footprintnetwork.org/Ylikulutukseen lasketaan mukaan varsinaisten ostosten lisäksi myös esimerkiksi asumismuodosta ja liikkumisesta johtuvaa kulutusta. Suomalainen vähävarainen voi ylikuluttaa, jos esimerkiksi ajelee paljon bensa-autolla, syö lihaa ja asuu talossa, joka ei ole energiatehokas.
William Shakespearen näytelmän Kesäyön unelman viimeisen repliikin lausuu Puck. Repliikki kuuluu Paavo Cajanderin suomennoksessa näin:
PUCK.
Jos me haamut loukkaamme,
Meille anteeks suokaatte;
Luulkaa, että nukahtain
Näkyjä nyt näitte vain,
Että tämä heikko ilvi
On vaan tyhjä unipilvi.
Soimata meit' ette saa.
Toiste näätte parempaa.
Jos nyt moitteest' ansiotta
Pääsemme, niin toden totta
Vasta teemme paremmin, —
Kunnon Puck sen lupaakin,
Eikä mieli sanaans' syödä.
Hyvää yötä, hyvää yötä!
Kätten pauketta nyt vaan!
Puck hän pysyy sanassaan.
Suomennos on vuodelta 1891.
https://www.gutenberg.org/files/44831/44831-h/44831-h.htm
Kysyin asiaa Metsähallituksen Luontopalveluista, joka Suomessa on vastine USAn kansallispuisto-organisaatiolle. Linkki Luontopalveluiden sivustolle.Sain selville, että koko maassa on noin viitisenkymmentä kenttämestaria ja virkistyskäytön asiantuntijaa, jotka hoitavat kansallispuistoja eri aliurakoitsijoiden avustuksella. Aivan tarkkaa työntekijämäärää kansallispuistojen hoidossa ei siis ole saatavilla.Toiminnasta kerrotaan sivustolla: "Vastaamme useiden merkittävien uhanalaisten lajien kuten saimaannorpan ja maakotkan suojelusta. Ennallistamme metsiä ja soita palautumaan luonnontilaan ja hoidamme esimerkiksi erittäin uhanalaisia perinneympäristöjä. Kartoitamme ja ylläpidämme tietoja arvokkaista luontotyypeistä ja lajeista maalla ja...
Laulun nuotit löytävät vain Souvareiden kokoelmasta "Suosituimmat nuotteina. 2". Se löytyy HelMet-kirjaston kokoelmasta, mutta ainoa nide on juuri nyt lainassa. Sen voi varata tästä http://luettelo.helmet.fi/record=b1523154~S9*fin
Nuotti löytyy myös monista muista yleisistä kirjastoista, joten jos asialla on kiire, kannatta kysellä oman kirjaston kautta, mistä sen nopeimmin saisi käsiinsä.
Heikki Poroila
Vetoketjun "esiasteen" keksi amerikkalainen insinööri Whitcomb Judson 1893. Tällä hakaslukolla kiinnitettiin miesten nappikengät. Nykyaikaisen vetoketjun kehitti ruotsalainen insinööri Gideon Sundbäck n. 1913. Monista keksintöjä käsittelevistä kirjoista löytyy tietoa vetoketjusta, mm. Valittujen Palojen Tiedä ja hämmästy -teoksesta.
Kansalliskirjasto ylläpitää Asteri-nimitietokantaa, joka sisältää kotimaiseen julkaisutuotantoon liittyvien toimijoiden eli henkilöiden ja yhteisöjen kuvailut (ns. auktoriteettitietueet). Tällä tekijätietojen auktorisoinnilla on mahdollista erottaa samannimisiä toimijoita. Toimijatiedot löytyvät Finto-palvelun KANTO - kansalliset toimijatiedot -sanastosta.
Puutteellisten tietojen korjauspyyntöjä voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen toimijakuvailu-posti@helsinki.fi.
KANTO - Kansalliset toimijatiedot: https://finto.fi/finaf/fi/
Tietopaketti Kantosta: https://www.kiwi.fi/display/Toimijakuvailupalvelu/Tietopaketti+Kantosta
Hei vaan!
Kirjaston henkilökunta haluaa palvella asiakkaita niin hyvin kuin mahdollista. Sen takia meidänkin täytyy välillä istua koulun penkille ja opiskella uusia asioita! Ja kerrata ja parantaa vanhojakin jo muinoin opittuja asioita.
Koska haluamme palvella kaikkia asiakkaitamme samalla tavalla tasavertaisesti ja yhdenmukaisesti, joudumme sopimaan toimintatavoistamme yhdessä. Sen takia koko henkilökunta joutuu olemaan kerran vuodessa samaan aikaan koulutuksessa.
Toivottavasti pärjäät yhden päivän ilman kirjastoa ja tervetuloa käymään taas heti perjantaina!
Aineiston varaaminen toisista HelMet-kirjastoista on nykyisin ilmaista kaikissa pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa.
Kaukolaina muualta Suomesta tai muista Pohjoismaista maksaa neljä euroa. Pohjoismaiden ulkopuolelta tilattu kaukolaina maksaa enemmän riippuen kaupungista ja siitä, mistä aineisto tilataan. Alla olevasta linkistä aukeaa HelMet-kirjastojen kaukopalveluhinnasto, josta näet tarkat hinnat.
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Tätä erämaiden asuttamiseen liittyvää "lastujuttua" on kerrottu eri puolella Suomea. Vanhoja asutustarinoita tutkinut Aarne Europaeus on selittänyt sillä havainnollistetun "myöhemmille polville entisaikojen harvaa asutusta". Tavallisesti näihin kertomuksiin liittyykin toisistaan varsin kaukana olevien kylien tai paikkakuntien nimiä. Yksi tunnetuimmista lastuista lienee Tyrvään lastu, josta Topelius kertoo Maamme kirjassaan ja josta 1990-luvun lopulla tehtiin graniittiveistoskin Tyrvään Kaukolan kylään."Kokemäen pitäjässä sanotaan muinoin olleen ainoastaan yhden talon. Talon isäntä näki lastun kulkevan virran mukana ja arvasi siitä, että hän oli saanut naapurin. Hän lähti kohta etsimään naapuriansa ja tapasi hänet siinä, missä nyt on...
Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia, oman valintansa mukaan. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, johon haluaisit kirjasi lahjoittaa. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Kirjastot.fi-sivustosta osasta Kirjastot, http://www.kirjastot.fi/kunnankirjastot/.
