Kansallisbibliografia tuntee kolme Kirjahiiden kustantamaa kirjaa: vuonna 1959 ilmestyi Martin Marraksen historiallinen seikkailuromaani Turma kulkee, 1960 Toivo Innasen runokokoelma Kahteen mieheen ja Marraksen Turma-sarjan toinen kirja Turma taistelee.Martin Marraksen isojen poikien ajanvieteromaanien päähenkilö oli Jyrki Yrjänänpoika Hirvi, lempinimeltään Turma, eräänlainen pohjoisten metsien keskiaikainen Tarzan-hahmo. Toivo Innanen oli runoileva maanviljelijä Savonlinnasta.Kirjahiidestä ei varsinaisesti tietoja löytynyt. Helsingin sanomien Turma kulkee -arvostelussaan (16.1.1960) Timo Tiusanen arvelee, että uusi kustantaja saattaisi olla salanimellä kirjaileva tekijä itse. Yrityshakemisto Sinisen kirjan vuoden 1962 laitoksesta selviää...
Verkossa luettavat vanhat lehdet kattavat vuodet 1771 - 1890 ja löytyvät osoitteesta http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/query.html.
Kysymyksesi on todella laaja, koska luovutetulla alueella ilmestyi monta lehteä mainitsemasi aikavälissä.
Teoksen Suomen lehdistön historian mukaan evakkoon joutuneet sanolehdet olivat Wiborgs Nyheter, Karjalan Ääni,Kansan voima, Maakansa, Kansan työ, Laatokka, ja karjala. käkisalmen sanomat lakkasi ilmestymästä ko vuonna 1940.
On todellakin monta muuta lehteä alueelta, kuten Sortavalalainen Laatokka Karjala.
Suomen lehdistön historia on laaja ja kattava teos, josta saa paljon tietoa.
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Pesiö on kylä Suomussalmella Kainuussa, Ison ja Pienen Pesiönjärven ympärillä. Tuon kylän ensimmäisiä taloja on vuoden 1620 tienoilla perustettu Pesiö. Kirjassa kerrotaan talon perustajan olleen nimeltään alun perin Påhl Pesoinen, seuraavina vuosina sukunimi onkin manttaalikirjoissa muuttunut muotoon Pesiä. Nimi on kirjan mukaan yksi lisä nimipesyeeseen, johon kuuluvat myös Pesonen, Pesu, Pessa ja Pessi (< ven. Peša < Petr, Pjotr).
Kotuksen nimineuvonnasta voi kysyä lisätietoja
Paikannimien historiasta voi lukea yleistietoa Kotuksen verkkonäyttelystä.
Kyseessä on oletettavasti Marlo Morganin teos Viesti oikeiden ihmisten maailmasta, suomennettu 1995. Kirjaa myydään romaanina kirjailijan toivomuksesta, mutta se perustuu kirjailijan omiin kokemuksiin aboriginaalien parissa.
Jos kysyjä tarkoittaa Thorbjørn Egnerin säveltämää ja Aira Meriluodon suomentamaa laulua Røvervise (suomeksi Rosvolaulu), joka alkaa sanoilla "Nyt hiljaa, hiljaa hiivitään" ("Kolme iloista rosvoa" on Egnerin kirjan alaotsikko), vaihtoehtoja on runsaasti. Tässä valikoimaa tuoreimmasta päästä:
Pianohitit (2017), Lasten oma toivelaulukirja (2015), Lasten laulusuosikit (2012), Suomen lasten laulukirja (2012), Kultaiset koululaulut 1970-luvulta nykypäivään (2009), Suuri toivelaulukirja 10 jne. Ainakin viimeksi mainittu löytyy useimmista Suomen kirjastoista ja siinä on melodian lisäksi varmasti myös pianosäestys, joten sitä voi suositella.
Heikki Poroila
Voisiko olla kyseessä: Niukkanen, Laila, Tallukka ja Pallukka kiipesivät korkealle vuorelle (Himpelchen und Pimpelchen stiegen auf einen hohen Berg) [Kirjalito] [1981], https://www.finna.fi/Record/fikka.3306374. Tätä näyttää löytyvän vain muutama kappale kirjastoista, pääkaupunkiseudulla Kansalliskirjastosta ja vain lukusaliin lainattavana.
Kirjastot voivat ottaa vastaan lahjoituksia. Kunkin kirjaston kokoelmista vastaava päättää liitetäänkö ne kokoelmiin. Lahjoitusten suhteen noudatetaan samoja periaatteita kuin muutakin aineistoa hankittaessa.
Eila Pennasen kuvaaman Jorma Langfeltin ja Aino Pätösen suhteen taustalla on Aarne Orjatsalon ja Ain'Elisabet Pennasen jossain vaiheessa syksyä 1905 alkanut seurustelu, jonka seurauksena lokakuun 8. päivä 1906 syntyi Jarno Pennanen. Lapsen syntymää seurasi skandaali, joka johti seuraavana vuonna oikeudenkäyntiin. Vielä samana vuonna ilmestyi Ain'Elisabet Pennasen fantasiaa ja todellisuutta yhdistävä romaani Voimaihmisiä, jonka loppupuolen kuvaus kapellimestari Braunista ja kirjan päähenkilön Hellevin tunteista tätä kohtaan perustuu Orjatsalon ja Pennasen suhteeseen. Orjatsalo vastasi tähän seuraavana vuonna seikkaperäisellä ja realistisesti etenevällä romaanillaan Viettelijä, joka periaatteessa kertoo saman tarinan kuin Voimaihmisten...
Jari Sirniön kirjoittama ja ohjaama Arvaa mitä tehdään -sarja on katsottavissa Radio- ja televisioarkiston katselupisteillä. Sarjassa on 40 noin kahdeksanminuuttista osaa ja sitä esitettiin vuosina 1997 ja 2001 Pikku Kakkosessa.
Alla olevasta luettelosta näet Radio- ja televisioarkiston katselupisteiden yhteystiedot.
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa on todettu, että lämpimään veteen irtoaa haitallista bisfenoli A -kemikaalia (BPA) kemikaalia epoksipinnoitetuista putkista, Tutkimus: Epoksipinnoitetusta vesiputkistosta liukeni haitallista kemikaalia lämpimään käyttöveteen – kylmässä vedessä kemikaalia ei havaittu - THLTheseus-tietokannasta löytyy tutkimuksia ja opinnäytteitä, joissa on käsitelty putkien materiaaleja ja pinnoitteita. Siellä kannattaa tehdä hakuja esimerkiksi hakusanalla bisfenoli A, pinnoitetut putket tai vesijohtomateriaalit, Haku - Theseus ja vesijohtomateriaalit AND juomavesi, Haku - TheseusVesijohtomateriaalien vauriot ja käyttöikä kertoo putkien materiaaleista, kansi.FH9PEX-putkista liukeneva tert-...
Suomen kielen sanakirjat ja kielenoppaat tuntevat vain sanan "fläppitaulu". "Suomen kielen perussanakirja" vuodelta 1992 kertoo, että "fläppitaulu" on "iso telineeseen kiinitettävä lehtiö" ja kehottaa käyttämään sen sijasta sanaa "lehtiötaulu".
Sana "fläppitaulu" puolestaan on muokattu suoraan englannin kielen sanasta "flap board". Näin ollen "fläppi" tulee, kuten oletitkin, englannin sanasta "flap", jolla on sellaisia merkityksiä kuin "läppä", "kaistale" ja "liuska".
1. Arina Tanemuran omat internet -sivut olivat valitettavasti Japaniksi. Internetissä on kuitenkin useita muita lähteitä, jotka ovat listanneet hänen teoksiaan. Tässä niistä muutama:
https://arina.fandom.com/wiki/Arina_Tanemura
https://www.animenewsnetwork.com/encyclopedia/people.php?id=973
Häneltä on suomennettu seuraavat teokset:
Time Stranger Kyoko (alkuperäinen nimi Taimu Sutorenjā Kyōko), 3 osaa
Kamikaze Kaitou Jeanne (alkuperäinen nimi Kamikaze kaitō Jeanne) 7 osaa
Full moon wo Sagashite (alkuperäinen nimi Furu Mūn o Sagashite) 7 osaa
The gentlemen's alliance cross (alkuperäinen nimi Shinshi Dōmei Kurosu), 11 osaa
Prinsessa Sakura (alkuperäinen nimi Sakura-hime Kaden), 12 osaa
Lähteenä https://www....
Kappaleen nimi on "Kaipaan rannoille Laatokan". Sen on säveltänyt Aili Runne.
Nuotinnos löytyy seuraavista teoksista:
Lauluja Laatokan laitamilta ja Vuoksen varsilta (Urho Sipponen, 1968)
Runne, Aili: Laulut : valikoima (Aili Runne, 19--)
Hei!Voit uusia lainojasi kirjautumalla verkkokirjastoon https://vaski.finna.fi/fi. Lainoja ei voi uusia, jos lainaamaasi aineistoon on tehty varaus. Jos lainoja ei uusi, tulee siitä myöhästymismaksu 30 senttiä/laina/päivä.Vaski-kirjastoista lainattua aineistoa ei voi palauttaa Helmet-kirjastoihin.
Mäkihypyn sopivuutta tytöille ja naisille on vuosien varrella pohtinut tai tunnustanut pohtineensa useampikin lajivalmentaja ja asiantuntija. Arvovaltaisin näistä lienee Kansainvälisen hiihtoliiton puheenjohtajana vuosina 1998–2021 toiminut Gian-Franco Kasper. Vuonna 2005 hän ilmoitti, että mäkihyppy ei ole naisille soveliasta ”lääketieteellisistä syistä”. Sveitsiläinen perusteli näkemystään lajin vaarallisuudella. – Naiset hyppäsivät mäkeä ensimmäisen kerran kaudella 2004-2005 Continental Cupissa.
Suomessa vastaavia näkemyksiä toi esille esimerkiksi "valmentajalegendaksi" mainittu Matti Pulli, joka jo vuonna 1995 totesi pitävänsä lajia "naisille ehkä hieman liian kovana ja vaativana". Pulli toi näkemyksensä uudestaan esiin...
Omaperäisyys on kirjallisuudessa kuten kaikilla muillakin luovuuden aloilla varsin harvinaista, pääosa kirjallisuudestakin nojaa vahvasti aiempiin ideoihin. Jos omaperäisyyttä voisi jollain yksinkertaisella tavalla hankkia, maailma olisi sitä varmasti pullollaan. En usko, että kaipaamaasi vinkkiä on kenelläkään tarjolla, koska emme edes tiedä, mistä aidosti omaperäiset ideat syntyvät.
Mutta lienee yleinen kokemus fiktion kirjoittajilla, että vain kirjoittamalla paljon löytyy myös niitä omaperäisyyden helmiä. Jokaisen julkaistun tarinan rinnalla on tuhansia pöytälaatikkoon jääneitä. Siksi ei kannata masentua vaan tehdä töitä eli kirjoittaa.
Sekin kannattaa muistaa, että maailmassa on paljon kirjallisuutta, jota luetaan mielellään, vaikka...
Länsimaisen taidemusiikin yleisellä tasolla esittäviä teoksia on julkaistu Suomessakin useita. Tässä muutamia ehdotuksia suomenkielisiä teoksia, joita kannattaa kirjastossa vielä vertailla omia tarpeita ajatellen. Englanninkielisiä kirjoja on julkaistu vielä enemmän, jos näistä ei sopivaa löydy.
Tavallisimmat italiankieliset tempomerkinnät on suomennettu esimerkiksi Wikipedian artikkelissa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tempo. Näitä löytyy lisää kaikista musiikin yleishakuteoksista.
Andante : Klassisen musiikin tietosanakirja (WSOY 2002) - Aakkosellinen hakuteos.
Burrows: Klassinen musiikki (WSOY 2007) - Erittäin tiivistietoinen yleishakuteos, joka ei sovellu syvempää tietoa hakevalle.
Palas: Taidemusiikki tutuksi (Otava 2002) - Tämä teos...
Kirja saattaisi olla Truddi Chasen Jänis ulvoo : Truddi Chasen 92 sivupersoonaa (Otava, 1988).
"Menestyvä liikenainen Truddi Chase on insestin uhri. Tämä kirja kertoo hänen elämänsä tarinan sellaisena kuin se kasvoi esiin psykoterapian aikana.
Terapian tulokset yllättivät täysin niin monia kokeneen tohtori Robert A. Phillipsin kuin hänen tutkijakumppaninsa. Paljastui että Truddi Chase oli multippelipersoonallisuus, jossa vaikutti samanaikaisesti 92 eri persoonaa.
Nämä täysin itsenäisesti toimivat sivupersoonat olivat syntyneet suojelemaan ja puolustamaan häntä, kun lapsuuden ja nuoruuden traumaattiset kokemukset olivat mennä yli hänen voimavarojensa. Psykoterapian aikana sivupersoonat saivat kosketuksen toisiinsa ja päättivät yhdessä...