Nykyään hälyttimien testaus tapahtuu jokaisen kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 12:00 soittamalla kokeilumerkki. Mikäli maanantaina on esimerkiksi juhlapyhä, kokeilua ei järjestetä. Kokeilumerkki on yhtämittainen tasainen hälyttimen ääni, joka kestää 7 sekuntia. Käytäntö yhtenäistettiin 1.6.2009. Sitä ennen kokeiluajankohta vaihteli eri pelastuslaitosten alueilla.
https://pelastustoimi.fi/koti-ja-arki/hatatilanne/vaaramerkki
https://www.sttinfo.fi/tiedote/vaeston-varoittamista-testataan-joka-kuu…
Helsingin Sanomien uutisoinnin mukaan esimerkiksi vuonna 1992 testauspäivä oli Helsingissä joka kuukauden 15. päivä.
HS 3.9.1992
Tekijällä on tekijänoikeudet luomiinsa hahmoihin ja miljööseen. Tekijänoikeus on Suomessa voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta. Tämän jälkeen voi laillisesti käyttää toisen henkilön henkilöitä tai miljöötä. Esimerkiksi Sherlock Holmes -hahmon tekijänoikeudet ovat rauenneet, joten hänestä voi laillisesti kirjoittaa kuka vaan ja myös julkaista teoksensa.
Jos kirjoitat vain omaksi ja kavereiden iloksi, etkä aio sitä julkaista, puhutaan fanifiktiosta. Joillekin kirjailijoille fanifiktion kirjoittaminen heidän teoksistaan on suuri kunnianosoitus, eikä se haittaa heitä. Fanifiktiota julkaistaankin internetissä varsin paljon, eikä siitä ole nostettu oikeusjuttuja. Fanifiktiosta voi lukea vaikka seuraavat Ylen jutut: Fanifiktio...
Tässä löytämässäni kalmistopiirin kysymyksessä viitataan kivikauteen, mutta tekstistä ilmenee miten hautaustavat ovat muuttuneet ajan kuluessa. Routaista maata on tuolloin sulatettu tulen avulla. Voisi ajatella, että hyväksi havaittua tapaa on käytetty myöhemminkin. Linkistä löytyy lisätietoa ja sivustolla on mahdollista myös esittää omia kysymyksiä.https://kalmistopiiri.fi/2016/03/30/lukijan-kysymys-kuinka-talvella-hautaaminen-menneisyydessa-onnistui/
Ko. teosta ei näytä suomennetun. Alla olevan linkin kautta (napsauttakaa hiiren osoittimella linkkiä) voi selata hänen tiedossamme olevia julkaisujaan:
https://finna.fi
Fennica -tietokanta: https://finna.fi
Franz Schubertin sävellyksestä "Ellens Gesang III" ja sen Ave Maria -rukouksen tekstiin yhdistetystä sovituksesta on levytetty monta eri versiota. Alkuperäinen sävellys on B-duurissa ja monet sooloesitykset ovat sopraanoäänelle. Varmasti muillekin äänialoille levytyksiä on tehty. Eri versioiden määrästä saa käsitystä tästä listasta, joka sekään ei ole täydellinen. Siitä voi kuitenkin etsiä sopivaa versiota:
https://secondhandsongs.com/work/111370/versions#nav-entity
Onnistuin löytämään vain kaksi levytystä "Ave Mariasta" Kyllikki Solanterän suomennoksella. Nämä olivat Kaarisillan laulu -kuoron ja Joel Hallikaisen versiot:
https://www.discogs.com/release/18723079-Kaarisillan-Laulu-Kultasiivin
https://www.discogs...
Eikä yksikään pelastunut -kirjan suomennoksessa sotilaspoika korvaa lastenlorun neekeripojan vuonna 2012 julkaistussa laitoksessa. Tapahtumapaikkana on kuitenkin edelleen Neekerisaari.
Löysin tällaisen vastauksen viime syksyltä: Suomalaista sivustoa en onnistunut löytämään, mutta tässä pari sivustoa, joista toinen tarjoaa palvelua suomeksi ja toisessa on mahdollista valita maarajauksella suomalainen kirjeenvaihtoystävä:
http://www.ipfworld.com/background-fi.html
https://www.penpalsnow.com/index.html
Nuoret viettävät aikaa nykyään niin paljon sosiaalisen median keskustelupalveluissa, joissa he myös tapaavat toisiaan esim. pelien tai harrastuksen yhteydessä, että nuo perinteiset palvelut, kuten Koululaisen ilmoitukset alkavat hävitä ja niitä on hyvin vaikea löytää. Koululaiselle voisi ehkä ehdottaa, että he pitäisivät tällaista palstaa nettisivuillaan, https://koululainen.fi/. Ystäviä voisi myös etsiä koulun kautta...
Kenties sorsa tässä laulussa vie viestiä?
"Muuttomatkoja tekevät vesilinnut (joutsenet, hanhet, sorsat) ovat taivaallisten jumalten viestinviejiä. Lintujen tie ylisen ja ihmisten maailman välillä kulkee pitkin Linnunrataa. Vesilinnut toteuttavat keskimmäisessä maailmassa jumalten tehtäviä ja symboloivat ihmisten ja eläinten sieluja." https://www.taivaannaula.org/2012/11/16/jumalten-ja-vainajien-linnut/
Toisaalta sorsa saattaa symboloida kosiomatkalla olevaa poikaa:"Kanteletar suorastaan pursuaa lintuja ja linnunlaulua. Kun nuori neito laulaa sulhasestaan mesimarja mielessäni, lempilintu liitossani, sinisorsa suojassani, sorsakin on lemmekäs ja kaunis, sydämen sulattava sana. Tuutulaulu Unta täällä tarvitahan mainitsee jo...
Hillermanit ovat saaneet osansa kulttuurista omimista koskevista syytteistä. Niin kuin James McGrath Morrisin Hillerman-elämäkerran Tony Hillerman : a life takakansitekstissä todetaan, "läpi uransa Hillermania sekä kiitettiin hänen selvitystyöhön perustuvasta autenttisesta navajokulttuurin kuvauksestaan että syytettiin sen kulttuurisesta omimisesta". Appropriaatiokysymyksessä Hillermanilla on ollut myös puolustajansa, jotka ovat olleet valmiita näkemään kirjailijan toisesta kulttuuripiiristä peräisin olevan aineiston hyödyntämisen pikemminkin kunnianosoituksena kuin kulttuurisena omimisena ja siten hyväksyttävänä. Niin tai näin, nykyään on kuitenkin jokseenkin mahdotonta ajatella, ettei intiaaneista kirjoittava valkoinen kirjailija...
Ohessa Sanaston kriteerit, tarvitaanko lupaa:Milloin tarvitsen luvan runon esittämiseen?Tarvitset luvan, kun esität runoja yleisölle. Sanasto myöntää luvat kirjailijoiden ja kääntäjien puolesta, laskuttaa lupakorvaukset ja maksaa ne edelleen niille tekijöille, joiden teoksia on käytetty. Lupa tarvitaan, vaikka esitystilaisuus olisi maksuton ja järjestetty vapaaehtoisvoimin.Milloin en tarvitse lupaa?Et tarvitse lupaa kirjallisuuden esittämiseen yksityisissä tilaisuuksissa, kuten häissä tai hautajaisissa. Lupaa ei tarvita myöskään tilaisuuksiin, joissa runonlausunta ei ole tilaisuuden päätarkoitus, tilaisuudesta ei peritä pääsymaksua, eikä sitä muutenkaan järjestetä ansiotarkoituksessa (kaikkien mainitun kolmen ehdon tulee täyttyä). Lupaa ei...
Aivan tarkkoja lukuja ei ilmeisesti tiedetä, mutta ohessa lukuja muutamista lähteistä:
Talvisota 800-1100 (Talvisodan pikkujättiläinen, s. 792)
Jatkosota 2377 (Neuvostoliiton virallinen tilasto, suomalainen arvio 3500. (Jatkosodan pikkujättiläinen, s. 1028)
Talvisodassa jäi sotavangiksi 850-900, jatkosodassa 3400-3500 ja Lapin sodassa 16 tai 17 suomalaista sotilasta. (www.veteraanienperinto.fi)
Talvisodassa suomalaisia jäi vangiksi lähes 900 (yle.fi Elävä arkisto)
Neuvostoliiton Euroopan rintaman sotavangit kansallisuuksittain ajalla 22.6.1941 - 2.9.1945 venäläisten lähteiden mukaan suomalaisia 2 377 (http://www.uta.fi/~titima/stilasto.html)
Lisätietoja tiedonlähteestä, jota valitettavasti juuri nyt ollut käytettävissä:
Teuvo Alava -...
Mark O'Shean ja Tim Hallidayn Matelijat ja sammakkoeläimet (2009) nimeää Pohjois-Amerikassa tavattavan masticophis flagellum -käärmeen piiskanopsakäärmeeksi. Kirjan on suomentanut Sari Welling-Hirvonen, ja suomennoksen ovat tarkastaneet Korkeasaaren silloinen johtaja Seppo Turunen ja Timo Paasikunnas, eräs maamme harvoista ammattiherpetologeista, joten tässä esitettyä suomenkielistä nimeä voinee pitää "virallisena" - varsinkin, kun ottaa huomioon, että Paasikunnas on jäsenenä Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunnassa.
Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunta, jonka perustivat Suomen herpetologinen yhdistys ja Luonnontieteellisen keskusmuseon Eläinmuseo, aloitti työnsä tammikuussa 2007. Toimikunnan pitkän tähtäimen...
Hain runoja ja kertomakirjoja HelMet.fi -hausta käyttämällä hakusanoina muun muassa luonto, meri, vuodenajat. Esimerkiksi Monika Fagerholmilta on ilmestynyt esseekokoelma Meri : neljä lyyristä esseetä. Asiasanoina kyseisessä teoksessa on muun muassa luontokuvaus, meri, tuokiokuvat ja luontosuhde.
Kannattaa vilkaista myös näitä:
Aale Tynnin runokokoelma Vuodenajat
August Strindberg: Ulkosaaristossa
Pertti Nieminen: Näen syksyssä kevään
Toivottovasti näistä on apua.
Meillä ei ole ikävä kyllä asiantuntemusta selvittää jäljennöksen tekijää. Jäljennös on signeerattu oikeaoppisesti merkkaamalla siihen jäljennöksen tekijän nimimerkki, vuosiluku sekä merkintä että kyseessä on kopio.
Jäljennöksen tekeminen ei ole aina laitonta, varsinkaan jos ei väitä kopiota alkuperäiseksi. Olennaista on myös milloin alkuperäisteos on tehty. Elossa olevalta taiteilijalta tulisi kysyä periaatteessa lupa jäljennöksen tekemistä varten. Jos alkuperäisteoksen tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta, niin lupaa ei tarvita. Muuten lupa kopion tekemiseen pitäisi kysyä taiteilijan perikunnalta. Jäljennöksen tekijän nimi tai nimimerkki pitäisi aina merkitä niin, että siitä käy selväksi että kyseessä on jäljennös eikä...
Väinö Linnan Tuntematon sotilas (1954) käännettiin italiaksi vuonna 1956. Teoksen käänsi Mario Merlini ja sen nimi on italiaksi Croci in Carelia.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Koska kyseessä on näin vanha teos, sitä kannattaa etsiä esimerkiksi verkkoantikvariaateista. Googlettamalla teoksen nimellä löytyy ainakin muutamia verkkokauppoja, joissa teosta on myynnissä.
Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajat eivät ole lakimiehiä, joten meiltä ei saa mitään lakiin liittyvää tulkintaa. Tässä kuitenkin muutama poiminta Suomen laista.
1. Suomen rikoslain 17 luvun 12 § säädetään, että :
"Joka
1)luvattomasti avaa haudan tai ottaa sieltä ruumiin tai sen osan, ruumisarkun tai hautauurnan,
2) käsittelee hautaamatonta ruumista pahennusta herättävällä tavalla tai
3) turmelee tai häpäisee hautaa tai kuolleen muistomerkkiä,
on tuomittava hautarauhan rikkomisesta ..."
Laissa ei ole määritelty mitään voimassaoloaikaa.
Suomen säädöskokoelma: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=rikoslaki#L17
2. Estonia-laivan hylyn alue on...
Koska toivoit aiheesta aineistoa vain suomeksi, et voi valitettavasti hyödyntää Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta aukeavaa monikulttuurisen kirjaston (MCL) Maailma Infoa. Sieltä löytyy ajankohtaista ja monipuolista tietoa eri maista, mm. Kiinasta.
Kai-Veikko Vuoriston Talousalueiden Kaukoitä (1997), Juha Remeksen Tunne Aasia (1997)ja Linda Jakobsonin Miljoona Totuutta (1997) löytyvät pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi) haettassa asiasanoilla Kiina ja talous.
Jos haetaan sanoilla Kiina ja yhteiskunta# saadaan yhteensä 29 viitettä, mm. Wong: Punaisen Kiinan pitkä blues ja Repo: Olympian Kiina. Ajankohtaisia artikkeleita löytyy lähikirjastosi artikkelitietokantojen (Aleksi /...
Laulun ranskankielinen nimi on "Et si tu n'existais pas". Laululla on myös nimi "Oasis". WorldCat-tietokannan mukaan laulun ovat säveltäneet Salvatore Cutugno ja Pasquale Losito. Alkuperäisen sanoituksen on tehnyt Vito Pallavicini. Ranskankielisen sanoituksen ovat tehneet Pierre Delanoë ja Claude Lemesle.
Koska tällä hetkellä ei ole mahdollista päästä fyysisesti kirjastoon ja koska en voi täysin luotettavasti tehdä hakua kirjastojen tietokannoista, yritin löytää nuotin verkosta. Verkosta löytyviin nuotteihin ja sanoituksiin voi sisältyä virheitä ja ne voivat olla verkossa ilman tekijöiden lupaa. Nuotteja, yleensä maksullisia, tästä kappaleesta löytyy verkosta googlaamalla kappaleen nimellä ja esimerkiksi sanoilla "...
Novelleista ja lyhytproosasta voisi löytyä sinulle hyviä kirjoja. Teksti on tiivistä ja kuvailee yleensä tiettyä tapahtumasarjaa. Kiinnostavia novellikokoelmia voisivat olla vaikka Tuomas Kyrön, Petri Tammisen, Rosa Liksomin ja Sinikka Nopolan novellit. Jännityskirjoista novelleja on esim.kirjoissa Joulutarinoita (Leena Lehtolainen, Liza Marklund, Henning Mankell ja muita kertojia) ja Helsinki noir (toimittanut James Thompson) , joihin on koottu useiden kirjailijoiden jännitysnovelleja, Lyhytproosaa kirjoittavat mm. Henriikka Rönkkönen (Bikinirajatapaus ja muita sinkkuelämän iloja ja Mielikuvituspoikaystävä ja muita sinkkuelämän perusasioita) ja Annie Proulx (kertomuksia Wyomingista 1-3)
Kannattaa tutustua myös kirjastojen...
