Tällaisia makeisia ei näyttäisi Suomen kauppojen valikoimiin kuuluvan. Erilaisia suklaalla kuorrutettuja ananastuotteita kyllä löytyy maailmalta. Näitä voi etsiä verkosta vaikkapa hakulauseella: "chocolate covered pineapple products".
Suklaakuorrutettuja ananasrenkaita voi toki valmistaa itsekin. Ohjeita on runsaasti saatavilla.
https://www.google.fi/search?q=how+to+make+chocolate+covered+pineapples…
Hei!Topeliuksen sanat Porilaisten marssiin löytyvät Svenska litteratursällskapet i Finlandin sivustolta osoitteesta https://topelius.sls.fi/sv/collection/209/text/20261?views=(type:readingtext),(type:comments),(type:facsimiles,nr:1)
Susanna Haavistolta ei löydy omaa nuottikokoelmaa, mutta yksittäisiä lauluja toki löytyy nuottinakin eri kokoelmista. Populaarimusiikin nuottikokoelmissa esittäjä on harvoin luetteloitu hakuehdoksi, joten nämä nuotit löytyvät laulun nimellä hakemalla, esim. Odotusta Pariisissa tiedonhakusivun Nimeke-kenttään, ruksi kohtaan Nuotti aineistolajivalikossa ja Hae. Jos Susanna Haaviston esittämien laulujen nimet ovat hakusessa, kannattaa joko katsoa kirjastossa olevien Haaviston levyjen Osakohteet-luetteloita tai käväistä Suomen äänitearkiston sivuilla osoitteessa http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/index.php Äänitearkistosta löytyy Haaviston tuotanto vuoteen 1999 saakka. Mm. Tyttö ja tanssiva karhu, Kanssasi on niin hyvä olla, Joka pojalla on...
Jarl Pousarin artikkeli Finér-suvusta on julkaistu vuonna 1991 Genos-lehdessä. Tätä ei löydy Vihdin kirjastosta, mutta artikkelin valokopiota kannattaa tiedustella oman kirjaston kautta. Artikkelin tiedot: Pousar Jarl: Finnerus, Finér. Julkaisussa: Genos: Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja. 1991 nro 2 s. 111-115, 122. Finér-suvusta löytyy lisäksi tietoa Vihdin historiaa käsittelevistä teoksista, kuten: Seppo Myllyniemi: Vihdin historia 1800-1918, Eino Ketola: Vihdin historia 1918-1965 osat 1-2. Lisäksi suvusta voi tiedustella lisätietoa Vihdin museosta http://www.vihti.fi/palvelut/museo
HelMet-kirjastoissa myöhästymismaksut eivät siirry perintään. Ainoastaan palauttamatta jätetty aineisto siirtyy perintään noin 60 päivän kuluttua eräpäivästä.
Sen sijaan vanhoista myöhästymismaksuista lähetetään viimeistään kolmen vuoden kuluttua muistutuskirje, jotta saatavat eivät vanhene. Perintään ne eivät siirry silloinkaan.
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa löytyy lisää tietoja maksuista ja HelMet-kirjastojen käytännöistä.
Silja Vuorikurun tuore elämäkerta Aino Kallas : maailman sydämessä (SKS, 2017) lienee tähän tarkoitukseen mitä mainioimmin sopiva teos. Ensisijaisesti Kallaksen tuotannosta kiinnostuneiden kannattaa muistaa myös Kai Laitisen Aino Kallas 1897-1921 : tutkimus hänen tuotantonsa päälinjoista ja taustasta ja Aino Kallaksen mestarivuodet : tutkimus hänen tuotantonsa päälinjoista ja taustasta 1922-1956.
Lahden kaupunginkirjaston runotietokannan mukaan runo on suomennettu ja se löytyy teoksesta: Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja. Kääntäjä on Yrjö Kaijärvi ja runon suomenkielinen nimi on "Tietäjien matka" Sen alkusäkeet kuuluvat "Kylmä retki se oli, vuoden kaikkein pahin aika ajatella matkaa..." Runotietokantaan "Linkki maailman runouteen" voi tutustua osoitteessa
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Perusteellisimmin Aristoteles käsittelee onnellisuutta Nikomakhoksen etiikassa, mutta aivan täsmällisesti kysymyksen sitaattia vastaavaa kohtaa en siitä onnistunut löytämään.
Lähimmäs etsittyä lausahdusta päästään ehkä näissä katkelmissa:
"[Koska] onnellisuus on sielun toimimista täydellisen hyveen mukaisesti, [meidän on tutkittava sitä, mitä hyve on.]" (I kirja, 13. luku)
"Ja onnellisuutta sanomme sielun tietynlaiseksi toiminnaksi." (I kirja, 13. luku)
Nykyaikaisten akkujen keston kannalta olisi parasta, että akun varaus olisi n. 30 prosentissa lataukseen laitettaessa. Kokonaan tyhjäksi nykyaikaisa akkuja ei kannata päästää. Lataus kannattaa yleensä pitää jossain 20-80 prosentin välillä.
Lähde:
https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/3a235688-d03f-4738-859e-0c88d558a184
https://elisa.fi/ideat/10-faktaa-alypuhelimen-akun-lataamisesta/
Useissa lukemissani lähteissä todetaan, että nukkumiseen ja nukahtamiseen vaikuttaa kahvin sisältämä kofeiini, joka on keskushermostoon vaikuttava piriste. Se vaikuttaa etenkin aivoissa muodostuvaan adenosiiniin. Adenosiini on kemiallinen yhdiste, joka säätelee ihmisen uni-valve-rytmiä. Valveillaolon aikana adenosiinin määrä aivoissa lisääntyy ja alkaa vähitellen vaimentaa aivojen aktiivisuutta vireyden kannalta keskeisillä aivoalueilla. Runsas kofeiinin käyttö salpaa adenosiinireseptoreita. Siksi aivot pysyvät tavallista aktiivisempina eikä normaalia uneliaisuuden tunnetta tule tai se viivästyy.
Kofeiinin määrä verenkierrossa on suurimmillaan noin 30-60 minuutin kuluttua sen nauttimisesta ja sen vaikutus voi kestää ihmisen...
Wikipedian mukaan kaappaaja Jorma Takalan kuolinilmoitus olisi Helsingin Sanomien numerossa 30.8.1986 sivulla 4. HS Aikakoneessa on periaatteessa digitilaajien katsottavissa Helsingin Sanomien numerot vuosilta 1889-1997, mutta jostain syystä vuoden 1986 elokuun numerot päättyvät 20. päivään. Pasilan kirjastossa on kuitenkin mikrofilmattuna Helsingin Sanomat vuodesta 1904 ja kollega lähetti ystävällisesti kuvan kyseisestä sivusta. Runo on merkitty Inkeri Karvosen kirjoittamaksi ja kuuluu näin:
En kanna suruja, en huolta huomisen,
on joka hetki ainutkertainen.
Mä olen villiminkin villi poikanen,
jos kuonoon haavan saan kun taistelen,
en pelkää, valita tai vapise:
ei sovi semmoinen villiminkille.
Saima Harmajan runo...
Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on Etelä-Hämeen keskusammattikoulun vuosikertomukset kyseisiltä vuosilta. Vuosikertomuksiin sisältyvät luettelot koulun opettajista ja oppilaista. Aakkosellisessa opettajaluettelossa on vuosittain yli 50 nimeä. Joidenkin opettajien opetusala ilmoitetaan luettelossa, mutta useimpien kohdalla on vain maininta siitä, onko kyseessä yleisaineiden opettaja, työnopettaja vai ammattiaineiden opettaja.
Lisäksi verkossa on luettavissa T. J. Mäkipuron historiikki "Etelä-Hämeen keskusammattikoulu 1946-1972" osoitteessa: https://skydrive.live.com/P.mvc#!/view.aspx/.Public/EHKAK.docx?cid=650e… Historiikissa mainitaan nimeltä useita opettajia. Tietoja muutamista Etelä-Hämeen keskusammattikoulun opettajista löytyy myös...
Helsingin kaupunginkirjasto ei osta kotoa löytyneitä uusia kirjoja. Ostamme uudet kirjat pääasiassa kilpailutettujen kirjavälittäjien kautta. Vain jos kirjoja ei ole saatavilla niiden kautta, voimme ostaa kirjoja myös muualta.
Lahjoituksia kirjastot sen sijaan voivat kyllä ottaa vastaan, mutta se riippuu siitä, sopiiko kirja kokoelmiin ja voiko sillä arvioida olevan kysyntää kirjastossa. Asiaa kannattaa tiedustella omasta lähikirjastosta.
Sana ”kutsumus” on mitä luultavimmin johdos sanasta ”kutsu”. Raimo Jussilan teoksen ”Vanhat sanat” (SKS, 1998) mukaan ”kutsumus” on esiintynyt suomen kirjakielessä tiettävästi ensimmäisen kerran 1601 lakitekstissä merkityksessä ’haaste’ ja vuonna 1621 merkityksessä ’kutsu (saapua)’, ’kutsu virkaan’, ’kehotus parannukseen’. Alkujaan sanalla on siis ollut juridista ja uskonnollista merkitystä. Sanan sepittäjästä tai kaukaisemmasta syntyhistoriasta ei liene tietoa, koska kirjat eivät sitä kerro.
”Kutsua”-verbi on esiintynyt suomen kirjakielessä sen alkuajoista asti, joten sen alkuperä on kaukainen. Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (WSOY, 2004) kertoo, että sillä on vastineita kaikissa lähisukukielissä. Häkkinen pitää...
Zdeněk Milerin luomasta myyrähahmosta ei liene tässä kyse. Olisitko siis katsonut espanjalaista animaatiota Furi ja maaginen metsä. Helsingin Sanomat esitteli vuonna 2004 tuolloin televisio-ohjelmistossa ollutta elokuvaa: "Päähahmo Furi on pieni, asiaankuuluvan suloinen myyrä, joka on rakastunut ystäväänsä Lindaan. Furi ei vain ole kovin rohkea, ja hän potee myös korkean paikan kammoa." Lehden kriitikko ei suhtautunut kovin arvostavasti animaatioon: "Mistä lähtien myyrät ovat olleet hitaita eläimiä? Hahmot eivät istu taustoihin, ja eritoten siniset (!) myyrät eivät oikein edes erotu, varsinkaan sinisävyisessä metsässä."
Helsingin Sanomat 17.12.2004
https://fi.wikipedia.org/wiki/Furi_ja_maaginen_mets%C3%A4
Wiona-nimeä en lähteistä onnistunut löytämään aivan sellaisenaan, mutta samantyyppisiä nimiä löytyy jonkun verran. Winona on alkujaan intiaaninimi, joka merkitsee vanhinta tytärtä. Viona on Vianna-nimen muunnos, ja Vianna palautuu puolestaan pyhimysnimi Vivianaan. (lähteet: http://www.babynames.com/, http://www.thinkbabynames.com/)
EOL:stä on tehty historiikki ”Etelä-Suomalaisen Osakunnan Laulajat 1931 – 1981” Kirjan lopussa on tiedot kuoron ohjelmistosta. Jokaisen laulun kohdalla on mainittu, kuka on ollut kuoron johtajana kappaletta esitettäessä. Tästä voi edelleen päätellä, mitä lauluja kuoro on laulanut ennen vuotta 1945.
”Ave Mariaa” ohjelmistoluettelossa ei ole. Mutta Ave Maria eli rukous Ave Maria, gratia plena, Dominicus tecum jne. ei myöskään sisällä antamiasi sanoja.
Sen sijaan luettelosta näkyy, että kuoro on laulanut 1930 - 1940 -luvulla Heikki Klemetin sovitusta laulusta "Ave maris stella" ("Terve meren tähti"), joka on Neitsyt Marialle omistettu hymni. Laulu sisältyy tunnettuun kokoelmaan ”Piae Cantiones”, joka sisältää vanhoja latinankielisiä...
Helmet-kirjastot tarjoavat tällä hetkellä rajattuja palveluja. Varausten nouto kuitenkin onnistuu.
Lisätietoa poikkeusasioinnista Helmet-kirjastoissa löytyy osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_Helmetkirjastoissa_3011101(218105) .
Sigmund Z. Engel on mietteen takana. Kokonaisuudessaan sitaatti kuuluu: Naisen iällä ei ole mitään merkitystä. Parhaat sävelmät soitetaan vanhimmilla viuluilla.
Otavan kirjallisuustiedon (Otava, 1990) mukaan P. G. Wodehousen tuotannossa on seuraavia Jeeves -kirjoja :
The Man with Two left Feet (1917), Verraton Jeeves (The Inimitable Jeeves, 1923), Antaa Jeevesin hoitaa (Carry On, Jeeves, 1925), Suurenmoista Jeeves (Much Obliged, Jeeves, 1971). Suomeksi on julkaistu myös valikoima parhaita Jeeves tarinoita nimellä Pip-pip, sir (1969). Tarinat on valinnut Paavo Lehtonen tekijän laatimasta antologiasta The World of Jeeves.
Seuraavalta sivustolta löytyy P. G. Wodehousen koko tuotanto ja julkaisuvuodet:
http://www.pgwodehousebooks.com/simplebiblio.htm
