Harmillista kyllä, Lauri Pohjanpään tuotantoa ei ilmeisestikään ole lainkaan käännetty englanniksi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on tallentanut suhteellisen kattavasti suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä erityiseen tietokantaan. Mutta tietokannan vanhemman version mukaan Pohjanpäätä on käännetty ainoastaan ruotsiksi. Uusia käännöksiä ei ole tehty.
Unescon kansainvälinen käännöstietokanta tai Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta eivät nekään tunne Pohjanpäätä englannin kielellä.
SKS:n ylläpitämä käännöstietokanta:
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php (vanhempi versio, jota ei enää päivitetä)
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/ (uudempi versio)
Unescon Index translationum:
http://databases.unesco.org/xtrans/xtra-form.shtml
Lahden...
Rakentajien tarkemmasta henkilöllisyydestä ei löytynyt kovin laajoja tietoja, mutta museon rakentamisajan sanomalehtijutut valaisevat asiaa jonkin verran. Uusi Aura 30.1.1902 kertoo, että rakennustyöt tehdään paikkakunnan oman väen voimin ja muilta paikkakunnilta ei kannata tulla Turkuun työn perässä. Rakennustyömaalla sattuneen skandaalin vuoksi joidenkin työntekijöiden nimiä on tiedossa: työnjohtajat K. Roswall ja A. Wallenius, työntekijättäret Maria Aaltonen ja E. Lindström, työmies F. Sulonen ja muuraaja L. Otlin. (Länsisuomen työmies 18.10.1902; Uusi Aura 17.8.1902).Lisää asiasta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/662605?term=museorakennukselta&page=2https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/744890?...
Lapin maakuntakirjaston vastaus:
Meillä on aiheeseesi liityen esim. seuraavaa aineistoa:
Itkonen: Suomen lappalaiset osa 1 s. 360-363 (saamelaisten vöistä)
Tornionlaakson vsk. 1994 s. 271-286
aiheena: Saamelaisten vyöllispyörien taustaa (käsittelee heloja ja vöitä)
Kongressijulkaisu: Suomen varhaishistoria, Tornion kongressi 14-16.6 1991
esitelmät:referaatit
sisältää aiheen: Suomen vyötärön kerralliset saamalaiset (Julku, Kyösti)
Lisäksi löytyy vöiden nauhojen ja paulojen (myös poronnahkavöiden ja -nauhojen)
käsityöperinteestä ja malleista.
Esim. Näkkäläjärvi, Inga: Cuodinduodji ja Saamelaisten perinnekäsitöitä (sisältyy Saamelaispaketti julkaisuun)
Tätä aineistoa voit saada meilta kaukolainaksi.
Ota lisäksi yhteys...
Realismia Pohjoismaiden kirjallisuudessa on käsitelty mm. seuraavissa teoksissa:
Kansojen kirjallisuus 8, 1976
Kansojen kirjallisuus 9, 1978
Kirstinä, Leena: Kirjallisuutemme lyhyt historia, 2000
Koskimies, Rafael: Maailman kirjallisuus 4, 1965
Otavan kirjallisuustieto, 1990
Vartiainen, Pekka: Kirjallisuuden länsimaista historiaa, 2002
Zetterholm, Tore: Kirjaniekat, 1984
Äidinkieli ja kirjallisuus: Käsikirja, 2004
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokannasta: http://kirjasto.kuopio.fi/
Muutama aiheeseen liittyvä nettiosoite:
http://jt-www.arthis.jyu.fi/kirjallisuushistoria/index.php/16_1800-luku…
http://jt-www.arthis.jyu.fi/kirjallisuushistoria/index.php/16_1800-luku…
Tämä on luultavasti Johanna Tuomolan Noora Nurkka -sarjasta. Rikosylikomissario Noora Nurkka muuttaa ensimmäisessä kirjassa Tummissa vesissä Lohjalle ja työhön Lohjan poliisilaitokselle. Tässä esitellään myös hänen esimiehensä vaimoineen. Myöhemmissä kirjoissa käsitellään aina eri rikosta, mutta myös yksityiskohtaisemmin sarjan päähenkilöiden elämää ja suhteita. Nooran esimiehen Pertti Litmasen vaimo on sairaanhoitaja, jonka huumeongelma ja lääkkeiden varastaminen tulee vähitellen esiin.
Sarjan kirjat ovat Tummissa vesissä, Sieppaus, Petoksen anatomia, Minkä taakseen jättää, Murhaaja vierelläsi ja Liekit yössä.
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään mistään tietoa Martti Servon syntymäajasta. On hyvin mahdollista että hän ei ole antanut tätä tietoa julkisuuteen.
Kyseessä saattaisivat olla Riikka Jäntin Vaahteratuvan väestä kertovat kirjat, joissa seikkailevat Nökö-orava, Toivo-siili ja Iiris-hiiri kumppaneineen.
Nokikätkön ritarit ja Kuuhiisi -kirjassa (2005) remontoidaan Vaahteratuvan keittiötä. Leivinuunista löytyy nyytti, jossa on salaperäisiä karttoja. Uunin perältä löytyy vielä luola, joka johtaa Rottalan kartanoon liittyvään seikkailuun.
Vaahteratuvan väki ja vaarallinen peto -kirjassa (2008) selvitellään metsästä löytyneiden suuren pedon jälkien arvoitusta.
Vaahteratuvan väki ja Kivihovin kirous (2010) vie vaahteratupalaiset ilmapalloaluksella Kivihovin kaupunkiin. Siellä Toivon päälle langetetaan kirous, josta on selviydyttävä ennen kuin kotimatka voi alkaa.
Nökö, Toivo ja Iiris...
Raamatun historiakirjoissa Abrahamin ajan sanotaan sijoittuvan patriarkkojen aikaan
n. 2000-1600 eaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Abraham
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raamatun_aikajana
Kirjastojen yhteisestä Finna.fi-hakupalvelusta löytyy mm. seuraavia tuon ajan arkielämää kuvaavia teoksia, joista voisi olla sinulle hyötyä.
Pesonen, Anni.
Arkielämä Raamatun aikaan : Juudan kylistä roomalaisiin kaupunkeihin (Kirjapaja, 2010)
Saarisalo, Aapeli.
Pyhä maa Raamatun muinaistutkimuksen valossa (WSOY, 1970)
Suuri Raamattutieto (Perussanoma, 2009)
Montet, Pierre
Sellaista oli elämä faraoiden Egyptissä (WSOY, 1982)
Ervo, Marja-Liisa
Muinaisisraelilainen koti. (Tutkielma : Helsingin yliopisto, 1988...
Työhuoneen työvälineet, tietokoneet, printterit yms. kustannetaan valtion puolesta. Työhuoneiden sisustuksesta ei näyttäisi mediassa olleen keskustelua. Verkossa on katseltavissa muutamien kansanedustajien työhuoneiden esittelyvideoita. Pienehköt huoneet vaikuttavat melko pelkistetyiltä, tilaa sisustamiseen vakiohuonekalujen lisäksi ei juuri jää. Lähinnä hyllyille voi hankkia kirjallisuutta, koriste-esineitä ja seinille vaikkapa taulun.
https://www.facebook.com/konttajoonas/videos/nvk-behind-the-scenes-t%C3…
https://www.facebook.com/mikko.savola/videos/millainen-on-kansanedustaj…
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/talta-nayttaa-remontti-reiskan-vaat…
Tuorein verkossa saatavissa oleva tieto löytynee julkaisusta Vantaan väestö 2022/2023. Se kertoo tilanteen vuodenvaihteessa 2022-23.
https://www.vantaa.fi/sites/default/files/document/Vantaan_v%C3%A4est%C…
Sen mukaan Tikkurilan kaupunginosan asukasluku oli tuolloin 8 361. Tikkurilan suuralueen asukasluku oli 47 907 (Tikkurila, Hiekkaharju, Jokiniemi, Viertola, Kuninkaala, Simonkylä, Hakkila, Ruskeasanta, Koivuhaka, Helsingin pit. kk.)
Tätä uudempia tietoja voi kysyä Vantaan kaupungilta https://www.vantaa.fi/fi/yhteystiedot
Samaa asiaa on kysytty englanninkielisellä Doors-keskustelupalstalla, ja vastauksen mukaan pätkät ovat Edward S. Curtisin elokuvasta "In the land of the head hunters" (1914):https://www.reddit.com/r/thedoors/comments/16rxqpt/original_source_of_the_american_native_pplElokuvasta käytetään myös nimeä "In the land of the war canoes". Tämä mykkäelokuva ei ole dokumenttielokuva. Se löytyy verkosta. Siitä on tehty myös restauroituja versioita. In the land of the head hunters (elokuvan kesto 40:05):https://www.youtube.com/watch?v=73u7eugbbu8 Elokuvan restauroitu versio, johon on lisätty John Brahamin elokuvan esitykseen säveltämä musiikki (elokuvan kesto 1:06:34):https://www.youtube.com/watch?v=IcRXw4fdyYE Return to the land of the...
Helmet-kirjastojen kaukolainapyynnön voi tehdä osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto. Kaukolainaa ei voi kuitenkaan tilata, jos kirjaa on jo ennestään jossakin pääkaupunkiseudun kirjastossa, niin Helmet-kirjastot, Helka-kirjastot kuin muut yleisölle avoimet kirjastot mukaan lukien. Se asia kannattaa siis tarkistaa heti ensiksi. Siitä huolimatta, että kirja olisi lainassa, toista kappaletta ei voit tilata kaukolainana, vaikka sitä olisi muualla Suomessa hyllyssä.
Kun kaukolainapyyntö on tehty, kirjaston kaukopalvelu selvittää erilaisista tietokannoista, mistä kirja olisi näppärinsä tilata. Paljon tilataan Varastokirjastosta, joka on Suomen kirjastojen yhteinen varasto. Sieltä kirjat...
Suomi kuuluu shengen-valtioihin (Schengen-valtioita ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Islanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Malta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tsekki, Unkari ja Viro.) Näiden valtioiden kansalaiset eivät tarvitse erikseen viisumia tullessaan Suomeen eli rajan yli voi liikkua vapaasti passin tai henkilökortin avulla.
Muualta kuin Shengen maista Suomeen tuleva tarvitsee viisumin.
Viisumin kieltämiseen on monia syitä:
sinulla ei ole hyväksyttyä, voimassaolevaa matkustusasiakirjaa
sinulla ei ole esittää matkasuunnitelmasi tueksi aineistoa, joilla voit osoittaa oleskelusi tarkoituksen ja edellytykset
sinulla...
O. A. Joutsen on kääntänyt ensimmäiseen, vuonna 1922 ilmestyneeseen suomennokseen repliikin näin: "Itsepäinen, tylsäjärkinen tyttö!"Runsaasti uusintapainoksia saanut, vuonna 1947 ensimmäisen kerran ilmestynyt Sirkka-Liisa Norko-Turjan käännös kuuluu: "Itsepäinen, uppiniskainen tyttö!"Tuorein, Kersti Juvan vuonna 2013 ilmestynyt käännös on ”Omapäinen, uppiniskainen tyttö!”
Sanoin "Me gustas cuando callas" alkaa 15. runo (Poema XV) Nerudan kokoelmassa Veinte poemes de amor y una canción desesperada (1924). Nerudan Valitut runot (Tammi, 1983) sisältää tämän kokoelman runot I, III, IV, VII, X, XII, XIII, XIV ja XX – XV ei ole mukana tässä, eikä se tullut vastaani muissakaan Neruda-suomennoksia sisältävissä kirjoissa.
Digitaalisen kirjallisuuden sivusto Nokturno.fi tarjoaa kuitenkin Veinte poemes... -kokoelman kokonaisuudessaan ilmaiseksi ladattavana PDF-tiedostona runoilija Jusu Annalan kääntämänä (Kaksikymmentä rakkausrunoa ja epätoivon laulu, 2008). Annalan tulkinnassa 15. runon alkusanat ovat "Tahdon sinun olevan vaiti".
20 rakkausrunoa ja epätoivon laulu – Nokturno.fi
Jos sinua kiinnostaa samankaltaiset, kovaksikeitetyt dekkarit (ilman Dashiel Hammettia), voisit kokeilla ainakin näitä kirjailijoita: Mickey Spillane, James Ellroy, James M. Cain, James Lee Burke, Philip Kerr ja Edward Bunker. Lisää ehdotuksia voit löytää Kirjasampo.fi-palvelusta.
Kirjailija Aino Kallas kävi Helsingin suomalaista tyttökoulua. Aino Kallaksesta löydät lisää tietoa esim. Kai Laitisen kirjoista Aino Kallaksen maailmaa ja Suomen kirjallisuuden historia. Myös esim. tältä Lappeenrannan kaupunginkirjaston Internet-sivulla on tietoa hänestä:
http://www.lappeenranta.fi/?deptid=12969
Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista (KAVI) vastattiin, että Lobby Cardin suomenkielinen nimi on painokuva.
Elokuvateatterit ovat käyttäneet mainonnassaan trailereita, julisteita ja painokuvia sekä banderolleja ja/tai pahvisia ständejä. Lobby Cardin suomenkielinen nimi elokuvateattereissa on ollut painokuva, mutta myös termiä valokuva on käytetty,vaikka lobby card/painokuva ei olekaan aito valokuva, vaan rasteripohjainen painettu kuva. Ennen painokuvien tuloa elokuvateatterit käyttivät julisteiden lisäksi oikeita valokuvia, mutta niistä luovuttiin pikkuhiljaa vuosikymmeniä sitten painokuvien ollessa halvempia ja helpompia tehdä.
