Neiti Etsivä-sarjan kirjoittajaa Carolyn Keeneä ei oikeastaan ole olemassakaan, vaan sarjan loivat amerikkalainen kustantaja Edward Stratemeyer ja hänen apulaisensa kirjailija Mildred Wirt Benson jo 1930-luvun alussa. Sarjalla on sittemmin ollut monia eri kirjoittajia. Tämä tieto löytyy mm. seuraavasta kirjasta: Rättyä, Kaisu: Mysteeri ratkaistavana - ulkomaisia nuorten sarjakirjoja, 1997. Kirja näyttää olevan saatavilla Keravan kaupunginkirjastossa.
Voit katsoa myös aiempia vastauksia aiheesta Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta asiasanalla Keene Carolyn, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Jorvaksentie kulki alun perin Lauttasaaresta Jorvakseen. Myöhemmin Jorvaksentietä ryhdyttiin kuitenkin korvaamaan uudemmalla moottoritiellä, ja nykyään virallisesti Jorvaksentieksi kutsutaan enää kantatien 51 Kirkkonummen puoleista osuutta.Tiiviin kuvauksen Jorvaksentien historiasta voi lukea muun muassa Matti Grönroosin Suomen tiehistoriaa käsittelevältä verkkosivulta: https://www.mattigronroos.fi/w/index.php/Kantatie_51Painetuista lähteistä Jorvaksentien vaiheista voi lukea esimerkiksi Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin vuonna 1987 julkaisemasta "Tienpitoa Uudellamaalla : tienpitoa vuoteen 1920 : Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiiri 1920-1985".
Kansalliskirjasto ylläpitää Asteri-nimitietokantaa, joka sisältää kotimaiseen julkaisutuotantoon liittyvien toimijoiden eli henkilöiden ja yhteisöjen kuvailut (ns. auktoriteettitietueet). Tällä tekijätietojen auktorisoinnilla on mahdollista erottaa samannimisiä toimijoita. Toimijatiedot löytyvät Finto-palvelun KANTO - kansalliset toimijatiedot -sanastosta.
Puutteellisten tietojen korjauspyyntöjä voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen toimijakuvailu-posti@helsinki.fi.
KANTO - Kansalliset toimijatiedot: https://finto.fi/finaf/fi/
Tietopaketti Kantosta: https://www.kiwi.fi/display/Toimijakuvailupalvelu/Tietopaketti+Kantosta
Europolin Suomen kansallinen yksikkö on keskusrikospoliisi (asetus 693/1998, 2§) http://www.poliisi.fi/poliisi/krp/home.nsf/pages/36D2FA329B127512C2256C…
Keskusrikospoliisin yhteystiedot http://www.poliisi.fi/poliisi/krp/home.nsf/pages/A20D69CB6CA1B2F9C2256C…
Hei vaan!
Kirjaston henkilökunta haluaa palvella asiakkaita niin hyvin kuin mahdollista. Sen takia meidänkin täytyy välillä istua koulun penkille ja opiskella uusia asioita! Ja kerrata ja parantaa vanhojakin jo muinoin opittuja asioita.
Koska haluamme palvella kaikkia asiakkaitamme samalla tavalla tasavertaisesti ja yhdenmukaisesti, joudumme sopimaan toimintatavoistamme yhdessä. Sen takia koko henkilökunta joutuu olemaan kerran vuodessa samaan aikaan koulutuksessa.
Toivottavasti pärjäät yhden päivän ilman kirjastoa ja tervetuloa käymään taas heti perjantaina!
Aineiston varaaminen toisista HelMet-kirjastoista on nykyisin ilmaista kaikissa pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa.
Kaukolaina muualta Suomesta tai muista Pohjoismaista maksaa neljä euroa. Pohjoismaiden ulkopuolelta tilattu kaukolaina maksaa enemmän riippuen kaupungista ja siitä, mistä aineisto tilataan. Alla olevasta linkistä aukeaa HelMet-kirjastojen kaukopalveluhinnasto, josta näet tarkat hinnat.
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Tätä erämaiden asuttamiseen liittyvää "lastujuttua" on kerrottu eri puolella Suomea. Vanhoja asutustarinoita tutkinut Aarne Europaeus on selittänyt sillä havainnollistetun "myöhemmille polville entisaikojen harvaa asutusta". Tavallisesti näihin kertomuksiin liittyykin toisistaan varsin kaukana olevien kylien tai paikkakuntien nimiä. Yksi tunnetuimmista lastuista lienee Tyrvään lastu, josta Topelius kertoo Maamme kirjassaan ja josta 1990-luvun lopulla tehtiin graniittiveistoskin Tyrvään Kaukolan kylään."Kokemäen pitäjässä sanotaan muinoin olleen ainoastaan yhden talon. Talon isäntä näki lastun kulkevan virran mukana ja arvasi siitä, että hän oli saanut naapurin. Hän lähti kohta etsimään naapuriansa ja tapasi hänet siinä, missä nyt on...
Nimestä ”Seevi” ei valitettavasti näytä löytyvän tietoa etunimikirjoista, ei edes harvinaisia nimiä käsittelevästä teoksesta. Osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvä nimipalvelu kertoo, että Suomen väestörekisterissä on ollut vajaa 40 Seevi-nimistä, sekä miehiä että naisia, jote kyseessä on melko harvinainen nimi.
Arvelisin, että ”Seevi” saattaa hyvinkin olla lyhennelmä jostakin muusta etunimestä samalla tavalla kuin etunimi ”Seemi” on peräisin nimestä ”Anselmi”. Tarkemmin en osaa kuitenkaan sanoa.
En pääse tähän hätään itse käsiksi kuin pieneen osaan J. K. Karia käsittelevästä materiaalista, joten en voi antaa erityisen tarkkaa tietoa siitä, mistä löytäisit tietoa Karin vaiheista Karvalassa.Suosittelen sinua tutustumaan muun muassa Kansallisbibliografian listaamiin Karia koskeviin lähteisiin: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4585Suosittelen lisäksi tutkimaan Kariin liittyviä dokumentteja työväenarkistosta: https://www.tyark.fi/ Työväenarkisto tarjoaa myös neuvontaa liittyen aineiston etsimiseen.
Todennäköisesti tästä erehdyksestä ei koidu suurta vahinkoa, sillä kotitalousjätteiden käsittelijät joutuvat joka tapauksessa varautumaan siihen, että laiskuuden, piittaamattomuuden ja silkan erehdyksen takia kaikki kierrätykseen tuleva ei ole juuri sitä mitä pitäisi. Muovijäte joudutaan muutenkin lajittelemaan, joten sekalaista jätettä sisältävä pussi joko huomataan tai se hukkuu suureen massaan. Lasinkeräyksessä värittömän ja värillisen erottaminen on tärkeämpää, koska värillinen lasi pilaa värittömän massan ominaisuuksia.
Heikki Poroila
Tässä muutamia esimerkkejä Vantaan vanhoista rakennuksista.
Håkansbölen kartano. Kartanon historia ulottuu 1500-luvulle ja kartanopuiston historia 1700-luvun lopulle. Nykyinen, jugendtyylinen päärakennus on valmistunut vuonna 1908. Kartanon talousrakennuksista vanhimmat ovat 1800-luvun alkupuolelta.
Backaksen kartano. Kartanon päärakennuksen runko on rakennettu 1818 ja siivet 1844. Päärakennus on uudistettu 1920-luvun lopulla.
Königstedtin kartano, jonka juuret ovat 1500-luvulta. Nykyinen rakennus on vuodelta 1816. Rakennus toimii nykyisin valtioneuvoston edustuskartanona.
Tikkurilan vanha asema, jossa sijaitsee nykyisin Vantaan kaupunginmuseo. Tikkurilan vanha asema on Suomen vanhin säilynyt kivinen rautatieasemarakennus. Sen...
Kyseinen juhlaraha on arvoltaan neljä euroa.
Lähde: Juhlarahojen ostohinnat
Rahojen osto- ja myyntihinnoista saa tietoa Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta.
E-osuuskauppaliikkeen taulut löytyvät nykyisin Osuuskunta Tradekan tiloista Helsingistä. Osa teoksista on tosin lahjoitettu ympäri Suomea, mutta Helsingin tauluvarastossa on noin 50 muotokuvaa. Valitettavasti suurimmassa osassa tauluissa on puutteelliset tiedot esim. muotokuvan henkilöistä. Tästä syystä ainoa keino selvittää taitaa olla, että Kaarlo Huhtalan omainen käy paikan päällä katsomassa josko kuvien joukosta löytyisi isäsi muotokuva.
Osuuskunta Tradeka-yhtymän johdon sihteeri Marja-leena Erkkilä on lupautunut esittelemään Helsingissä olevat muotokuvat, jos vain pääset paikanpäälle. Toivottavasti näistä tiedoista on sinulle apua.
Nisäkkäiden sukellusrefleksi selitetään yleensä evoluution jäänteeksi ajalta, jolloin nisäkkäät asuivat vielä meressä. Ensimmäisen kerran se havaittiinkin juuri merinisäkkäillä, ja niillä sitä on tutkittukin eniten.
Sukellusrefleksi aktivoituu naama-alueen tuntoaistimista veden alla ja siihen kuuluu useita elimistön reaktioita hengityksen pysäyttämisen lisäksi: verenkierron sentralisaatio eli keskittyminen sisäelimiin, sydämeen ja aivoihin, sydämen sykkeen aleneminen, rentoutuminen ja aineenvaihdunnan hidastuminen sekä pernan supistuminen. Näiden seurauksena elimistön hapenkulutus ja hiilidioksidin tuotanto vähenevät, lämmönhukka pienenee ja painevaurioiden riski vähenee. Sukellusrefleksi on tahdosta riippumattoman hermoston säätelyn...
Frederikin esittämän Titanic-kappaleen taustalaulajat 1980-luvulla olivat Meiju Suvas, Kaija Koo, Helena Lindgren ja Tuire Pentikäinen.https://yle.fi/a/20-89022
Kuskus valmistetaan vehnästä. Vehnää ei viljellä veden alla kuten riisiä, joten mätänemisestä syntyvää ilmakehää kuormittavaa metaania ei vapaudu. Toisaalta voidaan miettiä mm. peltoviljelyn vaikutuksia vesistöjen rehevöitymiseen tai kuljetusten ja pakkausten osuutta elintarvikkeiden ympäristövaikutuksiin.
Ekologisista ruokavalinnoista lisätietoa:
http://www.ilmasto.org/puheenvuorot/vuoden_2008_puheenvuorot/toukokuu_2…
http://www.yhteishyva.fi/yhteishyva/vastuullinen_kuluttaminen/vaikuttav…
Antila, Katja: Pysäytä ilmastonmuutos : suomalaisen arjen valintoja. 2008
Granstedt, Artur: Ekologinen maatalous ja kierrätys. 1999
Erilaisia tikkitakkimalleja löytyy seuraavista lehdistä : Moda 2012:1, 2010:5, 2009:5, 2007:5, 2006:5, 2005:1, 2004:5 ; Suuri käsityölehti 2006:3, 2005:8 ; Novita 2003:4. Burda-lehden kaavoja voi etsiä sivulta burdastyle.com. Voi joko selata kaikkia takkimalleja (hakusanat coat tai jacket) tai tehdä haun muodossa "quilted jacket".
Tällaisia "orjahuutokauppoja" tosiaan järjestettiin erilaisten tapahtumien yhteydessä ainakin 1960-luvulta alkaen. Pakinoitsija Arijoutsi (Heikki Sakari Marttila) kirjoitti ilmiöstä Helsingin Sanomissa vuonna 1963. Hän oli poikennut Ateneumissa, jossa Taideteollisuusopiston oppilaat ja opettajat möivät osaamistaan 8 tunnin ajaksi eniten maksavan käyttöön. Näin kerättiin rahaa opiskelijoiden Puolan retken matkakassaan. Varoja kertyikin jutun mukaan huomattava summa. Arijoutsi kehitteli kolumnissaan ajatusta kirjailijoiden luovuuden markkinoinnista samaan tapaan esimerkiksi avustusrahastoiden kartuttamiseen.
Hesarin arkistoista löytyy runsaasti esimerkkejä vastaavista tempauksista. Jo 1962 oli Kokemäellä paikallinen Lions-klubi järjestänyt...
Voisikohan etsimäsi tarina olla todellinen klassikko, J.R.R. Tolkienin omille lapsilleen kirjoittama Roverandom? Roverandom kertoo leikkisästä pikku koirasta nimeltä Rover, joka tulee puraisseeksi äkkipikaista velhoa housunlahkeesta. Velho suuttuu, ja taikoo Roverin lelukoiraksi, joka päätyy erään pienen pojan haltuun. Poika kuitenkin hukkaa Roverin hiekkarannalle, mistä Rover tempautuu huimaan seikkailuun ja päätyy muun muassa kuuhun ja merten syvyyksiin.
Kirjaston keskeisiä arvoja ovat sananvapaus ja moniäänisyys. Tarjoamme kaikille mahdollisuuden muodostaa oma mielipiteensä asioista. Teoksen sisällön perusteella hankkimatta jättäminen tai poistaminen kokoelmasta edellyttää kirjastossa aina erityistä harkintaa.
Luotamme lukijan arvostelukykyyn vanhempien teosten kohdalla. Jokainen teos kuvaa omaa aikaansa.
