Olemme etsineet käytössämme olevista tietokannoista kysymäänne Pietarin puhelinluetteloa, mutta tuloksetta. Kannattaa kuitenkin tiedustella Helsingin yliopiston kirjastosta ( http://www.lib.helsinki.fi/ ) sekä Suomen Sukututkimusseurasta ( http://www.genealogia.fi/ ).
Harvinainen Haijele näyttäisi meillä tulleen käyttöön etunimenä vasta 1900-luvun alkupuolella. Israelin tyttäret ilmestyi vuonna 1903, joten nimi voi hyvinkin olla Haahdin romaanin inspiroima. Haahti-kirjallisuudesta en onnistunut löytämään selitystä tai taustoitusta nimelle, mutta arvelisin, että se saattaisi olla kirjailijan kehittelemä muunnos heprean 'naispuolista sotilasta' merkitsevästä sanasta חיילת (translitteroituna 'hayelet').
Hebrew Learners’ Dictionary for Intermediate & Advanced Levels - Ahmet Murat Taşer - Google-kirjat
What do Israeli soldiers and the woman of Proverbs 31 have in common? (Hebrew Insight) (israelbiblicalstudies.com)
Sotilasmusiikkia koskevaa kirjallisuutta kannattaa tiedustella Kansalliskirjaston musiikkiosastolta, ks. http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Kokoelmat/kokoelmaluettelo.htm.
Puolustusvoimien uudelta sotilasmusiikkisivustolta, www.mil.fi/sotilasmusiikki,löytyy yhteystiedot suomalaisiin asiantuntijoihin. Suomen sukututkimusseuran kirjastossa, www.genealogia.fi, saattaa löytyä tietoa 1600 -luvun ruotsalaisesta sotaväestä.
Ruotsinmaalaisista lähteistä kirjallisuutta voi tiedustella esim. sähköpostitse, mutta usein sivustoilla on olemassa myös kirjallisuuden sähköinen hakupalvelu.
Hyviä lähteitä ovat:
- Krigsarkivet, www.ra.se/kra/
- Statens musikbibliotek,www.muslib.se/
- Militärmusiksamfundet, www.militarmusiksamfundet.com sekä...
Helena Meripaasin kirjoittamaa Kisse-sarjaa on ilmestynyt kaksi osaa: Elämäni frettinä (2006) ja Pöllöhilloa (2007). Sarjaa julkaisee Otava. Tänä keväänä ei sarjaan ole tulossa uutta osaa. Seuraavan osan ilmestymistä voit tiedustella kustantajalta www.otava.fi tai kirjailijalta helena. meripaasi@hotmail.com
Paperin palokuorma vaihtelee hieman paperin laadusta riippuen. Aikakauslehdellä palamislämpö on 13 MJ/kg, sanomalehdellä 19 MJ/kg ja vahatulla paperilla 21 MJ/kg. Pahvin palamislämpö on 17 MJ/kg.
Nämä arvot löytyivät julkaisusta Autio, Veli: Rakennusten palokuorman inventaariotutkimus. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 47. Teos on luettavissa vapaasti verkossa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/24825/B47.pdf?sequence=3&isAllowed=y
Liitteessä 3 on eri materiaalien palamislämpöjä.
Asiaa sivuavaan kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemmin. Syttyvätkö kirjat helposti palamaan tulipalossa? Onko silloin eroa säilyttääkö kirjoja kirjahyllyssä vai...
Etsimäsi sarja on varmaankin Napaseutu: https://fi.wikipedia.org/wiki/Napaseutu
Tätä 18-osaista komediasarjaa esitettiin MTV3:lla 1994. Käsikirjoitus Raila Leppäkoski ja Neil Hardwick, ohjaus Hardwick.
Sarjan päähenkilöitä olivat Alma (Ritva Valkama) ja hänen tyttärensä Bertta (Sanna-Kaisa Palo).
Tällä hetkellä sarjan uusintaesityksistä ei löydy tietoja, mutta MTV:n asiakaspalveluun voisi jättää toiveen: https://www.mtv.fi/ota-yhteytta
Andrei Kurkovilta on suomennettu neljä romaania: Kuolema ja pingviini (suom. 2006), Harmaat mehiläiset (2023), Kuolleen miehen kaveri (2024) ja Kiovan korva (2025).Jos haluat lukea Kurkovia myös muilla kielillä, voit tilata kaukolainoja Kuhmoisten kirjastoon joko kirjastosi asiakaspalvelussa tai täyttämällä tilauslomakkeen verkkokirjastossa. Linkki tilauslomakkeeseen: Asiakkaan opas | Keski-Finna. Kysy lisää kaukolainaamisesta Kuhmoisten kirjaston henkilökunnalta.Jos taas toivot, että Kurkovia suomennettaisiin lisää, toive kannattaa osoittaa kustantajalle. Tähänastiset Kurkov-suomennokset on kustantanut Otava.
Lasten tietokirjoja löytyi kaksi. Taina Huuhtasen Ennen vanhaan, Kirjayhtymä, 1980 sisältää kertomuksen lähdöstä Suomesta Amerikkaan sivuilla 54-57. William Kurelekin runsaasti kuvitetussa kirjassa Unelma uudesta maailmasta eli kertomus Pohjois-Amerikan eurooppalaisista siirtolaisista, Weilin+Göös, 1986 ei mainita mitään kansallisuutta erityisesti, mutta kirjoittajan vanhemmat ovat syntyisin Ukrainasta. Lisäksi Jennifer L. Holmin historiallisessa nuortenromaanissa Jokilaakson ainoa tyttö, Karisto, 2000 kerrotaan amerikansuomalaisista ja Erkki Rekimiehen nuorten seikkailukirjassa Hopeakynsi, 2. p., WSOY, 1970 kerrotaan suomalaisista uudisasukkaista kuten myös Eino Auerin seikkailukirjassa Hopeaperintö, Gummerus, 1935 ja J. K. Kulomaan...
Tässä tarkoitettaneen P. Mustapään runoa Selitys kokoelmasta Koiruoho, ruusunkukka. Siinä kehotetaan etsimään "ei pinnalta, vaan alta" ja anomaan filosofialta viisautta laulun säkeisiin.
Suomessa liivi on pakollinen aina, kun kuormassa on ADR-tuotteita eli vaarallisia aineita. Pakollisuus koskee käytännössä siis ammattiautoilijota ei henkilöautoja.
Ainakin seuraavissa Euroopan maissa on kuljettajalla oltava mukana heijastava turvaliivi, jota on käytettävä hätätilanteessa. Ranska, Espanja, Italia, Itävalta, Kroatia, Portugali ja Tšekki.
Lähde: Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry www.skal.fi/files/3743/0908_osa_B.doc
Niin virallisesta termistä ei ole kyse, että se olisi Kielitoimiston sanakirjaan kelpuutettu, mutta Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirja Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (WSOY, 2000) kyllä tuntee "kusiherätyksen" ja tietää lisätä sen tulleen käyttöön jo 1920-30-lukujen paikkeilla. Sana on peräisin armeijaympäristöstä ja sillä tarkoitetaan "alokasikäluokkien herättämistä kovalla metelillä keskellä yötä muka palvelustehtäviin".
Puukon tupessa oleva merkki voisi periaatteessa viitata jonkin Syvärillä toimineen joukko-osaston tai -yksikön (epä)viralliseen tunnukseen, joka voisi olla luontevasti puhdetyön tekijän oma joukko. Toisaalta merkki on myös hyvin samanlainen kuin vuonna 1940 perustetun Suomen Aseveljien Liiton logo (suunnittelija Aarne Nopsanen): https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Aseveljien_Liitto . Tekijä on siis voinut vuonna 1942 ottaa mallia myös siitä ja tuoda tällä tavoin esiin talvisodan muistoa.
Puhdetöitä tehtiin erityisesti jatkosodan asemasotavaiheen aikana, jolloin yleistilanne rintamilla oli verrattain rauhallinen ja rintamajoukoilla oli enemmän vapaa-aikaa. Osa puhdetöistä tehtiin puhtaasti muistotarkoitukseen kotiin vietäväksi, mutta...
Tilastoja löytyi Kuntaliiton sivun excel-taulukosta vuodelta 2019 yli 75-vuotiaista, https://www.kuntaliitto.fi/talous/kuntatalouden-tilastot/kuntien-vaesto…. Luku Karkkilassa oli 922 ja Vihdissä 2111.
Tilastokeskuksen Kuntien avainluvut antaa yli 65-vuotiaiden määrän, https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Kuntien_avainluvut/?rxid=444223df…
Tilastokeskuksesta luvut varmasti löytyvät ja sieltä voi kysyä asiasta, http://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/info.html.
Suomen perustuslaki (1999/731) määrittelee ne ehdot, jotka tasavallan presidentin tulee täyttää voidakseen tulla valituksi.
54 §
Tasavallan presidentin valinta
Tasavallan presidentti valitaan välittömällä vaalilla syntyperäisistä Suomen kansalaisista kuuden vuoden toimikaudeksi. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.
Presidentiksi valitaan ehdokas, joka saa vaalissa enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Jos kukaan ehdokkaista ei ole saanut enemmistöä annetuista äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Presidentiksi valitaan tällöin uudessa vaalissa enemmän ääniä saanut ehdokas. Jos on asetettu vain yksi ehdokas, hän tulee valituksi...
Aurinko pitää painovoimallaan aurinkokuntamme planeetat radoillaan sekä valaisee ja lämmittää niitä. Ilman aurinkoa, ei planeettojakaan olisi olemassa. Teoksesta Avaruus visuaalinen ensyklopedia.
Aurinko on aurinkokuntamme keskus ja sisältää 99.8 % koko aurinkokunnan massasta. Kirjasta Joan Maria Galat: Todelliset taitajat - avaruus.
Auringon pinta ei ole kiinteä, vaan se on jatkuvasti liikkeessä olevaa kuumaa plasmaa. Auringosta poispäin virtaavat hiukkaset muodostavat koronan. Koronasta avaruuteen karanneet hiukkaset ovat nimeltään aurinkotuulta. Maapallon ilmakehässä hiukkaset näkyvät napa-alueilla revontulina.
Maapallon pyöriminen akselinsa ympäri saa aikaan päivän ja yön vaihtelun. Maan pyöriminen auringon ympäri aiheuttaa...
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Se oli sen verran vaikea, että päätimme välittää sen BBC:lle. Odottelemme vastausta heiltä ja kerromme sinulle,
jos saamme sen. Lähettäisitkö yhteystietosi osoitteeseen: kirjasto@varkaus.fi ja mainitse viestissä myös mistä asiasta on kyse.
Yst. terv.
Varkauden kaupunginkirjasto
Kyseessä on Jóhannes úr Kötlumin runo Maallisuus. Runo sisältyy teokseen Ja tunturin takaa kuulet - : Islannin sodanjälkeistä lyriikkaa (valik. ja islannin kielestä suom. Maj-Lis Holmberg, 1977, s. 35 - 36).
https://listvinir.is/en/johannes-ur-kotlum/
https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.92881?sid=3359333245
Antamasi kuvaus sopii Richard Wrightin teokseen Pikku jumalat (The Outsider, 1953), suom. 1955. Wrightin Muut suomennokset : Kahdeksan miestä ( suom.1974), Musta poika (1948), Pitkä uni (1960), Amerikan poika (1972).
Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokannan, FILI, http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan_tulos.php mukaan Eino Leinon runoista on käännetty englanniksi Whitsongs (Helkavirsiä) ja We all walk here like fog.
Myös valikoimassa Armstrong: Finnish Odyssey on pari Leinon runoa, mutta ei valitettavasti Lapin kesää. Teoksessa Skating on the sea: Poetry, ed. Keith Bosley on muutamia Leinon runoja mm. Nocturne.
Lisätietoja Leinon käännöksissä on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistossa aikaisemmassa vastauksessa. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=442d6663-2d9…
Hakuohjelmilla löytyy linkki Wikipediaan ja Loiriin sekä sivustoon
http://www.last.fm/music/Vesa-Matti+Loiri
