Kysymys olikin vaikeampi kuin olisi voinut kuvitella. Monicalla on nimittäin eri korut eri esityksissä, joten Youtubesta löytyvistä esityksistä tämän Full show-videon korua en saanut selvitettyä. https://www.youtube.com/watch?v=vJvubxHPvo4. Koru on näyttävä. Luulin alkuun, että se olisi Lapponia-koru ja tiedustelinkin asiaa Kalevala-korusta, jonka osa Lapponia nykyään on. Sieltä vastattiin kuitenkiin, että Monikan koru ei ole Lapponia. Yritin etsiä kuvauksia tuosta esityksestä, mutta niistä ei löytynyt tietoa asun ja korujen suunnittelijasta. Vuoden 78 Mitä Missä Milloin -artikkelissa ei kerrota esiintymisasusta ja koruista, ei myöskään HS:n artikkeleissa (9.5.1977) mainita niitä. Valitettavasti varastostamme ei löydy...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kaukolainauskäytännöstä on tietoa internet-sivulla www.lib.hel.fi. Sivun oikeassa yläkulmassa on otsake Hakemisto, jota klikkaamalla avautuu aakkosellinen hakusana-hakemisto. K-kirjaimen alta löytyy hakusana Kaukopalvelu. Täällä on kerrottu kaukolainauksen yleiset periaatteet ja maksut. Kaukolainaksi tilataan vain sellaista aineistoa jota ei ole ollenkaan pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa. Sivulla on myös kaukopalvelulomake asiakkaille. Lomakkeen voi siis täyttää suoraan verkossa, kaukolainapyynnön jättäminen ei välttämättä edellytä käyntiä kirjastossa.
Valitettavasti Pihasoittajat kuuluu niihin varsin suosittuihin ja osittain jopa julkisesti menestyneisiin suomalaisyhtyeisiin, joiden levytettyä tuotantoa ei ole koskaan julkaistu nuottimuodossa. Ainoa poikkeus on Euroviisuissa erinomaisesti menestynyt "Viulu-ukko", joka on julkaistu vuonna 2007 kokoelmassa Suomen euroviisut kautta aikojen (F-kustannus).
Syyksi Pihasoittajien kustantamattomuuteen arvelen yhtyeen musiikin sijoittumista eri tyylien rajoille. Se ammensi perinnemusiikista olematta kuitenkaan varsinaista pelimannimusiikkia. Siinä oli folkin ja viihdemusiikinkin piirteitä olematta silti kumpaakaan. Tällaisten tyylien väliin jäävien artistien kohtalona on usein se, etteivät kustantajat uskalla ottaa riskiä. Pihasoittajien...
Laulun nimi ja esittäjä eivät valitettavasti ole selvinneet. 1980-luvulla julkaistuilla kaseteilla Lepakko-disco ja Superkuperkeikka : mukavia jekkulauluja on Mörökölli-niminen kappale. Kasetteja ei ole kokoelmissamme, joten en voi tarkistaa, löytyisikö etsimäsi laulu niiltä.
Lähetin kysymyksesi kirjastojen väliselle sähköpostilistalle. Palaan asiaan, jos saan vastauksen sitä kautta.
Hämähäkit ovat vaihtolämpöisiä eläimiä, niinpä ulkoinen lämmönlähde eli käytännössä aurinko on niille elintoimintojen kannalta välttämätön. Ulkoseinät ovat hämähäkeille, aivan kuten esimerkiksi perhosille, ensimmäisiä rakennetun ympäristön lämpeneviä paikkoja kevään auringossa.
Oman kokemukseni perusteella lämpimillä seinillä näkee etenkin lukkeja (mm. seinälukki), mutta toki lämmin seinä tarjoaa houkuttelevan pinnan muillekin lajeille. Lukit ovat pitkäraajaisia hämähäkkieläimiä, joita ei kuitenkaan lasketa varsinaisiksi hämähäkeiksi.
Lisää tietoa hämähäkkieläimistä löytyy kuvien kera vaikkapa teoksista Kaaro: Ötököitä Suomen luonnossa, Kalliola: Ötökät sekä Sandhall: Hämähäkit sukulaisineen.
Näin muotoiltuun kysymykseen on vaikea vastata tietämättä, tarkoitetaanko "yksityisellä tilillä" kysyjän omaa vai jonkun toisen tiliä. Oletan seuraavassa, että kysyjä tarkoittaa jonkun toisen ei-julkista tiliä.
Jos kysyjällä on laillinen pääsy mainitulle tilille, ei kuvaruutukaappauksen tekemiselle ja tuloksen luovuttamista kolmannelle osapuolelle voine pitää ainakaan lähtökohtaisesti laittomana. Kysymykseen "saako" liittyy toki myös moraalinen ulottuvuus, jolloin riippuu täysin kopion sisällöstä, onko sen levittäminen hyväksyttävää. Jos esimerkiksi kyseinen kolmas osapuoli on henkilö, jolta kopioidun tilin omistaja on kieltänyt pääsyn omalle tililleen, voidaan kopioinnin tuloksen luovuttamista pitää ainakin eettisesti kyseenalaisena....
Sananmukainen suomennos olisi "Onko neljäs serkkusi kahden polven takaa?".
Serkkusuhteiden monimutkaisia vesiä on kahlattu tässä palvelussa aiemminkin, tässä esimerkiksi havainnollistava vastaus:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoittaa-1-serkku-yhden?language_c…
Jos sukulaisuussuhteet kiinnostavat enemmänkin, voi asiaan perehtyneitä löytää esimerkiksi Sukututkimusseuran Suku forumilta:
https://www.genealogia.fi/sukuforum/
Tuomas Salste on tehnyt myös havainnollistavan kaavion:
https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Kerttu Juvan (1924-2009) Vuorilinnan Lotta löytyy Kirjasampo-palvelusta. Sieltä käy ilmi, että kirjan alaotsikko on: "kertomus vuodelta 1848".
Kirjasammon tietue löytyy täältä: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au0679c853-ffa0-4566-90ef-2…
Kysymykseesi miksi Kerttu Juva on kirjoittanut historiallisia teoksia, on tietenkin hieman vaikea vastata. Syitä sille, miksi kirjailija kirjoittaa asioista, paikoista, ajoista ja ihmisistä, joista kirjoittaa, on varmastikin monia.
Juvan ajatuksia omasta kirjoittamisestaan en tähän hätään löytänyt, mutta netistä löytyy Maiju Lahtisen pro gradu -työ, jossa hän pohtii syitä sille, miksi etenkin naiset kirjoittavat historiallisia teoksia:
"--- ymmärrän hyvin Margaret Mitchelliä ja...
Alku ja Alkku ovat skandinaavisen Algot-nimen suomalaisia muunnoksia, joiden pohjana on ilmeisesti keskiaikainen Algut-muoto. Sellaiset sukunimet kuin Alkula ja Alkku ovat muodostuneet tämän nimisten Satakuntaan asettuneiden isäntien nimistä. Tornionjokilaaksossa ja Kemijoen suulla jo 1500-luvulla sukunimenä esiintyvä Alkku kertoo väestötieteilijöiden mukaan satakuntalaisten muutosta pohjoiseen. Alkkula-niminen kylä löytyykin sekä Akaan Viialasta Satakunnan ja Hämeen raja-alueelta että Ylitorniolta Lapista. – 'Alkku'-sanalle sinänsä ei sanakirjoista merkitystä löydy.Lähteet: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet Suomalainen paikannimikirja Kielitoimiston sanakirja Suomen murteiden sanakirja Vanhan...
Etsitty sarja on Ruotsin television tuottama Varjojen talo, joka perustuu tanskalaisen Bjarne Reuterin romaaniin 7.a. Kolmiosainen sarja esitettiin TV 1:n ohjelmistossa lauantai-iltaisin touko-kesäkuussa alkaen 31.5.
"Ruotsin television tuottaman Varjojen talo -sarjan gotlantilaisessa kartanossa kummittelee. Mozart-koulun 7 A -luokka asettuu retkellään taloksi, jossa nurkat ulisevat ja ullakko paukkuu ilman näkyvää syytä. Kartano kuului aikoinaan Zanzibarissa asustaneille veljeksille, jotka hukkuivat merimatkallaan palatessaan takaisin kotikonnuilleen. Lasten ei tarvitse onneksi yksin kummittelua kestää; opettajista ovat mukana Gia (Gunilla Röör) ja Henrik (Stefan Sauk), jotka joutuvat setvimään omien ongelmiensa lisäksi murrosikäisten...
Tähän kysymykseen on vastattu myös maaliskuussa. Vastaus on edelleen sama kuin silloin: kustantajan kotisivuilta ei löydy tietoa jatko-osien suomentamisesta. Jos haluat kysyä asiaa suoraan kustantajalta, WSOYn sivuilla on palautelomake sitä varten.
Ohessa vielä maaliskuussa annettu vastaus:
Libba Braylta on ilmestynyt tähän mennessä kolme kirjaa, A great and terrible beauty, Rebel angels ja The sweet far thing. Ensinmainittu julkaistiin vuonna 2007 suomeksi nimellä Kauhun ja kauneuden valtakunta. Kaksi muuta ovat sen jatko-osia. Niiden ilmestymisestä Suomessa ei ole ainakaan vielä tietoa kustantajan verkkosivuilla (www.wsoy.fi).
Sana muistuttaa latinan kielen sanaa 'stella', joka merkitsee tähteä. Sanan eri kielisiä johdannaisia löytyy alla olevasta linkistä:
http://www.myetymology.com/latin/stella.html
Aihetta eri kannalta käsitteleviä kirjoja ovat mm.
Nykänen, Anna-Stiina: Parhaat puoleni. 2005 (Hyllyluokka 14.4)
Kauneuden historia. Toim. Umberto Eco. 2008 (70.01)
Kinnunen, Taina: Lihaan leikattu kauneus. 2008 (30.12)
Kannisto-Junka, Saija: Puuteria & papiljotteja. 2006 (59.31)
Lisää Lahden kaupunginkirjastossa olevia aihetta käsitteleviä kirjoja löytyy Lastu-tietokannan aineistohausta
http://www.lastukirjastot.fi/lahti/ kirjoittamalla asiasanat -kenttään asiasana kauneusihanteet.
Tässä on joitakin mahdollisuuksia. Nämä kirjat löytytvät Helmet-kirjastoista.Helena Konttinen oli horrossaarnaaja, jonka toiminta keskittyi 1800- ja 1900-lukujen vaihteeseen. Hän vaikutti kaakkois-Suomessa, Parikkalassa.Kiuru, Paavo : Karjalan naisprofeeetta - Helena Konttinen. Kuva ja sana, 1946Konttinen, Lauri : Isoäitini Helena Konttinen ja lopunaika. Parikanniemen ystävät, 2017Kotamäki, Pirjo : Paratiisin marjat, linnunmunan kokoiset - runoja horrossaarnaaja Helena Konttisesta. Parikanniemen ystävät, 2022Latvus, Aura : Viipurista Parikanniemeen. Päivä osakeyhtiö, 2022 "Tekijän isoäidin Aura Latvuksen ja tämän veljen koskettava, todellisuuspohjainen tarina kietoutuu uukuniemeläisen herätysliikkeen vaiheisiin ja Helena...
Löytyy teoksesta: Grimm, Jacob, Grimmin sadut. III : Lumikki / suomentaneet ja toimittaneet Raija Jänicke ja Oili Suominen ; [kuvitus: Otto Ubbelohde .. ]. 2. p. 2000. Helsinki : Tammi, 1999.
Esitelmän tekeminen ei ole aina helppoa, mutta ehkä seuraavista vinkeistä on sinulle apua:
Tutkielman teosta ja kirjoittamisen tekniikasta on julkaistu monia oppaita. Tässä muutamia niistä:
Ekholm, Kai: Verkkoajan tutkielmantekijän opas
Ekholm, Kai: Tee gradu! Graduntekijän selviytymisopas
Ohjeita tutkielman kirjoittajille/Anneli Lieko & al.
Gothoni, René: Oletko neuvoton? Lohdutuksen sanoja tutkielman laatijalle
Kuten luettelosta huomaat, useimmat oppaat on suunnattu laajempien tutkielmien kirjoittajille, mutta voit toki soveltaa niitä esitelmien teossa. Helsingin kaupunginkirjastossa näitä oppaita löytyy luokasta 151.2. Hyviä oppaita löytyy myös verkosta, tässä pari vinkkiä:
http://www.uta.fi/laitokset/hoito/wwwoppimateriaali/
http...
