Paha silmä on yleismaailmallinen kansanuskon ilmiö, joka perustuu kuvitelmaan, että ihminen saattaa katseellaan vaikuttaa toiseen ihmiseen negatiivisesti, jopa tappavasti. Paha silmä yhdistetään usein noituuteen ja kateuteen. Pahalta silmältä on yritetty suojautua eri tavoin piiloutumalla tai esimerkiksi amulettien avulla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Paha_silm%C3%A4
Kotimaisen tutkimuksen aiheesta kirjoitti Toivo Vuorela vuonna 1960. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi Vuorelan kirjasta Paha silmä suomalaisen perinteen valossa uuden painoksen vuonna 2019.
https://kotiseutuliitto.fi/toiminta/kirjamakasiini/esittelyt-ja-arvoste…
Jonkin verran aiheesta löytynee myös teoksesta Kansanomainen lääkintätietous / toimittanut Matti...
Oulun kaupunginkirjastossa on sanakirja Thibert, Arthur : Dictionary : English-Eskimo, Eskimo-English (1976). Saatavuuden voi tarkistaa Intro-verkkokirjastosta www.ouka.fi/kirjasto/intro .
Kyseessä voisi olla Pocoyo-nukkeanimaatio, jota on Suomessa esitetty nimellä Napero.
Sarjasta löytyy tietoa mm sivustolta IMDB
https://www.imdb.com/
https://www.imdb.com/title/tt0487849/?ref_=fn_al_tt_1
Wikipediassa on myös laaja esittely sarjasta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Etusivu
https://en.wikipedia.org/wiki/Pocoyo
Joitakin jaksoja voi katsoa esim Youtuben kautta
https://www.youtube.com/
https://www.youtube.com/results?search_query=napero+
Kirjoja lapsuudesta eri kulttuureissa on kirjoitettu paljonkin. Löytyneet kirjat ovat kaikki englanninkielisiä. Alla mainitut kirjat ovat kaikki Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa (https://finna.fi ja Understanding childhood -teos myös pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa. (http://helmet.fi/):
- An introduction to childhood : anthropological perspectives on children’s lives / Heather Montgomery (2009)
- The anthropology of childhood : cherubs, chattel, changelings / David F. Lancy (2008)
- Savage girls and wild boys : a history of feral children / Michael Newton (2003) Helsingin yliopisto
- Younger than yesterday, older than tomorrow : cultural perspectives on contemporary childhood and youth / edited by Marit Anne Hauan and Gry...
Aaro Hellaakosken runo Marssi kokoelmasta Vartiossa : Runoja sodan vuosilta (1941). Runo on julkaistu myös Hellaakosken runojen kokoelmassa Runot. Voit lukea Marssi-runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Vartiossa-teoksesta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925629?page=1https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925629?page=28
Juolukka kukkii touko-kesäkuussa, kevään lämpötiloista riippuen.
Etelä-Suomessa kukinta yleensä tapahtuu toukokuussa. Juolukan kukat
ovat hyvin voimakastuoksuiset, mutta ihminen ei yleensä erota niitten tuoksua, sillä juolukan kasvupaikat rämeet, nevat ja korvet peittävät sen ominaishajullaan. Maultaan juolukka on kuin mauton mustikka.
Hyvä lähdeteos on Toivo Rautavaaran ja Pekka Knuuttilan "Mihin marjamme kelpaavat" WSOY 1981. Saatavuustiedot Helmet-kirjastoissa :
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1472178__SMihin%20marjamme…
Kyseessä lienee Giorgio Theotokasin kirjoittama kuunnelma Artan silta. Legenda. Se esitettiin Suomen yleisradiossa 9.11.1964. Tekstin suomensi ja sovitti Tyyne Saastamoinen.
Tieto kuunnelmasta löytyi Helsingin Sanomien digitoitujen lehtien arkistosta.
Voit esittää Yleisradiolle uusintatoiveen.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
https://helinika.com/2022/01/02/bridge-of-arta/
Historiallisia nuortenromaaneja löytyy monenlaisia. Kysymyksessä mainitun L.M. Montgomeryn Anna-sarjan ohella sama kirjailija on kirjoittanut myös lyhyemmän Runotyttö-sarjan. Salainen puutarha ja Pikku prinsessa viittaavat myös kiinnostukseen klassikkokirjoja kohtaan, joten Louisa M. Alcottin Pikku naisia jatko-osineen sopisi myös.
Kotimaisia historiallisia nuortenromaaneja ovat mm. 1950-luvulle sijoittuva Rauha S. Virtasen Selja-sarjan kirjat. Maijaliisa Dieckmann on kirjoittanut eri aikakausiin sijoittuvia yksittäisiä nuortenromaaneja sekä todellisiin henkilöihin pohjautuvia romaaneja. Myös Raili Mikkanen on kirjoittanut todellisisiin henkilöihin pohjautuvia kirjoja, joista viimeisin on vuonna 2023 julkaistu Haluan näytellä!...
Churchillin "Blood, toil, tears and sweat" -puhe ei ollut yksi hänen monista radioesiintymisistään, vaan se oli hänen ensimmäinen puheensa Britannian parlamentin alahuoneessa vasta nimitettynä pääministerinä toukokuussa 1940. Englanninkielisenä se löytyy useista Churchillin puheita yksiin kansiin kokoavista teoksista – esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa The unrelenting struggle : war speeches (The Continental Book, 1942), Blood, toil, tears, and sweat : the speeches of Winston Churchill (Houghton Mifflin, 1989) ja Greatest war speeches 1939–1945 (The Folio Society, 2020). Suomennos on luettavissa ainakin kirjasta Sotakronikka : valikoima Englannin pääministerin puheita sotavuosilta 1939–43 (WSOY, 1946; s. 59–60)."Blood, toil, tears and...
Kartinki s vystavki = Kuvia eräästä näyttelystä/Näyttelykuvia (säv. Modest Musorgski, 1874)
Pianosarja sisältää oheiset 10 osaa sekä viisi kävelyä. Kävelyt (promenade) ovat sarjan väliosia, jotka kuvaavat näyttelyvierasta kulkemassa taululta toiselle.
1. Gnomus = Menninkäinen
2. Il vecchio castello = Vanha linna
3. Tuileries = Leikkivien lasten riita
4. Bydlo = (Puolalaiset) Härkävankkurit
5. Balet nevydupivšihsja ptentsov = Kuoriutumattomien kananpoikien tanssi
6. Samuel Goldenberg und Schmuÿle = Kaksi juutalaista: rikas ja köyhä
7. Limoges = Limoges'n tori (suuri uutinen)
8a. Catacombae = Katakombit
8b. Cum mortuis in lingua mortua = Kuolleiden kanssa kuolleiden kielellä
9. Izbuška na kurih nožkah = Kananjalkainen mökki (Baba Jaga) (...
Helsingin kollegat olivat keskustelleet tästä aiheesta aamulla ja heiltä tuli alla oleva lista:
-Volter Kilpi
-Bo Carpelan
-Jorma Etto
-Kari Aronpuro
-Rebekka Räsänen
-Risto Rasa
-Valter Juva
-Karl Colan
-Markku Ropponen
Sakari Topelius on sillä lailla pelissä mukana, että hän oli perustamassa Helsingin kaupunginkirjastoa. Hän toimi perustajaseuran sihteerinä.
Mitään kaiken kattavaa listausta tästä ei varmaan ole olemassa, mutta seuraavista lähteistä voit saada lisää tietoa tähän.
Kirjasamposta voi hakea ammatilla, joten sieltä löytyy kirjailijoita, jotka ovat myös kirjastonhoitajia http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kirjastonhoitajat#.Wl8mRf88K70 Lisäksi musiikkikirjastonhoitaja-haulla löytyy Markku Into....
Kielikello-lehdessä on valaiseva artikkeli islantilaisista nimistä. Siinä kerrotaan mm. näin: "Islantilaisen nimi on hänen etunimensä. Varsinaisia sukunimiä on aika harvalla. Sukunimen paikalla käytetään isännimiä. Etunimen jälkeen tuleva Jónsson tai Jónsdottir kertoo siis, että kyseessä on Jónin poika tai tytär." Ja edelleen "Nimet aakkostetaan etunimen mukaan. Puhelinluettelosta nimet löytyvät etunimen perusteella. Kirjastot lajittelevat islantilaisten kirjailijoiden kirjat etunimien mukaan, mutta ulkomaalaisten teokset ovat sukunimien mukaan. Myös Suomen kirjastoissa islantilaisten kirjoittamat kirjat ovat usein etunimien mukaisesti."https://kielikello.fi/islantilaiset-nimet/Myös täältä voit lukea islantilaisista nimistä:https://...
Sanaa norata ei löydy Kielitoimiston sanakirjasta tai urbaanista sanakirjasta, mutta nettikeskustelujen perusteella sitä on ilmeisesti toisinaan käytetty sanan ignoorata lyhempänä muotona. Urbaanissa sanakirjassa ignooraaminen määritellään huomiotta tai omaan arvoonsa jättämiseksi ja se tulee englannin sanasta ignore.
Lähde: https://urbaanisanakirja.com/word/ignoorata/
Joulukuusta noutamaan
Joulukuusta noutamaan
nyt lapset saavat tulla.
Pekka kirves olalla
ja kelkkaa vetää Ulla.
-Ulla-sisko, katsohan,
on tässä kaunis kuusi!
Pekka-poika innoissaan
noin iloisesti huusi.
Ripeästi toimeen vaan,
kas, nyt on kuusi poikki!
Tuota kummaa katsomaan
myös pupujussi loikki.
Kuusi kelkkaan nostetaan,
niin kotiin matka johtaa.
Yllä hämärtyvän maan
jo joulun tähti hohtaa.
Annikki Hovila (teoksessa Satuvakka I: Oheislukukirja kansakoulun I:lle luokalle, 1964)
Elisan nimipäivä on 19.11. Jos kalenterin tiedot ovat vajavaiset, voi nimipäiviä etsiä esimerkiksi Naperokerhon Nimipäiväkirjan kautta, joka löytyy osoitteesta http://www.plussa.com/?_tp=71,90
Tutustumisen arvoinen sivu on myös Väestörekisterin Nimipalvelu https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp jossa voit tarkistaa etu- ja sukunimien lukumäärätietoja.
Sekä Ranskassa että Alankomaissa alkoholin ostamisen ikäraja on 18 vuotta. Molemmissa maissa aiempi ikäraja oli 16 vuotta, kunnes Ranska nosti sen vuonna 2009 ja Alankomaat vuonna 2014. 18 vuoden ikäraja koskee sekä mietoja että väkeviä alkoholijuomia ja pätee sekä kaupoissa että ravintoloissa.
Toisin kuin Suomessa, kummassakaan maassa ei kuitenkaan ole säädetty ikärajaa alkoholin nauttimiselle. Alaikäiset voivat siis laillisesti nauttia alkoholijuomia esim. vanhempiensa seurassa.
Lähde: Habib Kadiri: Alcohol purchase age limits in Europe (European Alcohol Policy Alliance, 2014)
http://www.eurocare.org/resources/eurocare_papers_and_publications/2014…
Induktioliedelle tarkoitettuja, lämpöeristettyjä kattiloita ei ainakaan paljoa mainosteta, jos jokin taho niitä on alkanut valmistaa. Erilaisia omatekoisia haudutusastioita ja energiaa säästävää ruoanlaittoa koskevia ohjeita ja tutkimuksiakin löytyi monia, mutta ei viittausta mihinkään valmistajaan. Tiedustelin asiaa Fiskars Finland Oy Ab:stä, joka vastaa Hackmanin tuotteista, mutta heilläkään ei ole kuvatunlaista kattilaa valikoimissa.
Tässä heidän vastauksensa:
"Meillä ei valikoimissamme ole tällaista ulkopuolelta lämpöeristettyä kattilaa. Fiskarsin paksurunkoiset kattilat (Norden Steel- sarja) varaavat toki itseensä paremmin lämpöä, mutta eivät nekään mitään lämpöeristettyjä ole. Tiedossamme ei myöskään...
Taivaankantta on nimitetty runollisesti "taivaan teltaksi". "Teltti" taas on kansanomainen muoto sanasta teltta. Tähtiteltti tarkoittaa siis tähtistä taivaankantta.
Lähde: Nykysuomen sanakirja
Levyn kannen naishenkilöt ovat yhtyeen kiertueilla mukana olleet tanssitytöt Mari Hatakka ja Tiina Isohanni.
https://www.lansivayla.fi/paikalliset/5829050
Topin itsensä lisäksi kannessa on ulkonäön perusteella hyvin todennäköisesti bändin tuolloinen komppikitarsti Hans Etholén.
