Kyseessä voisi olla Frances Hodgson Burnettin lastenromaani Pikku prinsessa (A little princess). Siitä on ilmestynyt suomeksi useita painoksia, vanhimmat 1900-luvun alkupuolella ja uusin vuonna 2022.
Teatterin historiaa käsittelevät esim. Oscar Brockettin The History of the Theatre (9th ed. 2003) ja Phyllis Hartnollin Theatre: a concise history (3rd ed. 1998).
Suomalaisen teatterin vaiheista kertovat mm. Pentti Paavolaisen Näyttämöllä: teatterihistoriaa Suomesta (2005) ja Sven Hirnin Alati kiertueella : Teatterimme varhaisvaiheet vuoteen 1870 (1998).
Nykysuomen sanakirja, osa 4 (WSOY, 1996), kertoo palkka-sanan eri merkityksistä mm. seuraavaa sivulla 189: "Paha saa aina palkkansa 'rangaistuksensa'". Eli pahan palkka on rangaistus pahantekijälle.
Suuressa sitaattisanakirjassa, osassa 3 (Otava 1982) s. 267, mainitaan seuraavanlainen sitaatti: "Tää opetus nyt mielees paina:/ On paha pahan palkka aina" Wilhelm Busch (1832-1908). Busch on kirjoittanut mm. tunnetun lastenkirjan "Maks ja Morits - kertomus kahden pojan seitsemästä kepposesta"
Sirkka Paikkalan Se tavallinen Virtanen: Suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 -teoksesta löytyi tieto (s. 400) että vuonna 1918 nimi muodossa Nikiforow olisi suomalaistettu Nortamoksi. Tämä suomennos ei ehkä kuitenkaan liity Konstantin Nikiforoviin.
Muita suomennoksia emme lähteittemme avulla löytäneet:
- Snellmanin kunniaksi sukunimet suomalaisiksi : Snellmanin 100-vuotispäivän 12.5.1906 suuri sukunimien suomalaistamispäivä Tampereella ja muuallakin Suomessa / Juha Javanainen (2006)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaistetuista_sukunimist%C3%A4
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan sukunimi Nikiforov on tai on ollut Suomessa 122 henkilöllä, joista ...
Asut on suunniteltu minimoimaan kehon liikkeiden vaikutus tähtäykseen. Toisaalta asu tukee lihaksia ammunta-asennossa. https://www.quora.com/Whats-with-the-funny-outfits-in-Olympic-shooting
Suomen ampumaurheiluliitosta voisi saada enemmän tietoa asun historiasta. https://www.ampumaurheiluliitto.fi/liitto/nuoriso/harjoittelu/ilmakivaari/
Hän näyttää vaikuttaneen punk-piireissä Helsingissä 1970-luvun lopussa. Hänestä on kuva Kill City korttelista, joka oli Lepakkoluolan edeltäjä. https://www.wikiwand.com/fi/Kill_City_(kortteli)
Lisäyksenä eiliseen yhteydenottoon Kähö -nimestä: Viljo Nissilä on myös maininnut Kähö -sukunimen kirjassaan "Suomen Karjalan nimistö". Myös Nissilän mukaan nimi liittyy nimenkantajan puhumis- ja liikkumistapojen ym. ominaisuuksien perusteella saatuihin nimiin. Kähö (vrt. käheä, kähistä).
Rakentajien tarkemmasta henkilöllisyydestä ei löytynyt kovin laajoja tietoja, mutta museon rakentamisajan sanomalehtijutut valaisevat asiaa jonkin verran. Uusi Aura 30.1.1902 kertoo, että rakennustyöt tehdään paikkakunnan oman väen voimin ja muilta paikkakunnilta ei kannata tulla Turkuun työn perässä. Rakennustyömaalla sattuneen skandaalin vuoksi joidenkin työntekijöiden nimiä on tiedossa: työnjohtajat K. Roswall ja A. Wallenius, työntekijättäret Maria Aaltonen ja E. Lindström, työmies F. Sulonen ja muuraaja L. Otlin. (Länsisuomen työmies 18.10.1902; Uusi Aura 17.8.1902).Lisää asiasta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/662605?term=museorakennukselta&page=2https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/744890?...
Suomalaisia kahden euron kolikoita laskettiin liikkeeseen vähiten vuonna 2002. Ks. tilasto Suomen Pankin sivulta: http://www.suomenpankki.fi/fi/setelit_ja_kolikot/eurokolikot/suomalaist…
Lisää tilastoja eurorahoista Euroopan keskuspankin sivuilla: http://www.ecb.int/bc/faqbc/circulation/html/index.fi.html
Kysymykseesi pitäisi etsiä vastausta analysoimalla tilastoja ammattitaitoisesti eli verrata eri maiden käyttäjien määriä vallitsevaan huumepolitiikkaan ja vieroitusmenetelmiin sekä uusien käyttäjien määriin. Koska rahkeeni eivät riitä tähän, etsin joitakin lähteitä, joiden perusteella voit etsiä vastausta. Portugalissa kaikki huumausaineet on dekriminalisoitu vuonna 2001, eli niiden käytöstä ei seuraa rangaistusta. Tutkimusten perusteella näyttää siltä, että huumeiden käyttö ei ole pitkällä aikavälillä kasvanut ja huumeiden aiheuttamat terveys- ja sosiaaliset ongelmat ovat vähentyneet. Huumeiden käyttäjien määrä on säilynyt Portugalissa suunnilleen samana tai vähentynyt hieman verrattuna muihin EU-maihin. Sen sijaan huumeiden käyttöön...
Kyseessä on Merja Jalon Nummelan ponitalli -sarjan osa viisi Punainen hevosenkenkä (1979).
Lastenkirjainstuutin Onnet-tietokannassa kirjaa juonta kuvaillaan näin:
"Kikka Lahti voittaa ratsastuskilpailun ja saa tavoitellun kiertopalkinnon, Punaisen hevosenkengän, omalle tallilleen. Kotona hevosenkenkä menee kuitenkin vahingossa rikki pudotessaan lattialle. Sen sisältä vierii matolle kiiltäviä kiviä, jotka osoittautuvat timanteiksi. Mysteeri johdattaa Kikan hautausmaalle vakoilemaan kaverinsa Titan kanssa. Myös rehvakas Repe osallistuu salaperäisen arvoituksen selvittämiseen, ja yhdessä Kikan kanssa he kohtaavat itse Kuoleman ja joutuvat ruumishuoneelle. Paljon yllätyksiä seuraa ennen kuin arvoitus ratkeaa."
https://lastenkirjainstituutti...
Yleisradion äänitearkistosta ei löytynyt tietoa Ritva-tangosta Olavi Virran levytyksenä. Sen sijaan kyseisen kappaleen ovat levyttäneet Esko Rahkonen (20 suosikkia -levyllä) ja Taneli Mäkelä (Kielletty rakkaus -levyllä). Molemmat äänitteet löytyvät Turun musiikkikirjastosta ja ovat lainattavissa.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Nisula” perustuu luultavasti talonnimeen. Osa talonnimistä juontanee juurensa murresanasta ”nisu” (’vehnä’). Osa nimistä taas saattaa olla peräisin nimen ”Dionysius” kansankielisestä muodosta ”Nisu”, ”Nisius” ja ”Niso”.
Vuodelta 1539 löytyy kirjallinen maininta Hauhon Nisulan talosta, jonka isäntänä oli Nisius Olavinpoika. Varhaisin maininta varsinaisesta sukunimestä on vuodelta 1680: Anders Nisula Ikaalisista. Sukunimen muita muotoja ovat olleet ”Nisius”, ”Nisu”, ”Nisuls” (ruotsalaistettu muoto), ”Oja-Nisula”, ”Nisunen” ja ”Nisonen”. Nimi esiintyy myös yhdyssanasukunimissä kuten ”Nisumäki” ja ”Nisukoski”.
Yleensä veitsen kahvan painavuus suhteessa veitsen terään johtuu näistä syistä:
kun kahva on painavampi, veistä on helpompi ja tarkempi käyttää
jos veitsi putoaa, se putoaa kahva edellä eikä satuta tai sotke.
Vanhojen voiveisten kahvat eivät sinänsä välttämättä ole sen painavampia kuin esimerkiksi muiden veisten tai uusien voiveisten. Veitsiähän on monen mallisia ja niitä on tehty monista eri materiaaleista, ja osassa on hyvinkin kevyt kahva.
Lisätietoa vanhoista ruokailuvälineistä: Marquardt, Klaus: Eight Centuries of European Knives, Forks and Spoons (1997)
Verkosta löytyy paljon kuvia erilaisista vanhoista voiveitsistä kun tekee google-kuvahaun sanoilla "antique butter knife".
He ain't heavy, he's my brother -kappaleesta on olemassa ainakin neljä laulettavaa suomenkielistä sanoitusta, joista Chrisse Johanssonin Ilman ystävää et jää löytyy Suuren pop-toivelaulukirjan osasta 4. Muut ovat Kun voi luottaa ystävään (Arto Vilkko), Som' muv' velii (Jaakko Joose Tammelin) ja Vahva oon (pseudonyymi Erik Lehtiniemi).
Ruokaan liittyvää kaunokirjallisuutta on viimeaikoina ilmestynyt paljonkin. Tässä kotimaista nykykaunokirjallisuutta aiheesta. Kirjat saa lainaan mm. Helmet-kirjastoista: https://www.helmet.fi/fi-FI
- Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike / Tuomas Kyrö
- Nautinnon nälkä : kahdeksan kertomusta ruoasta / toimittaneet Jaakko Hämeen-Anttila ja Venla Rossi
- Surmanpelto : romaani / Antti Tuuri
- Granta : uuden kirjallisuuden areena. 1, Ruoka / [päätoimittaja: Aleksi Pöyry] (sekä koti- että ulkomaisia kirjoittajia)
- Harmaat enkelit / Mila Teräs ...
Tuorein verkossa saatavissa oleva tieto löytynee julkaisusta Vantaan väestö 2022/2023. Se kertoo tilanteen vuodenvaihteessa 2022-23.
https://www.vantaa.fi/sites/default/files/document/Vantaan_v%C3%A4est%C…
Sen mukaan Tikkurilan kaupunginosan asukasluku oli tuolloin 8 361. Tikkurilan suuralueen asukasluku oli 47 907 (Tikkurila, Hiekkaharju, Jokiniemi, Viertola, Kuninkaala, Simonkylä, Hakkila, Ruskeasanta, Koivuhaka, Helsingin pit. kk.)
Tätä uudempia tietoja voi kysyä Vantaan kaupungilta https://www.vantaa.fi/fi/yhteystiedot
Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirjan mukaan 'yrjö' ja sen johdannaiset ovat saaneet oksennukseen liittyvät merkityksensä vasta 1960-luvulla, eli 1900-luvun jälkimmäisen puoliskon ilmiöstä lienee kyse. Tätä vahvistaa myös Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen etunimikirjassaan esittämä huomio siitä, että nimi oli suhteellisen suosittu 1950-luvulle asti, mutta sittemmin kärsinyt sanan saamasta kansankielisestä merkityksestä. 1950-luvulla Yrjö-nimen saaneita poikia oli vielä yli 2 500 – 1970-luvulla enää alle 400.Yrjö ja Yrjänä (sekä keskiajalla tunnettu Yrjä) ovat kansankielisiä muotoja kreikkalaislähtöisestä nimestä Georgios. Ne ovat todennäköisesti syntyneet ruotsalaisen Yrjän-muodon kautta,...
Liisa Nuutisen kirjoittamassa kolumnissa todetaan, että "Murjaani on meille ruotsin kautta tullut ranskalainen lainasana. Se on samaa perua kuin sanat mauri ja maurilainen, joilla tarkoitetaan Afrikan entisen Mauritanian asukkaita. Sanan mielletään tarkoittavan lähinnä mustaihoista."
Tiernapoikien murjaani esittää itämaiden tietäjää, joista Matteuksen evankeliumi kertoo. Oulun tiernapojat -julkaisun mukaan hänet on kuvattu eurooppalaisissa laulelmissa tummaihoiseksi jo 1300-luvulta lähtien.
Suomennoskirjallisuuden historia pitää Jalmari Finnen käännöstä "merkittävänä saavutuksena", varsinkin sen vuoksi, että se on lyhentämätön laitos. Alun perin vuosina 1911-12 julkaistua suomennosta on tarkistettu ja korjattu kahteen otteeseen (1955 ja 1960). Pitäisin sitä kyllä alkuperäisversion mukaista Monte Criston kreiviä kaipaavalle suomenkieliselle lukijalle verrattain hyvänä valintana.
Robin Bussin versiota edeltänyt teoksen englanninkielinen käännös oli peräisin 1840-luvulta ja sitä oli sekä lyhennetty että muokattu sen ajan viktoriaanisten arvojen mukaisesti. Sensuuria toteutettiin paljolti juuri poistoin, joten Bussin englanninnosta voisi pitää Finnen tulkinnan tavoin merkittävänä ennen kaikkea siksi, että se...
