Irlannissa on todellakin paljon punatukkaisia ihmisiä ja myös jonkin verran hörökorvaisia. Kyseiset ominaisuudet johtuvat tietenkin geeneistä. Irlannissa väestön perimä on säilynyt suhteellisen homogeenisena, koska saarelle ei ole juurikaan ollut muuttoliikettä muualta – irlantilaiset itse sen sijaan ovat muuttaneet sankoin joukoin Yhdysvaltoihin. Punatukkaisuuden aiheuttaa feomelaniini-niminen pigmentti. Punatukkaisia on keskimääräistä enemmän myös Skotlannissa, Norjassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Alankomaissa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Punahiuksisuus
ITIL eli Information Technology Infrastructure Library on kokoelma käytäntöjä IT-palveluiden hallintaan ja johtamiseen (Wikipedia). Malli on kehitetty Isossa Britanniassa ja siihen liittyvä aineisto on pääasiassa englanninkielistä. Suomeksi on käännetty ITIL V 3 taskukirja (Van Haren, 2009). Kirja kuuluu Oulun yliopiston kokoelmiin ja tilattavissa vaikka kaukolainaksi. ITIL Foundation Handbook -kirjaa ollaan kääntämässä suomeksi. Kirjan pitäisi ilmestyä tämän kevään aikana.
Suomessa ITIL-tietoutta levittää erityisesti itSMF Finland -yhdistys. Yhdistyksen sivulta http://www.itsmf.fi/voi löytää aiheesta tietoa.Sivulta löytyvät myös yhdistyksen yhteystiedot, joiden avulla asiasta voi kysellä lisää. Sivustolla on myös luettelo...
Valitettavasti tällaisia dokumentteja ei näytä löytyvän. Pietarin suomalaisten historiaa on kyllä aika lailla tutkittu. Viittaan tässä ensimmäiseksi Max Engmanin lukuisiin tutkimuksiin.
Nuohoaminen oli vallankumousta edeltävässä Pietarissa hyvin tyypillinen suomalaiselinkeino. 1800-luvun puolivälistä tiedetään, että peräti kaksi kolmannesta Pietarin nuohoojista oli suomalaisia. Erityisen paljon ammattiin oli lähdetty Parikkalasta.
Engman, Max
Pietarinsuomalaiset. - WSOY, 2004
Opas tiedonhakuun ja lähteisiin:
Engman, Max
Suomalaiset Venäjällä : lähdeopas. - Kansallisarkisto, 2004
Pietarissa ilmestyi suomenkielisiä sanomalehtiä, Kansalliskirjastossa niitä luettavana mikrofilmiltä
http://www.inkeri.com/inkerilehdet.html
Brita af Geijerstamin runo Hönttä-Lönttä (Klumpa-Dumpa) sisältyy teokseen Aarteiden kirja 2 : Kerro äiti (toim. Kirsi Kunnas, WSOY, 1956). Runon on suomentanut Hannes Korpi-Anttila.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/PoemDetails.aspx?PoemI…
Lähdeaineistoa on helmet-kirjastoissa niukasti. Kai Åbergin ja Risto Blomsterin toimittama teos Suomen romanimusiikki (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006) mainitsee ääniteluettelossaan romanimusiikin esittäjät Vilho Keväänranta, Aune Keväänranta ja Alinta Keväänranta.
Pikaisella selauksella tutkien kirjassa ei heistä kerrota kuitenkaan sen enempää. Finna-hakupalvelu antaa Keväänranta-nimellä runsaasti tuloksia eri äänitteillä. https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kev%C3%A4%C3%A4nranta&type=…
Hei, tarkoitatko miten saat uuden kirjastokortin? Jos olet Helmet-kirjaston asiakas (kysymyksesi ohjautui tänne Helsinkiin), saat uuden kortin asioimalla missä tahansa Helmet-kirjastossa. Ota mukaan vanha kirjastokorttisi sekä henkilötodistus, jossa on uusi nimesi. Saat uuden kortin samantien, eikä siitä veloiteta maksua.
Ainakin kirjassa Maailman paras hevonen (1983) Kikka käy Harmaalinnan kartanossa, kuten Sanojen aika-sivuston kirjatiedoista käy ilmi: http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonID=296&PageConten…
Luin myös paikalla olleiden sarjan kirjojen takakannet, mutta ainakaan niissä ei viitattu Harmaalinnaan.
Linnut kykenevät tuottamaan hedelmöittymättömiä munia. Mikäli koirasta ei ole saatavilla, kun naaras on pesimävireessä, se voi munia hedelmöittymättömiä munia. Pöntössä olevat kuoriutumattomaksi jääneet munat voivat kuitenkin olla myös hedelmöittyneitä, mutta poikanen ei ole kehittynyt jostain syystä.
Lähteet ja lisätietoa
Uudenkaupungin Sanomat: Lintujen lemmenleikit https://www.uudenkaupunginsanomat.fi/2019/03/lintujen-lemmenleikit/
HS Lasten tiedekysymykset: https://www.hs.fi/tiede/art-2000005852527.html
Kysy luonnosta: https://suomenluonto.fi/uutiset/peppupusu/
Yle: Kymmenen erikoista faktaa munista https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/23/kymmenen-erikoista-faktaa-munista
Mervi Kosken teoksesta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 - Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan (2001) sisältää pitkähkön artikkelin, joka esittelee Gahrtonia ja hänen tuotantoaan. Voit tiedustella kirjaa lähikirjastostasi.
Netistä voit lukea Måns Gahrtonista ruotsiksi Gahrtonin ja Unengen viralliselta kotisivulta http://www.evaochadam.com/frames.htm (sivulla linkki Om Måns & Johan) sekä esimerkiksi http://www.bibl.vgregion.se/barn/forfatt/chat/gahrtonchat.html jossa lukijat keskustelevat Gahrtonin kanssa.
Artikkeleissa, jotka olit jo lukenut, olikin paljon hyviä vinkkejä siihen, mitä nyt voi tehdä kotona. Tässä on vielä joitakin:
Podcastit. Näitä löytyy paljon ilmaiseksi eri kanavista ja eri aihepiireistä.
Kirjastojen e-kirjat, e-äänikirjat ja muu e-aineisto
Voi aloittaa uuden harrastuksen tai opetella uuden taidon
Vaikka museot ovat nyt kiinni, niihin voi lähteä ääniopastuskierrokselle: http://www.turku.fi/tapahtuma/ke-03182020-0000-aaniopastukset-turun-museoissa
Taideteoksia voi katsella verkossa: https://ateneum.fi/taideteokset-verkossa/
Voi kirjoittaa kirjeen.
Virtuaalikierrosten kautta pääsee moniin eri kohteisiin omalta sohvalta:
Moniin museoihin, muun muassa Sinebrychoffin taidemuseoon, pääsee virtuaalikierrokselle....
Vuonna 2009 Ylen Radioteatteri esitti 26-osaisen sarjan, jossa Eeva-Maija Haukinen luki Mrs Alec Tweedien matkakirjaa "Matkalla Suomessa 1896". Kirjan julkaisi suomeksi Otava vuonna 1989. Kyse lienee tästä kirjasta.
Lähteet:
http://ohjelma.yle.fi/ohjelmat/kanavat/YLE%20Radio%20Suomi/2009/3/1
https://finna.fi
Ensin löysin jutun "Sinkulle apu kirjastosta?" (5/2010), mutta siinä ei ole tarinoita tapahtuneista tutustumisista, ainoastaan leikkimielistä strategista pohdintaa. Mutta kuvaillun kaltainen pieni juttu löytyi numerosta 1/2013 otsikolla "Rakkautta kirjastossa". Siinä on kuusi lyhyttä 'Lukijat kertovat' -tekstiä. Samassa lehdessä on myös artikkeli sinkkuillan järjestämisestä Kallion kirjastossa Helsingissä.
Kaupankäynti oli pitkään yksittäisten ammatinharjoittajien ja käsityöläisten vastuulla, eikä nykyisen kaltaisia suuria monimarketteja ole ollut vasta kuin joitakin kymmeniä vuosia. Vielä 1800-luvun alun Suomessa tuottajat myivät käytännössä itse sitä, mitä valmistivat. Ensimmäiset osuuskaupat tulivat Suomeen 1900-luvun alussa, samoin kuin Yhdysvaltojen ensimmäinen itsepalvelumarket avattiin 1916. Euroopassa kauppaa käytiin keskiajalla enimmäkseen satamakaupungeissa ja muissa keskittymissä, joita oli suurten kauppareittien varrella, ja näissäkin kojut, torit ja kivijalkakaupat sekä kiertelevät kauppiaat olivat yleisempiä kuin kovin pysyvät marketit.
Koska varsinaisten kaupparakennusten sijaan oli pääosin kärryjä, basaareja...
Katsopa Makupalat.fi -osoitteessa https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/kalevala ja hakuakin voit kokeilla sanalla Kalevala. Täältä löytyy jos jonkinmoista Kalevalalinkkiä...
Kyseinen alkuteos julkaistiin vuonna 1977. Valitettavasti lisäosaa juuri mainittuihin joukko-osastoihin liittyen ei ole painettu.
Pääosin 1980-luvulla julkaistiin kyllä useita täydennysosia Suomen rintamamiehet-sarjaan, mutta niitä ei ole yksilöity tiettyihin divisiooniin tai prikaateihin, vaan ne sisältävät ainoastaan aakkoselliset listaukset varsinaisten alkuteosten jälkeen ilmoitetuista rintamamiehistä ilman joukko-osastojaottelua.
Laatokka-lehdessä on 22.8.1945 uutinen Tampereen markkinoilla myydyistä hevosista. Hyvä työhevonen on maksanut tuolloin 50 - 70 000 markkaa. Varsan hinta määrittyy pitkälti myös sen sukutaustan mukaan.
Suomenhevosen historiasta löytyy tietoa esimerkiksi Suomenhevonen -tietokirjasta (Suomen Hippos, 2007).
En löytänyt tietoa, kuinka kauan ihminen selviäisi noin kuumassa. Sitä kannattaa tiedustella lääkäriltä, esim. Terveys.fi-palvelussa on Kysy terveydestä osa, jonka puoleen kannattaa kääntyä.
Viimeisten löylynheiton MM-kisojen finaalissa vuonna 2010 venäläinen osanottaja kuoli ja suomalainen paloi pahoin saunassa, jonka lämpötila on eri lähteiden (IL, IS, ESS:n lehtijuttujen mukaan) ollut 116-120 tienoilla. Finalistit olivat olleet saunassa 6 minuuttia. Saunassa oli ollut paljon kosteutta, joten se oli vaikuttanut tapahtumien kulkuun, samoin kuin muut seikat. IL haastatteli Suomen Saunaseuran puheenjohtaja Lasse Lehtosta, joka haastattelussa toteaa että ihminen kestää130-140 -asteisessa saunassakin, jos olosuhteet ovat kuivat, mutta...
Tolkienin lohikäärme Smaugin nimi ei sinänsä tarkoita mitään. Vaikka se vaikuttaakin muinaisnorjan sanalta samalla tavalla kuin vaikkapa Thorin, se on kuitenkin Tolkienin luomus: siitä ei löydy vanhempia esiintymiä.
Catherine McIlwainen kirjasta Tolkien : mies joka loi Keski-Maan löytyy erinomaisen seikkaperäinen selvitys Smaugin mahdollisesta etymologiasta: " -- muinaisenglannista tunnetaan adjektiivi smēah osana muistiin merkittyä loitsua: 'with smēagan wyrme', '(jonkinlaista) matoa vastaan'. -- Smēagan tunnetaan muinaisenglannissa myös verbinä 'harkita perusteellisesti, tunkeutua'. Siinäpä sopiva sana vaaralliselle madolle: tunkeutuva mato. Ja ehkä myös älykkäälle madolle. Muinaisnorjan ormr...
