Hei
Aluerakenteen määritelmästä löytyy oheisen tuoreen seminaariaineiston (sivu 4) kautta määritelmä, kuten se on tarkoitus uudistuvan maankäyttö- ja rakennuslain myötä määritellä. Lainsäädäntöuudistus on kesken, eikä varsinaista hallituksen esitystä, jossa tuo määritelmä tulee todennäköisesti olemaan, ole vielä saatavilla. Teksti vielä tässä:
Tässä laissa tarkoitetaan: 1) aluerakenteella keskuksia ja niiden välisiä liikenneyhteyksiä sekä teknisen huollon infrastruktuuria siltä osin kuin niillä on valtakunnallista tai maakunnallista merkitystä; Aluerakenteeseen kuuluisivat erikokoisten keskusten suhde ajatellen keskustatoimintoja, asutusta ja palveluja. Teknisen huollon infrastruktuuri käsittäisi vesi- ja jätehuollon sekä...
Kysymykseen on mahdotonta vastata yksiselitteisesti. Nimen lausumisen vaikeus on riippuvainen siitä, miten paljon se eroaa puhujan oman kielen ääntämyksestä ja äänteistä. Yksittäisten nimien kohdalla voi olla paljon vaihtelua.
Esimerkiksi englannissa th-kirjaimilla kirjoittavat äänteet (θ ja ð) voivat olla vaikeita oppia suomalaisille, koska niitä ei suomen kielessä esiinny. Vastaavasti r-kirjaimella merkittävät äänteet voivat vaihdella englannin eri murteissa kovasti, mikä vaikeuttaa suomalaisten r-kirjaimen sisältävien nimien ääntämistä oikein, esimerkiksi juuri etunimeä Iiro. Venäjän kielessä taas saattaa olla haastavaa ääntää sellaisia nimiä, joissa on äänteitä, jotka suomenkielinen puhuja voisi mieltää yhdeksi ja samaksi s-kirjaimen...
Ystävyydestä on kirjoitettu paljon niin opinnäytteitä kuin erilaisia artikkeleitakin. Elinikäistä ystävyyttä mahdollisesti käsitteleviä niistä ei kuitenkaan pystynyt saamaan esiin. Alla on linkki hakupalvelu Finnan hakuun hakusanalla ystävyys rajattuna opinnäytteisiin ja artikkeleihin. Osa on verkossa luettavia.
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FThesis%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=yst%C3%A4vyys&type0%5B%5D=Subject
Neuvola ja kouluterveys -lehden Seija Sihvolan blogin sivulla käsitellään elinikäistä ystävyyttä:
https://www.neuvolajakouluterveys.fi/blogi/ystavyys/
Kiitos aiheellisesta kysymyksestä! Tervon kirja on tilattu meille jo toukokuussa kustantajan antaman ennakkotiedon perusteella. Silloin kirjan työnimenä on ollut tuo Tiikerin siittäjä, mutta nimi onkin matkalla muuttunut, kuten usein käy. Tällaisessa tapauksessa ainoa tapa tunnistaa kirja on sen ISBN. Pääsemme yleensä käsittelemään kirjan tietoja vasta, kun kirja on tullut meille kirjakaupasta tai saamme valmiit luettelotiedot järjestelmäämme.
Pyydän, että hankintaosastomme tekee heti tuon nimimuutoksen järjestelmäämme, koska se varmaan sotkee muitakin Koljatin etsijöitä.
Paha silmä on yleismaailmallinen kansanuskon ilmiö, joka perustuu kuvitelmaan, että ihminen saattaa katseellaan vaikuttaa toiseen ihmiseen negatiivisesti, jopa tappavasti. Paha silmä yhdistetään usein noituuteen ja kateuteen. Pahalta silmältä on yritetty suojautua eri tavoin piiloutumalla tai esimerkiksi amulettien avulla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Paha_silm%C3%A4
Kotimaisen tutkimuksen aiheesta kirjoitti Toivo Vuorela vuonna 1960. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi Vuorelan kirjasta Paha silmä suomalaisen perinteen valossa uuden painoksen vuonna 2019.
https://kotiseutuliitto.fi/toiminta/kirjamakasiini/esittelyt-ja-arvoste…
Jonkin verran aiheesta löytynee myös teoksesta Kansanomainen lääkintätietous / toimittanut Matti...
Kyseessä voisi olla Pocoyo-nukkeanimaatio, jota on Suomessa esitetty nimellä Napero.
Sarjasta löytyy tietoa mm sivustolta IMDB
https://www.imdb.com/
https://www.imdb.com/title/tt0487849/?ref_=fn_al_tt_1
Wikipediassa on myös laaja esittely sarjasta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Etusivu
https://en.wikipedia.org/wiki/Pocoyo
Joitakin jaksoja voi katsoa esim Youtuben kautta
https://www.youtube.com/
https://www.youtube.com/results?search_query=napero+
Kirjoja lapsuudesta eri kulttuureissa on kirjoitettu paljonkin. Löytyneet kirjat ovat kaikki englanninkielisiä. Alla mainitut kirjat ovat kaikki Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa (https://finna.fi ja Understanding childhood -teos myös pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa. (http://helmet.fi/):
- An introduction to childhood : anthropological perspectives on children’s lives / Heather Montgomery (2009)
- The anthropology of childhood : cherubs, chattel, changelings / David F. Lancy (2008)
- Savage girls and wild boys : a history of feral children / Michael Newton (2003) Helsingin yliopisto
- Younger than yesterday, older than tomorrow : cultural perspectives on contemporary childhood and youth / edited by Marit Anne Hauan and Gry...
Aaro Hellaakosken runo Marssi kokoelmasta Vartiossa : Runoja sodan vuosilta (1941). Runo on julkaistu myös Hellaakosken runojen kokoelmassa Runot. Voit lukea Marssi-runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Vartiossa-teoksesta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925629?page=1https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925629?page=28
Niteet voi joko korvata vastaavilla teoksilla tai maksaa kyseisten niteiden korvaussummat.Niteet on korvattava sen kaupungin kirjastoon, jonka omaisuutta ne ovat.
Vanha koira löytyy Tabermannin vuonna 1980 ilmestyneestä kokoelmasta Intohimon panttivanki. Hänen valittujen runojensa kokoelmaan Runot 1970-2006 ja sen täydennettyyn laitokseen Runot 1970-2010 se sisältyy myös. Pariin runoantologiaankin Vanha koira on päätynyt: Runo puhuu luonnosta (Kirjapaja, 1985) ja Eläköön koira (Kirjayhtymä, 1992).
Juolukka kukkii touko-kesäkuussa, kevään lämpötiloista riippuen.
Etelä-Suomessa kukinta yleensä tapahtuu toukokuussa. Juolukan kukat
ovat hyvin voimakastuoksuiset, mutta ihminen ei yleensä erota niitten tuoksua, sillä juolukan kasvupaikat rämeet, nevat ja korvet peittävät sen ominaishajullaan. Maultaan juolukka on kuin mauton mustikka.
Hyvä lähdeteos on Toivo Rautavaaran ja Pekka Knuuttilan "Mihin marjamme kelpaavat" WSOY 1981. Saatavuustiedot Helmet-kirjastoissa :
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1472178__SMihin%20marjamme…
Kappale "Joulusahti" löytyy nuottijulkaisusta
"Eino Kettusen ikkuna maailmaan".
Kouvolan kirjaston kokoelmissa julkaisua ei ole, mutta
kaukopalveluna voimme sen pyynnöstä toimittaa, jos haluatte.
Kymenlaakson kirjastojen kokoelmatiedot löytyvät osoitteesta http://www.kyytikirjastot.fi
Kyseessä lienee Giorgio Theotokasin kirjoittama kuunnelma Artan silta. Legenda. Se esitettiin Suomen yleisradiossa 9.11.1964. Tekstin suomensi ja sovitti Tyyne Saastamoinen.
Tieto kuunnelmasta löytyi Helsingin Sanomien digitoitujen lehtien arkistosta.
Voit esittää Yleisradiolle uusintatoiveen.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
https://helinika.com/2022/01/02/bridge-of-arta/
Historiallisia nuortenromaaneja löytyy monenlaisia. Kysymyksessä mainitun L.M. Montgomeryn Anna-sarjan ohella sama kirjailija on kirjoittanut myös lyhyemmän Runotyttö-sarjan. Salainen puutarha ja Pikku prinsessa viittaavat myös kiinnostukseen klassikkokirjoja kohtaan, joten Louisa M. Alcottin Pikku naisia jatko-osineen sopisi myös.
Kotimaisia historiallisia nuortenromaaneja ovat mm. 1950-luvulle sijoittuva Rauha S. Virtasen Selja-sarjan kirjat. Maijaliisa Dieckmann on kirjoittanut eri aikakausiin sijoittuvia yksittäisiä nuortenromaaneja sekä todellisiin henkilöihin pohjautuvia romaaneja. Myös Raili Mikkanen on kirjoittanut todellisisiin henkilöihin pohjautuvia kirjoja, joista viimeisin on vuonna 2023 julkaistu Haluan näytellä!...
Churchillin "Blood, toil, tears and sweat" -puhe ei ollut yksi hänen monista radioesiintymisistään, vaan se oli hänen ensimmäinen puheensa Britannian parlamentin alahuoneessa vasta nimitettynä pääministerinä toukokuussa 1940. Englanninkielisenä se löytyy useista Churchillin puheita yksiin kansiin kokoavista teoksista – esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa The unrelenting struggle : war speeches (The Continental Book, 1942), Blood, toil, tears, and sweat : the speeches of Winston Churchill (Houghton Mifflin, 1989) ja Greatest war speeches 1939–1945 (The Folio Society, 2020). Suomennos on luettavissa ainakin kirjasta Sotakronikka : valikoima Englannin pääministerin puheita sotavuosilta 1939–43 (WSOY, 1946; s. 59–60)."Blood, toil, tears and...
Juice Leskistä ei sinänsä voi pitää varsinaisena lastenkirjailijana eikä lastenmusiikin tekijänä. Ylipäänsä lapsilla on Juicen teksteissä melko marginaalinen osa. ”Lapset ihmisen edustajina esiintyvät JL:n teksteissä harvoin. Yleensä he silloin ovat teräväsanaisia pikku riiviöitä. Lapset arvioivat toisiaan ja pitävät luokkatovereitaan vähemmän älykkäinä olentoina. Jos he ovat eri sukupuolta kuin rehvakas kertoja, voi arvata, että nimitys miedoimmasta päästä on vaikkapa "toinen lässy" (Lemmikkigallup / Juice Leskinen: Haitaribussi, GSCD 009). Tällaisen juttuihin ei ole luottamista ja ne voi mitätöidä kertomalla kahta hurjempia itse. Lapsessa on näyttämisen tarve, entä aikuisemmassa?” (Internetix / Maija Arvola) http://materiaalit....
Kartinki s vystavki = Kuvia eräästä näyttelystä/Näyttelykuvia (säv. Modest Musorgski, 1874)
Pianosarja sisältää oheiset 10 osaa sekä viisi kävelyä. Kävelyt (promenade) ovat sarjan väliosia, jotka kuvaavat näyttelyvierasta kulkemassa taululta toiselle.
1. Gnomus = Menninkäinen
2. Il vecchio castello = Vanha linna
3. Tuileries = Leikkivien lasten riita
4. Bydlo = (Puolalaiset) Härkävankkurit
5. Balet nevydupivšihsja ptentsov = Kuoriutumattomien kananpoikien tanssi
6. Samuel Goldenberg und Schmuÿle = Kaksi juutalaista: rikas ja köyhä
7. Limoges = Limoges'n tori (suuri uutinen)
8a. Catacombae = Katakombit
8b. Cum mortuis in lingua mortua = Kuolleiden kanssa kuolleiden kielellä
9. Izbuška na kurih nožkah = Kananjalkainen mökki (Baba Jaga) (...
Helsingin kollegat olivat keskustelleet tästä aiheesta aamulla ja heiltä tuli alla oleva lista:
-Volter Kilpi
-Bo Carpelan
-Jorma Etto
-Kari Aronpuro
-Rebekka Räsänen
-Risto Rasa
-Valter Juva
-Karl Colan
-Markku Ropponen
Sakari Topelius on sillä lailla pelissä mukana, että hän oli perustamassa Helsingin kaupunginkirjastoa. Hän toimi perustajaseuran sihteerinä.
Mitään kaiken kattavaa listausta tästä ei varmaan ole olemassa, mutta seuraavista lähteistä voit saada lisää tietoa tähän.
Kirjasamposta voi hakea ammatilla, joten sieltä löytyy kirjailijoita, jotka ovat myös kirjastonhoitajia http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kirjastonhoitajat#.Wl8mRf88K70 Lisäksi musiikkikirjastonhoitaja-haulla löytyy Markku Into....
Kielikello-lehdessä on valaiseva artikkeli islantilaisista nimistä. Siinä kerrotaan mm. näin: "Islantilaisen nimi on hänen etunimensä. Varsinaisia sukunimiä on aika harvalla. Sukunimen paikalla käytetään isännimiä. Etunimen jälkeen tuleva Jónsson tai Jónsdottir kertoo siis, että kyseessä on Jónin poika tai tytär." Ja edelleen "Nimet aakkostetaan etunimen mukaan. Puhelinluettelosta nimet löytyvät etunimen perusteella. Kirjastot lajittelevat islantilaisten kirjailijoiden kirjat etunimien mukaan, mutta ulkomaalaisten teokset ovat sukunimien mukaan. Myös Suomen kirjastoissa islantilaisten kirjoittamat kirjat ovat usein etunimien mukaisesti."https://kielikello.fi/islantilaiset-nimet/Myös täältä voit lukea islantilaisista nimistä:https://...
