Satu Apon Ihmesatujen historiasta (SKS 2018) löytyy laaja artikkeli Lumikki-sadun alkuperästä ja erilaisista muunnelmista. Kamman ja myrkkyomenan
lisäksi Lumikki on yritetty ottaa hengiltä mm. granaattiomenan puolikkaalla ja myrkkyviikunoilla.
Mahdatko tarkoittaa varattuja kirjoja? Asiakastiedoistasi näkyy, että lauantaina 14.11.2020 varaushyllyn selvityksen yhteydessä yksi varauksesi on poistettu, koska sen viimeinen noutopäivä oli ollut perjantai 13.11.2020. Kysymyksessäsi puhut kuitenkin saapuneista kirjoista monikossa; muita peruttuja varauksia kuin tämä yksi ei siis kuitenkaan ole (paitsi yksi, jonka olet itse perunut jo 20.8.2020).
Helpointa on vain tehdä uusi varaus tästä teoksesta, jota et noutanut ajoissa. Teosta on muutamissa kirjastoissa hyllyssä, joten saat sen varmaankin pian.
Käymällä lähimmässä kirjastossa, jossa tarkistetaan, ettei sinulla ole
selvitettävää; lainoja, maksuja yms. suorittamatta. Senjälkeen voidaan tietosi poistaa asiakasrekisteristä ja kortti hävittää.
Kirjastoissa on useidenkin eri kustantajien julkaisemia "easy readereina" tunnettuja teossarjoja, joissa on ilmestynyt monenlaista kaunokirjallisuutta helpotetussa muodossa. Kirjoissa mainitaan, mitä tasoa kukin teos edustaa. Esimerkiksi perinteinen sarja, jonka nimi on yksinkertaisesti Easy Readers, on jaoteltu neljään tasoon:
A-taso perustuu 650 sanan sanavarastoon
B-taso: 1200 sanaa
C-taso: 1800 sanaa
D-taso: 2400 sanaa
Vastaavasti Penguin Readers -sarjassa on kuuden tasoisia teoksia:
1 Beginner: 300 sanaa
2 Elementary: 500 sanaa
3 Pre-Intermediate: 1050 sanaa
4 Intermediate: 1650 sanaa
5 Upper Intermediate: 2300 sanaa
6 Advanced: 3000 sanaa
Muita vastaavia sarjoja ovat esimerkiksi Collins English Readers,...
Kyseinen suomennos on Hellaakosken. Sen varhaisin esiintymä on jo vuodelta 1925, jolloin se julkaistiin Maailma-lehdessä, Hellaakosken suomentamaksi kirjattuna.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/717725?page=20Runosta on olemassa myös Aale Tynnin myöhempi käännös antologiassa Tuhat laulujen vuotta.
Koska toivoit aiheesta aineistoa vain suomeksi, et voi valitettavasti hyödyntää Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta aukeavaa monikulttuurisen kirjaston (MCL) Maailma Infoa. Sieltä löytyy ajankohtaista ja monipuolista tietoa eri maista, mm. Kiinasta.
Kai-Veikko Vuoriston Talousalueiden Kaukoitä (1997), Juha Remeksen Tunne Aasia (1997)ja Linda Jakobsonin Miljoona Totuutta (1997) löytyvät pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi) haettassa asiasanoilla Kiina ja talous.
Jos haetaan sanoilla Kiina ja yhteiskunta# saadaan yhteensä 29 viitettä, mm. Wong: Punaisen Kiinan pitkä blues ja Repo: Olympian Kiina. Ajankohtaisia artikkeleita löytyy lähikirjastosi artikkelitietokantojen (Aleksi /...
Kyseinen kirja on Una Nuotion kirjoittama Ravinto ja terveys. vastaavia kirjoja löytyy oheisen linkin kautta
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28ravinto%29%20t%3A%28terv…
Aika usein Merikoira saattaa olla viittaus merimieheen (sea dog). http://vintti.yle.fi/yle.fi/blogit.yleradio1.yle.fi/aristoteleenkantapaa/sitaattivihje.html
Ainakin näin on runossa:
1 Merikoira veri koira soutaa ja joutaa
neitsy istuu kajutissa itkee ja huokaa
näkee hän isäns tullen pitkin merenrantaa
hyvä isä rakas isä lunasta minua täältä
Millä mit sinua lunastan Onpa kaksi hevoista
pane paras pantiksi ja lunasta minus täältä
Paremmin minä pidän parahasta hevosestan kun ainoasta tyttärestäni
https://books.google.fi/books?id=fhYyAQAAMAAJ&pg=RA2-PA9&dq=merikoira&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwjrs5aPl5TjAhUHWZoKHeSLCkEQ6AEILzAB#v=onepage&q=merikoira&f=false
Raimo Jussilan Kalevalan sanakirja tuntee...
Käytössämme olevista lähteistä ei valitettavasti ole löytynyt muita teoksia, joissa esiintyisi joku tietty urkukappale, kuin juuri tuo mainittu Robert Åsbackan Orgelbyggare, suomenkieliseltä nimeltä Urkujenrakentaja. Kollega, joka on aiemmin työskennellyt musiikin parissa, tiesi että Antti Hyryn Finlandia-palkitussa romaanissa Uuni käsitellään myös urkujen rakentamista. Samainen kollega muisti myös, että Paavo Rintalalla on näytelmä nimeltä Kunnianosoitus Johann Sebastian Bachille. Eli näissä teoksissa jollain lailla sivutaan urkumusiikkia, mutta ei kuitenkaan mainita erillisiä urkuteoksia.
Pekka Ruohoranta ohjasi Radioteatterille vuosina 1990–91 ainakin kolme Maigret-kuunnelmaa, joissa pääosaa esitti Lasse Pöysti: Maigret ei hätäile, Maigret ja hänen vainajansa, Maigret epäröi. Näistä Maigret ei hätäile näyttäisi olevan ainoa, josta on olemassa Yleisradion julkaisema tallenne. C-kasettina se ilmestyi vuonna 1991 ja CD-levynä 2006. PIKI-kirjastoista Maigret ei hätäile on yhä saatavissa CD:nä.
Espoossa käytetään tietokirjallisuudessa YKL:n mukaista kymmenluokitusta.
Kaunokirjallisuudessa on tosiaankin käytössä oma sovellus, jossa esim. suomenkielinen kaunokirjallisuus menee seuraavasti:
2 = Sekasisältöiset
2.1 = Kansanrunous
2.2 = Runot
2.3 = Näytelmät, kuunnelmat
2.4 = Romaanit, novellit, näytelmäelokuvat
2.49 = Sarjakuvat
2.5 = Sadut, animaatioelokuvat
2.59 = Kuvakirjat
Ruotsinkielinen kaunokirjallisuus alkaa Espoossa numerolla 3, saksankielinen numerolla 4 ja englanninkielinen numerolla 5. Ikävä kyllä tama ei mene aivan samoin Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla, vaan näissä suomi on 1, ruotsi 2, saksa 3 ja englanti 4.
Helsinki käyttää lisäksi tietokirjallisuudessa omaa luokitustaan.
HelMet-tietokannan selailu onnistuu myös niin, että ottaa lähtökohdaksi aineistolajin eli tässä tapauksessa DVD-levyt. Kirjoita tuon linkin päässä olevaan hakuruutuun (Hakusanat) sana DVDLEVY ja tulokseksi saat kaikki kokoelmassa olevat 17426 osumaa. Tämä ei tietenkään ole kätevää, ellei ole ylipäätään uutuuksista kiinnostunut, jolloin riittää kun valitsee tulosjoukosta vaihtoehdon JULKAISUVUOSI, jolloin ensin tulevat vuonna 2018 julkaistut, sitten vuonna 2017 jne. Tällä karkealla haulla tulevat elokuvien lisäksi kaikki sellaiset DVD-tallenteet, jotka eivät ole varsinaisia elokuvia.
Mutta tuota perushakua voi heti kärkeen rajata vuosiluvuilla tai yksittäisillä sanoilla kuten "DVDLEVY elokuvat". Nyt osumien määrä putoaa 10 105 kappaleeseen...
Automaatilla voi lainata kirjan, joka on vielä edellisellä asiakkaalla lainassa, jolloin kirja samalla palautuu edelliseltä asiakkaalta. Mikäli lainausautomaatissa on tilapäinen häiriö, joka jää lainaajalta huomaamatta, ei uusi laina rekisteröidy vaan kirjan tiedot jäävät edelliselle asiakkaalle.
Koska laitteissa voi olla toimintahäiriöitä ja ihmiset eivät aina näitä huomaa, ei palautettavaa aineistoa kannata koskaan jättää tiskille. Automaatilla palautetusta tai henkilökunnan päätteellä palauttamasta aineistosta saa aina pyytäessään myös palautuskuitin. Kiireessä kannattaa pitää kirja itsellä ja palauttaa se myöhemmin. Myöhästymismaksu on kuitenkin vähäinen verrattuna kirjan korvaushintaan, mikäli kirja ei koskaan palaudu kirjastoon.
Kun...
Kirjastot ottavat kokoelmiinsa lahjoituskirjoja tarveharkintaisesti, pääsääntöisesti uudehkoja tai muuten kysyttyjä teoksia. Lukion kurssikirjoissa on yleensä ongelmana se, että painokset ja niiden sisällöt vaihtuvat nopeaan tahtiin. Vanhat oppikirjat eivät siis välttämättä ole ajanmukaisia tai tarpeellisia kirjastojen kokoelmien kannalta.
Jos haluat lahjoittaa omia kirjojasi kirjastolle, kannattaa ottaa suoraan yhteyttä lähikirjastoosi ja kysyä onko kyseisille kirjoille tarvetta. Joissain kirjastoissa on myös kirjojen kierrätyspisteitä. Niihin voi viedä pienehköjä määriä hyväkuntoisia kirjoja, joita muut asiakkaat voivat ottaa omaan käyttöönsä.
Kyseessä on varmaankin Eeva Kilven runo Vanhanpiian viikonloppu, joka löytyy kokoelmasta Kiitos eilisestä (1996) ja myös Tämän runon haluaisin kuulla 3 -antologiasta. Runo alkaa seuraavasti:
Tulisit nyt kun aurinko paistaa
tulisit nyt kun sataa
tulisit nyt kun minä olen yksin
tulisit nyt kun tuli muitakin.
Aihe on Suomen sukututkimuspiireissä paljon keskustelua herättävä, sillä ennen 1920-luvun sukunimilakia Länsi-Suomessa ei talonpoikaistossa sukunimikäytäntöä ollut, vaan nimi määräytyi asuinpaikan mukaan ja saattoi siis vaihtua useinkin. Kyseessä ei siis ollut sukunimi niin kuin me sen nykyisin ymmärrämme.
Mikäli teet sukututkimusta omaksi iloksesi omassa sukututkimusohjelmassa, voit itse päättää haluatko käyttää talonnimiä sukunimenä vai etkö. Mikäli aiot käyttää sukututkimuksessasi tiettyä ohjelmistoa, selvitä onko kyseisellä alustalla jo joku ohjeistus sukunimien käytöstä. Esimerkiksi laajasti käytetyn Geni.com-sivuston ohjeistus suomalaisten henkilöiden sukunimistä löytyy sivulta www.geni.com/projects/Finland...
Tutkimani suomenkieliset idiomisanakirjat eivät selvittäneet sanonnan taustaa. Se saattaisi olla laina englannin kielestä, jossa on vastaava kyttyrä-sanaan perustuva sanonta "get/have the hump" (kirjaimellisesti "saada kyttyrä"), 'närkästyä, ärsyyntyä, tykätä kyttyrää'.
Lähde:
Englanti-suomi idiomisanakirja
Kirjansitomo V&K Jokinen | Tarkk'ampujankatu 9 A 3 | 00120 Helsinki
Tällä kirjansitomolla on 90 vuoden kokemus opinnäytetyön kansittamisesta. Liike sijaitsee Tarkkámpujankadulla, mutta he palvelevat myös postitse.
Puh 09 635143, 09 635142 | info@kirjansitomovkjokinen.fi
Voitte hakea Etelä-Suomen Kustannus Oy:n julkaisemia kirjasarjoja Kymenlaakson kirjastojen yhteistietokannasta osoitteessa http://kouvola.kirjas.to/, jossa Sanahaku-lomakkeella valitsette Hakusanaksi etelä-suomen kustannus ja Kirjastot-valikosta Kaikki. Saatte listan kirjoista (18 kpl), jotka löytyvät jostain Kymenlaakson kirjastosta. Jos listalla ei ole hakemaanne teosta, voitte etsiä muista kirjastoista. Kokeilkaa esim. Varastokirjaston Vaari-tietokannan tarkennettua hakua osoitteessa https://finna.fi
Hakusanaksi etelä-suomen kustannus. Hakutuloksena 24 teosta.
