Tuija Lehtiselle voi lähettää fanipostia. Hänen sähköpostiosoitteensa löytyy ainakin kahdelta webbisivulta:
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli - Tuija Lehtinen
http://www.nuorisokirjailijat.fi/main.php?s=k&k=24
Pakkala-kirjailijatietokanta - Tuija Lehtinen
http://oukasrv6.ouka.fi:8003/?dat0=lehtinen&formid=kirre&rppg=50&sort=a…;
Kajaanin seurakunnasta todetaan, että sodan jälkeen sankarihautaan on haudattu Jussi Kekkosen lisäksi vain Karjalaan jääneiden sankarivainajien viime vuosina kotiin tuotuja luita.
Miksi Jussi Kekkonen haudattiin sankarihautaan, ei ole tarkkaan tiedossa, omaiset halusivat hänet kotikaupungin hautaan.
Tällaisen epärehellisyyden ja sen paljastumisen seurauksista emme löytäneet tietoa, mutta viime vuosina on uutisoitu useammastakin tapauksesta, joissa osa korkeakoulututkinnosta on paljastunut plagioiduksi.
Alla linkkejä muutamaan tapauksen esittelyyn Ylen uutisissa (16.5.2016), Savon Sanomissa (7.3.2016) ja Alma Talentin sivuilla (16.9.2019):
KHO perui vilppiin perustuneen maisterintutkinnon – ura fyysikkona tyssäsi | Yle Uutiset | yle.fi
Lakimiehen pelko: Onko Suomessa kohta valemaistereita? | Teemat | Savon Sanomat
KHO:n äänestysratkaisu: Opinnäytetyössä ilmennyt plagiointi ei antanut syytä tutkintotodistuksen peruuttamiseen - Alma Talent
Ennen vanhaan kirjoitetaan erikseen.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ennen?source=suggestion#s1-sahttps://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ennen%20vanhaan?searchMode=all
Ruotsalaisen oopperan katsotaan syntyneen 18.1.1773, tuolloin esitettiin Tukholman Bollhusetissa ooppera Thetis ja Pelée.
Kungliga Operan, Ruotsin kansallisnäyttämön ensimmäinen esitys uudessa oopperatalossa oli 30.9.1782.
http://www.operan.se
Confidence, Ulriksdalin linnan teatteri Solnassa, on Ruotsin vanhin teatteri (vuodesta 1753). Ruotsi. Kulttuurimatkailijan opas. Helsinki 1992.
http://www.confidencen.se
Drottningholmin linnanteatterin, Slottsteatern, (vuodesta 1766) sanotaan olevan maailman vanhin edelleen aktiivikäytössä oleva teatteri. Tukholma. Kaupunkikirjat. Helsinki 2003.
http://www.drottningholmsslottsteater.dtm.se/
Vangin laulu –nimisen suomalaisen kansanlaulun sanat ja nuotit ovat ainakin Suuressa toivelaulukirjassa numero 18. Toivottavasti tämä on oikea laulu. Sen sanat alkavat näin: Auran aallot hiljallensa laskee niin monivaiheisena merehen…
Kyseessä on cover-versio Aretha Franklinin ja Ted Whiten säveltämästä kappaleesta Think, jonka alkuperäinen esittäjä Franklin myös on. Tekemäni selvityksen perusteella tämän Sodastreamin mainoksissa esitetyn cover-version sovittaja on israelilainen Tomer Biran ja laulajana siinä on niin ikään israelilainen Nitzan Shayer. Kappaletta ei vaikuta olevan saatavilla mistään, vaan se on mitä luultavimmin tehty pelkästään Sodastreamin mainoskäyttöä varten.
Mainoksissa käytetään hyvin usein niin sanottua tuotantomusiikkia, jotka toisinaan sävelletään mainosta varten, mutta vielä useammin käytetään jo olemassa olevaa musiikkia tuotantomusiikin julkaisijoiden katalogista. Toisinaan mainoksia varten tehdään uusia versioita, covereita, jo olemassa...
Ensinnäkin olisi määriteltävä, mikä on "tuote". Nykysuomen sanakirjan mukaan tuote on "ihmistyön … avulla tuotettu tai (ei tal.) luonnon tuottama hyödyke (esine, aine, tavara), tuotantotoiminnan tulos, valmiste."
Kirjaston tuotteet eivät siinä mielessä täytä Nykysuomen sanakirjan määritelmää, että ne eivät ole esineitä, ainetta tai tavaraa. Liiketaloustiede kuitenkin tuntee tuotteen myös abstraktissa merkityksessä. Kirjaston tuotteet ovat lähinnä palveluita. Opetusministeriön Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto on julkaissut vuonna 2004 kirjasen Kirjastopalvelut kaikilla mausteilla : palvelutuotannon tila, tarpeet ja tulevaisuuden linjauksia, kirjoittajat Rami Heinisuo, Sanna Koskela ja Reetta Saine. Kirja on saatavana mm....
Tässä muutama osoite:
http://www.geocities.com/TimesSquare/Alley/1557/fonts1.htm
http://www.pathcom.com/~newmoon/alpha.htm
From: http://www.thekindred.com/vampires/occult/occult.html
Lisää löydät hakukoneilla käyttämällä fraasia "witch's alphabet"
Opi lukemaan -nimisiä sarjoja on julkaistu useita.
1980-luvulla ilmestyi Opi lukemaan -sarja, jossa ei kuitenkaan ole pupun päitä eikä värikoodeja. Alla esimerkiksi kuva yhdestä sarjan kirjasta: Mansikin uusi hattu:
https://www.google.com/search?q=mansikin+uusi+hattu&rls=com.microsoft:f…
Vaukirja.fi on julkaissut Opi lukemaan -sarjaa, mutta siinäkään ei ole värikoodeja eikä pupunpäitä. Alla tietoa tästä sarjasta:
http://www.vaukirja.fi/Opi-lukemaan/Mika-on-Vaukirjan-Opi-lukemaan-sarj…
1990-luvulla ilmestyi Osaan jo lukea -sarja. Siinä ukkelihahmolla erotellaan kirjat helpoista vaikeisiin: Aloitteleva, Luen hyvin tai Ahmin. Alla kuva yhdestä sarja kirjasta:
http://hallinto.somero.fi/kirjasto/lapset/osaan_jo_lukea.html
1980-luvulla...
Matti Rossin käännöksessä Warwickin repliikki kuuluu kokonaisuudessaan näin:
"Juokoon sitten maa myös meidän veremme.
Tapan hevoseni, ellen pääse pakoon.
Mutta miksi seisomme ja valitamme
tappioitamme kuin pelästyneet akat,
vaikka vihollinen riehuu; miksi katselemme
tätä tragediaa ikään kuin näyttelijät
siinä rehkisivät pilan päiten? Polviltani
minä vannon Jumalalle, etten lepää
enkä miekkaa pane tuppeen ennen
kuin kuolema on sammuttanut katseeni
tai kohtalo on suonut koston tyydytyksen."
Shakespeare, William: Henrik VI, kolmas osa. Suom. Matti Rossi. WSOY, 2007.
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löytyvän HelMetin listauksen mukaan Helsingissä ompelukone on käytettävissä Etelä-Haagan ja Pasilan kirjastoissa. Espoon puolella ompelukone löytyy Entressen, Kivenlahden, Nöykkiön, Sellon ja Tapiolan kirjastoista sekä Kirjasto Omenasta.
Voisiko ihan tavallisista etymologisista sanakirjoista olla apua? Esimerkiksi ”Suomen sanojen alkuperä” (osat 1–3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992–2000) tuntuu tuntevan ainakin sellaisia purjehdussanoja kuin ”purje” ja ”märssy”. Toinen vastaava lähde on moniosainen ”Suomen kielen etymologinen sanakirja”. Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” ei ole yhtä laaja mutta kenties selkeämpi tyyliltään.
Varmaan purjehdussanastossa on myös lainasanoja. Niitä voisi katsoa Kalevi Koukkusen teoksesta ”Atomi ja missi : vierassanojen etymologinen sanakirja” (WSOY, 1990).
Kolmantena vaihtoehtona olisi Etymologinen viitetietokanta osoitteessa http://kaino.kotus.fi/sanat/evita/. Sieltä voi löytyä...
Maija Asunta-Johnston kirjoittaa teoksissaan elämästä Unkarin maaseudulla. Hänen Unkariin sijoittuvat teoksensa ovat julkaisujärjestyksessä Punapukuisen naisen talo (2000), Onnellisen naisen vuosi (2002), Naiset eivät syö retiisejä (2004), Punainen jääkaappi (2006) ja Verkkorakkautta vartuneille (2008). Maija Asunta on julkaissut myös nuortenkirjallisuutta.
Teosten saatavuuden kirjastoalueesi toimipisteistä voit tarkistaa vaikka täältä. https://keski.finna.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175921229969
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Tässä muutamia suosituksia:
Green, John: Arvoitus nimeltä Margo tai Tähtiin kirjoitettu virhe
Smith, Jennifer E.: Tilastollinen todennäköisyys kohdata se ainoa oikea
Asher, Jay: Sinä ja minä sitten joskus
Zusak, Marcus: Kirjavaras
Shaw, Ali: Tyttö joka muuttui lasiksi
Sarjakuvabonus:
Tee, Tea: System error
Oulun Kirjastoreitti -sivustolla http://www.ouka.fi/oulu/kirjastoreitti/kirjallisuusdiplomi on lista lukiolaisten kirjallisuusdiplomista http://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=1beedfff-6486-4f80-…
Mikäli tyttärenne haluaa, hän voi pyytää lisää lukusuosituksia lukuoppailta http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/lukuopas
Sirkka Paikkalan Se tavallinen Virtanen: Suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 -teoksesta löytyi tieto (s. 400) että vuonna 1918 nimi muodossa Nikiforow olisi suomalaistettu Nortamoksi. Tämä suomennos ei ehkä kuitenkaan liity Konstantin Nikiforoviin.
Muita suomennoksia emme lähteittemme avulla löytäneet:
- Snellmanin kunniaksi sukunimet suomalaisiksi : Snellmanin 100-vuotispäivän 12.5.1906 suuri sukunimien suomalaistamispäivä Tampereella ja muuallakin Suomessa / Juha Javanainen (2006)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaistetuista_sukunimist%C3%A4
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan sukunimi Nikiforov on tai on ollut Suomessa 122 henkilöllä, joista ...
En löytänyt tietoa Niall Williamsin teoksen (alk. As it is in heaven) ja samannimisen elokuvan (alk. Så som i himmelen) taustayhteyksistä. Elokuvan käsikirjoittaja ovat Anders Nyberg, Ola Olsson, Carin Pollak, Kay Pollak ja Margaretha Pollak. Kyseessä lienee enemmän kaksi saman aihelman toisistaan riippumatonta variaatiota. Juonikuvio, jossa pieneen yhteisöön saapuva muukalainen muuttaa sekä omaansa että yhteisön elämää, ei ole kovin harvinainen.
Teosten yhteinen nimi on lainaus Isä meidän -rukouksesta eli Herran rukouksesta.
Lähteet:
Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11451
Svensk Filmdatabas: https://www.svenskfilmdatabas.se/sv/item/?type=film&itemid=56474
Kysymäsi nimistä Hiirolan perhe -kirjaa en onnistunut löytämään mistään käyttämästäni hakukanavasta, joita olivat finna.fi, Kirjasampo ja verkon hakukoneet. Arvelisin kuitenkin, että tarkoittamasi kirja on yhden kirjaimen erolla Nellie M. Leonardin Hiirulan perhe, joka ilmestyi suomeksi Gummeruksen kustantamana vuonna 1954. Finnan hakutuloksesta löytyy joitakin tietoja itse kirjasta: https://finna.fi/Record/helka.9916768583506253 (viitattu 16.4.2026).Kirjailijasta itsestään en löytänyt tietoa kotimaisesta Kirjasampo-sivustosta ja hakukoneella hakemallakin tulokset ovat varsin hajanaisia ja lähinnä hänen teoksiinsa keskittyviä. Löysin kuitenkin Find a Grave -nimisen sivuston, joka on maailman suurin hautapaikkasivusto. Sieltä löytyy jonkin...
