Fennica-tietokannan mukaan ensimmäinen Francois Rabelaisin suomennettu teos (Suuren Gargantuan hirmuinen elämä) on vuodelta 1947. Fennicasta eli Suomen kansallisbibliografiasta löytyvät tiedot Suomessa painetuista kirjoista. Fennicaa voit käyttää itsekin tästä osoitteesta:
http://finna.fi
Juuri tästä aiheesta löytyy parikin hyvää verkkosivustoa, joista kannattaa aloittaa. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on artikkeli "Kivi ja sanomisen tapa", jossa käsitellään nimenomaan Aleksis Kiven kieltä:https://www.kotus.fi/nyt/teemakoosteet/kivi_ja_sanomisen_tapa
Toinen hyvä lähde löytyy Nurmijärven kunnan sivuilla olevasta Aleksis Kivi -kokonaisuudesta. Siellä on osio "Kieli ja teokset", jossa Kiven teosten kieltä lähestytään eri näkökulmista. Sivulle on koottu mm. veljesten sanoja ja sanontoja:
https://www.nurmijarvi.fi/aleksis-kivi/kieli-ja-teokset/
Kannattaa tarkistaa molemmista sivustoista artikkeleiden lähdeluettelot. Niistä saattaa löytyä mielenkiintoisia tutkimuksia tai teoksia, joissa käsitellään Kiven kieltä. Helmet-...
Kappaleen säveltäjä on Elaine Brown, joka oli Mustien pantterien johtaja. Alkuperäisnimi on The Meeting.
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
https://elainebrown.org/
Ritva Toropaisen väitöskirjassa Oulun paikannimet : mistä nimet tulevat (2005) kerrotaan Lassinkalliosta, että sen arvellaan saaneen nimensä siitä, että Lassi-niminen mies olisi tuolta paikalta hukuttautunut koskeen. Toisaalta rannalla kallion kohdalla oli 1800-luvulla myös Lassi-niminen torppa, joka saattaa olla nimen taustalla. Kirjassa on esitelty tarkemmin myös muita Lassinkallio ja Lassi-alkuisten nimien taustoja.LähdeRitva Toropainen: Oulun paikannimet : mistä nimet tulevat (2005), OUTI-verkkokirjasto: https://outi.finna.fi/Record/outi.714600?sid=5157217205
Hei, kysymääsi rekisterinumeroa tiedusteltiin Autoliitosta. Sieltä saatiin vastaukseksi vahva epäilys, että kyseessä on saksalainen rekisterinumero. Kolme ensimmäistä kirjainta viittaa Saksaan. Siellä myös käytetään tunnuksen loppuosaa: kirjain ja neljä numeroa.
Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla vuonna 1999 valmistunut Stephen Poliakoffin käsikirjoittama ja ohjaama brittiläinen 3-osainen minisarja "Shooting the Past". Se on julkaistu myös Suomessa ainakin DVD:nä.
Tarkempia lisätietoja mm. juonesta esimerkiksi Wikipediassa.
Valtamerialukset käyttivät Manhattanin länsirannan laitureita, joista suurin osa kuuluu nykyään Hudson River Park -puistoon. Laiturit on otettu virkityskäyttöön: niille on rakennettu urheilupaikkoja, leikkikenttiä, viheralueita ja paljon muuta. Osa palvelee myös pienempien maisemaristeilyalusten ja -lauttojen laitureina. Tarkempia tietoja Hudson River Parkin sivuilta: https://hudsonriverpark.org/the-park/piers-and-places/. Alueen muutoksesta kertoo esim. Elissaveta M. Brandonin artikkeli "How New York City Is Reclaiming Its Piers" (https://www.smithsonianmag.com/innovation/how-new-york-city-is-reclaimi…).
Laiturit 88 ja 90 ovat edelleen suurten risteilyalusten käytössä (https://www.nycruise.com/manhattan-terminal/). Niiden rajallisen...
Kyseessä on Talvilaulu, jonka tekijä on Heikki Klemetti. Laulu alkaa sanoilla "Terve taas, sä talvi raikas". Se löytyy ainakin laulukirjoista Perinnemaisemia lauluin (toim. Kalevi Heikkinen, 2006) ja Kansanopiston laulukirja: nuottipainos (1947).
Seija Simolan laulamasta, Aarno Ranisen sovittamasta ja Jussi Raittisen suomeksi sanoittamasta kappaleesta "Ihanaa se ois" ei ole saatavilla lainattavaa nuottia. Kappale on julkaistu nuottikokoelmassa "7 iskelmää", osa 2. (Helsinki : Edition Coda, 1967). Nuottia on vain yksi kappale Helsingissä, Kansalliskirjaston kokoelmassa, ja sitä ei saa lainaan. Lukusalissa paikan päällä sen voi saada tutkittavaksi.
"Ihanaa se ois" - kappale on "käännösiskelmä", alkuperäiseltä nimeltään "Samba de verãoja" ja sen on säveltänyt Marcos Valle. Tuosta alkuperäisestä kappaleesta kyllä löytyy nuotteja erilaisina sovituksina. Finna-hakupalvelusta (www.finna.fi) voit etsiä yhdellä kertaa Suomen eri kirjastojen kokoelmista. Hae kappaleen nimellä ja...
Valitettavasti sarjaa ei ole julkaistu Suomen markkinoilla vielä. Sarja on kyllä julkaistu dvd-boxina USA:n ja Euroopan versioina, mutta näissä ei ole suomenkielistä tekstitystä.
Linkit harrastajan sivuille, jotka on viimeksi päivitetty 30.9.2008:
http://www.elisanet.fi/riku.nx/dvd.htm
http://www.elisanet.fi/riku.nx/
21.9.2009 on asian puolesta luotu jo adressikin:
http://www.adressit.com/villipohjola
Kirjassa Puun puhe on Merja Heiskasen artikkeli "HMN – lahtelaista huonekalutuotantoa". Artikkelissaan Heinonen kuvailee Mikko Nupposen huonekalutehtaan tuotantoa keskittyen sen mallistoon. Artikkelissa mainitaan myös muut tutkimukset, joissa on kuvattu Nupposen huonekalutehtaan toimintaa ja tuotantoa.
Jyväskylän yliopiston sivuilla kerrotaan, että Merja Heiskasella on tekeillä väitöskirja, joka käsittelee HMN -yhtiöitä. Sen (työ) nimi on ”Lujuus, kauneus, taloudellisuus – Lahden leima suomalaisessa huonekalussa. HMN -yhtiöiden huonekalut 1904 - 1982”.
Yleisten kirjastojen kokoelmiin otetaan, aiheesta riippuen, myös väitöskirjoja. Susanna Aaltosen väitöskirja ”Sisustaminen on kuin käsialaa” löytyy esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet –...
Hei,
Nisäkkäillä on paksu iho, jossa on enemmän tai vähemmän karvapeitettä lukuun ottamatta muurahaiskäpyä, mutta senkin suomumaiset levyt ovat alkujaan kehittyneet karvapeitteestä. Valailla ja delfiineillä on karvapeitettä sikiöaikana, mutta karvoitus kuitenkin häviää lähes kokonaan sikiö- ja poikasvaiheen jälkeen. Myös siilien ja piikkisikojen piikit ovat suuria ulomman karvapeitteen karvoja, joihin on muodostunut kova pintakerros.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karvoitus
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa läylä-sana on erään toisen kysymyksen yhteydessä ollut aiemminkin esillä. "Vanhoissa 1800-luvun sanakirjoissa läylä tarkoittaa levällään olevaa, löyhää." https://www.kirjastot.fi/kysy/antero-manninen-kangasniemen-historia-i?l…
Suomen sanojen alkuperä -teoksessa mainitaan kalevalaista perua olevat sanat läyli, läylä, läylö, läylen, raskas, tukala, vaikea.
Kalevalan sanakirjassa on myös sana läyli, tukala, tuskallinen, vaikea. Läylentää, vihloa, aiheuttaa tuskallista kipua.
Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995)
Jussila, Raimo: Kalevalan sanakirja (Otava, 2009)
Talvitötteröitä valmisti Urho Kajavaara, jonka yrityksestä on myöhemmin kasvanut Porvoon Lakritsi. Kajavaara valmisti tötteröitä kotonaan. En löytänyt tarkempaa tietoa tötteröiden reseptistä. En myöskään löytänyt kuvailusi mukaisia tuotteita minkään suomalaisen makeistehtaan valikoimista. Todennäköisesti mainitsemasi Brunbergin suklaasuukot vastaavat niitä eniten.
Lähde:
Uusimaa 10.2.2020: Talot kertovat : Lakritsitehtaalla oli oma puutarha ja töissä koko suku
Seikkaperäisin yleistajuinen suomenkielinen tietokirja, joka käsittelee Yhdysvaltain perustuslain historiaa, lienee Ari Helon Yhdysvaltain demokratian synty : unionin idea ja amerikkalainen historiakäsitys. Sekään ei kovin monisanaisesti toiseen lisäykseen puutu; kaiketikin takuuta jokamiehen oikeudesta aseenkantoon on perusteltu miliisin eli kansalliskaartin säännöllisen harjoittamisen tarpeella.
Ensimmäiset kymmenen lisäystä muodostavat kokonaisuuden, joka tunnetaan Yhdysvaltain kansalaisoikeuksien nimellä (the American Bill of Rights). Ne kaikki ratifioitiin samanaikaisesti ja ne tulivat voimaan 15.12.1791.
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään mistään tietoa Martti Servon syntymäajasta. On hyvin mahdollista että hän ei ole antanut tätä tietoa julkisuuteen.
Uusin tutkijoiden havaitsema eläinlaji, lintulaji, syntyi vain pari vuosikymmentä sitten Galapagossaarilla, eteläisellä Tyynellämerellä. Aiemmin saarella havaitsematon sirkkukoiras ja paikallinen sirkkunaaras saivat lisääntymiskykyisiä poikasia. Geenitutkimus osoitti, että kaksi sukupolvea ensimmäisten lintujen syntymän jälkeen niiden geenistö poikkesi alkuperäisestä lajista. Uudella lajilla ei ole vielä tieteellistä nimeä. Tutkijat kutsuvat sitä lempinimellä Iso lintu. Alla linkki Ylen uutiseen aiheesta:
https://yle.fi/uutiset/3-9949268
Uusia, tieteelle tuntemattomia kasvilajeja löydetään jatkuvasti. Osin on kyse siitä, että maapallolla on vielä laajoja alueita, joiden kasvikuntaa ei ole tutkittu. Alla linkki uutiseen aiheesta:...
