Helmet-verkkokirjasto ei lopu vaan muuttuu Finna-pohjaiseksi sivustoksi. Itse asiassa jo nyt pääset käyttämään uutta Helmetiä osoitteessa: https://helmet.finna.fi/
Kirjaudu omalle tilillesi kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla, niin varauksesi näkyvät kansikuvineen. Kirjautuneena käytössäsi on jopa kirjastokortin sähköinen viivakoodi, jota voit käyttää kirjastossa lainaamiseen.
Jotkin toiminnot ja toimintojen nimet ovat uudessa Helmet-verkkokirjastossa hieman erilaiset kuin nykyisessä Helmet.fi:ssä, esimerkiksi Omat tiedot on Finnassa nimeltään Oma tili ja Uutuusluettelot ovat Uutuushaku. Varauksen lukitseminen on uudessa Helmet-verkkokirjastossa nimeltään jäädyttäminen.
Keräämme palautetta uudesta Helmet-Finna-sivustosta:...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan kavaljeeri on naisen miesseuralainen, tanssi-, pöytätoveri (tanssi- t. juhlatilaisuudessa). Eli periaatteessa on väärin käyttää sanaa naispuolisesta seuralaisesta.
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Kiitos aiheellisesta kysymyksestä! Tervon kirja on tilattu meille jo toukokuussa kustantajan antaman ennakkotiedon perusteella. Silloin kirjan työnimenä on ollut tuo Tiikerin siittäjä, mutta nimi onkin matkalla muuttunut, kuten usein käy. Tällaisessa tapauksessa ainoa tapa tunnistaa kirja on sen ISBN. Pääsemme yleensä käsittelemään kirjan tietoja vasta, kun kirja on tullut meille kirjakaupasta tai saamme valmiit luettelotiedot järjestelmäämme.
Pyydän, että hankintaosastomme tekee heti tuon nimimuutoksen järjestelmäämme, koska se varmaan sotkee muitakin Koljatin etsijöitä.
Kyseinen runo on Eeva Kilven ensimmäisestä runokokoelmasta Laulu rakkaudesta ja muita runoja (WSOY, 1972, s. 45). Teoksesta on sittemmin julkaistu useita painoksia.
Runon voi lukea myös teoksesta Eeva Kilpi: Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972-2000 (2000).
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.109054
https://finna.fi/Record/3amk.256941
Skiftesvikin novellikokoelmissa Gagarin kinoksessa, Puhalluskukkapoika ja Taivaankorjaaja sekä Tuulen poika on lapsen näkökulmasta kirjoitettuja novelleja.
Adolf Lindman onkin ehtinyt tehdä monenmoista. Kirjastossamme vietetään 150-vuotisjuhlaa tänä vuonna ja Lindmanin nimi on mukana kirjastomme historiassa: hän toimi Kansankirjaston kirjastonhoitajana 1874.
Suomen kansallisbiografian artikkelin
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/6214/
mukaan suurimman osan Lindmanin historiallisista muistiinpanoista ja muista papereista lunasti Turun kaupunki, ja ne talletettiin 1960-luvulla Turun maakunta-arkistoon. Siellä aineistoa pitäisi olla runsaat kaksi hyllymetriä.
http://www.arkisto.fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/turun-maakunta-ar…
Tiettävästi kirjastossamme on enää vain Lindmanin julkaistua aineistoa, ei käsikirjoituksia.
HelMet-kirjastoissa 29:ssä on lukusali https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut?service=Lukusali. Kirjastojen aukioloajat vaihtelevat. Rikhardinkadun kirjastossa iso lukusali on periaatteessa aina käytettävissä. Joskus lukusalissa järjestetään tilaisuuksia, jolloin se on poissa alkuperäisestä tarkoituksestaan, mutta tätä tapahtuu vain keksimäärin pari kertaa viikossa muutaman tunnin ajan. Rikhardinkadun kirjasto on nyt kesäkaudella avoinna ma-to klo 9-20.00, pe klo 9-18 (kohta enää 16)ja la klo 10-16.
Kuvauksesi sopii Elimäen tarkoitus -kirjaan, joka ilmestyi vuonna 1996. Vuonna 1997 julkaistiin Elimäen perimmäinen tarkoitus, joka on edellisen painoksen täysin uudistettu ja kuvitettu laitos. Elimäen kootut tarkoitukset ilmestyi vuonna 2002 ja Elimäen koko tarkoitus vuonna 2017.
Silja Hiidenheimo, Tuomas Nevanlinna, Kirsti Määttänen ja Tarja Roinila toimittivat yhdessä kaikki Elimäki-kirjat, jotka perustuvat John Lloydin ja Douglas Adamsin teoksiin The meaning of liff ja The deeper meaning of liff. Ensimmäiset kolme julkaisi Loki-Kirjat, viimeisen Teos-kustantamo.
Tumman marjapuuron värinen kansi on Elimäen tarkoituksessa, Elimäen perimmäinen tarkoitus sai voimakkaan lilan kannen. Seuraavissa onkin kannessa valokuva, jossa...
Niteet voi joko korvata vastaavilla teoksilla tai maksaa kyseisten niteiden korvaussummat.Niteet on korvattava sen kaupungin kirjastoon, jonka omaisuutta ne ovat.
Kappale "Joulusahti" löytyy nuottijulkaisusta
"Eino Kettusen ikkuna maailmaan".
Kouvolan kirjaston kokoelmissa julkaisua ei ole, mutta
kaukopalveluna voimme sen pyynnöstä toimittaa, jos haluatte.
Kymenlaakson kirjastojen kokoelmatiedot löytyvät osoitteesta http://www.kyytikirjastot.fi
Kristiina Kuparisen Sun suomi : Finnish for beginners voisi olla toinen kirjavaihtoehto. Tämän kirjan kielinä ovat suomi ja englanti. Minulla ei ole täällä juuri paikalla yhtään kappaletta tätä kirjaa, että voisin tarkistaa missä suhteessa kielet kirjassa ovat. Muita vaihtoehtoa voisi olla Riitta-Liisa Valijärven Finnish Tutor: Grammar and Vocabulary Workbook tai Learn Finnish - Quick / Easy / Efficient. Jos hän etenee siihen asti, että kieliopin opettelu on ajankohtaista niin Leila Whiten A grammar book of Finnish on siihen hyvä ja tekijä sama kuin tuossa jo löytämässäsi teoksessa.
Duolingo on yhdysvalloissa perustettu ja kehitetty, joten toiminee siellä yhtä hyvin.
Yle tarjoaa suomen kielen alkeiden oppimateriaaleja,...
Aune Tuomikosken suomentama George Eliotin Middemarch ilmestyi vuonna 1966 kahtena niteenä. Teosta on kyllä Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta osaa yksi yksi kappale ja osaa kaksi kolme kappaletta. Ykkösosasta on tällä hetkellä varausjono.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Erään tutkimuksen mukaan miehillä erittyy enemmän sylkeä kuin naisilla, sillä miesten sylkirauhaset ovat keskimäärin suuremmat kuin naisten.
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0003996906001592?via%3Dihub
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että miehillä olisi pakottava fysiologinen tarve syljeskellä jatkuvasti. Kaikki ihmiset sylkevät joskus, mutta jatkuva syljeskely on opittu tapa.
Tähän kysymykseen voi vastata, että kyllä riittävät, jos niitä syö riittävästi eli suositusten mukaan ainakin puoli kiloa päivässä. Ravitsemusterapeutti Maare Kauppinen kommentoi Apteekki.fi-sivulla, että kasvikunnan tuotteet ovat parhaimmillaan sesonkiaikana (Suomessa siis kesäaikaan), jolloin niiden ravinto-aineet ovat huipussaan. Kauppinen lisää, että "---kasvikunnan tuotteita kannattaa syödä monipuolisesti. Kasviksissa ja marjoissa on vitamiinien lisäksi myös muita terveyteen vaikuttavia aineita, joita kaikkia emme vielä edes tunne eikä näitä aineita voi napata purkista."
Apteekki.fi-sivulla kerrotaan myös näin: "Ruoanvalmistustavalla voi osaltaan vaikuttaa vitamiinien imeytymiseen ja säilyvyyteen. Kotimaiset kasvikset ja hedelmät...
Juice Leskistä ei sinänsä voi pitää varsinaisena lastenkirjailijana eikä lastenmusiikin tekijänä. Ylipäänsä lapsilla on Juicen teksteissä melko marginaalinen osa. ”Lapset ihmisen edustajina esiintyvät JL:n teksteissä harvoin. Yleensä he silloin ovat teräväsanaisia pikku riiviöitä. Lapset arvioivat toisiaan ja pitävät luokkatovereitaan vähemmän älykkäinä olentoina. Jos he ovat eri sukupuolta kuin rehvakas kertoja, voi arvata, että nimitys miedoimmasta päästä on vaikkapa "toinen lässy" (Lemmikkigallup / Juice Leskinen: Haitaribussi, GSCD 009). Tällaisen juttuihin ei ole luottamista ja ne voi mitätöidä kertomalla kahta hurjempia itse. Lapsessa on näyttämisen tarve, entä aikuisemmassa?” (Internetix / Maija Arvola) http://materiaalit....
Moberg-sukunimi on noin 450 henkilöllä Suomessa ja n. 6000 Ruotsissa väestörekisteritietojen mukaan.
Jos tarkoitat nimen merkitystä, alkuosan mo on suomeksi 'hiekkanummi, mäntynummi, kangas, harju'
Nimen loppuosan luontonimi berg 'kallio, vuori' on tyypillinen periruotsalaisen talonpoikais- porvarillisen nimen osa Eva Bryllan kirjan Andersson, Pettersson, Lundström och...Beachman (2009) mukaan.
Hain etsimääsi CD-levyä Frank-monihaku -tietokannasta, jossa ovat mukana Suomen maakuntakirjastot, kaupungin- ja kunnankirjastot, yliopistokirjastot ja erikoiskirjastot, eikä osumia tullut, joten näyttäisi siltä että levyä ei Suomen kirjastoista löydy.
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/
