| Isoisäni isän nimi oli Sameli. Mikä mahtaa olla nimen alkuperä ja miten paljon sitä on nimenä käytetty? Kiitokset hienosta palvelusta, kirjastonhoitajat tietää… |
6405 |
|
10.3.2009 |
|
Sameli on Samuelin muunnos, joka on yleinen saamelaisen väestön keskuudessa. Nimi on kuitenkin käytössä myös eteläisessä Suomessa ja lisäksi se tunnetaan esimerkiksi Sveitsissä ja Virossa. Samelin harvinaisempi rinnakkaismuoto on Sammeli.
Nimi Samuel on peräisin Raamatun vanhan testamentin samannimisestä kirjasta. Samuel oli profeetta, joka voiteli Israelin ensimmäisen kuninkaan Saulin. Samuel tulee hepreankielisestä nimestä Schemuel, joka tarkoittaa "Jumalan nimeen" tai kansanomaisesti "jumalalta pyydetty".
Tietoja etunimien esiintymisestä eri aikoina löydät Nimipalvelusta:
http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Lähteet:
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet.
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
|
| Lapsuudessani olen kuullut viehättävän kevätrunon.j osta muistan hieman; Vuokko se silmänsä aukaisee, talvi on mennyt se kuiskailee. Saisiko sanat… |
2450 |
|
14.5.2018 |
|
Runon suomenkielinen nimi on "Vuokot" tai "Sinivuokot", kumpaakin nimeä käytetään. Sen alkuperäinen nimi on "Blåsippor", ja sen on kirjoittanut Anna Maria Roos. Ruotsiksi runo alkaa: "Blåsippan ute i backarna står". Suomenkielisen tekstin on ilmeisesti kirjoittanut Edit (tai Edith) Polón (1869-1915), vaikka suomentajan nimeä ei löytämissäni lähteissä yleensä mainita lainkaan. Runon on säveltänyt Alice Tegnér (1864-1943), ja laulun nuotti suomenkielisine sanoineen löytyykin monesta lastenlaulunuotista, esimerkiksi Alice Tegnérin lauluja sisältävästä nuotista "Laula äiti kanssamme. III vihko" [1910?], johon laulut on "Suomen lasten iloksi mukaellut Edit Polón".
Runon alkusäkeet poikkeavat hieman toisistaan eri julkaisuissa: "Vuokko se... |
| Varaamisen jälkeen miten kauan kestää että kirja saapuu valitsemaan kirjastoon ja miten siitä ilmoitetaan? |
4522 |
|
25.10.2008 |
|
Varauksen saapumisen kesto riippuu ensiksikin tietysti siitä, onko kirja lainassa ja onko siitä ennestään varauksia alueen kirjastoissa. Jos kirjaa on saatavilla jossakin alueen kirjastossa, on varauduttava noin kolmen päivän toimitusaikaan, jona aikana kirjan pitäisi saapua siihen kirjastoon, jonne se on tilattu - joskus varaus voi saapua nopeamminkin.
Varauksen saapumisesta ilmoitetaan asiakkaalle joko kirjeitse tai sähköpostilla, sen mukaan kuin asiakastietoihin on merkitty. Jos haluaa vaihtaa kirjaston ilmoitusten saapumistavaksi sähköpostin tai kirjepostin, voi sen tehdä itsekin helmet.fi -palvelussa verkossa valitsemalla ilmoitustavan kohdassa "Muuta tietojasi".
Aineistoa säilytetään kirjastossa varattuna 8 päivän ajan.
Lisätietoja... |
| Haluaisin tietää, mistä nimi Opri tulee, mitä merkityksiä sillä on ja jotakin sen hisroariasta? |
5949 |
|
15.9.2014 |
|
Opri on karjalainen muoto Eufrosyne-nimestä. Eufrosyne merkitsee iloista ja kirkasta. (Lähde: Vilkuna, Etunimet, 2005)
Nimi ei koskaan ole ollut kovin yleinen. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan alle 135 suomalaista on saanut sen nimekseen. Tarkaa lukua ei ilmoiteta yksityisyydensuojan takia, jos nimenhaltioita on vain vähän. Nimi on yleisempi naisilla, mutta myös joillakin miehillä on tämä nimi:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
|
| Löytyykö suomennosta Shakespearen Henry V:n näytelmän näytös III, kohtaus I repliikille "Once more unto the breach, dear friends"? . |
2624 |
|
25.8.2005 |
|
Paavo Cajanderin suomennoksessa repliikki kuuluu: " Viel', ystävät, viel' yksi ryntäys". Se löytyy vuodelta 1905 olevasta Shakespearen teoksesta Kuningas Henrik viides sekä teoksista William Shakespearen draamat 6 ja William Shakespearen kootut draamat 7. Jälkimmäisissä näytelmän nimi on Kuningas Henrik V; suomennos on sama.
|
| Miksei niin upean rumankaunista sanaa kuin orkonen enää käytetä? Sillä kun on sivistyssanalliset juurensakin, kysyy suomenulkopuolinen. |
5034 |
|
14.2.2006 |
|
Sanan orkonen käyttö tuntuu tosiaan jääneen vähälle. Muut sanat ovat tulleet tilalle.
orkonen: savolaismurteissa kolo, lovi, arpi
Lähde: Suomen sanojen alkuperä etymologinen sanakirja
orkonen: syvennys, lovi, kolo. Veneen pohjaan uurtuneet orkoset. Lähde: Nykysuomen sanakirja
Google-hakukin http://www.google.fi antaa edellä mainitussa merkityksessä alle kymmenen osumaa.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on asiantuntija suomen kielen käytössä, neuvontapalvelut: http://www.kotus.fi/palvelut/neuvontapuhelimet.shtml
|
| Miksi "vittu" on niin yleinen kirosana ja onko missään muussa kielessä samaa tarkoittava kirosana yhtä yleinen? |
4057 |
|
22.6.2020 |
|
Vittu on paitsi kirosana myös voimasana siinä merkityksessä, että vitulla, sikäli kun se ymmärretään synnyttäneen naisen sukuelimenä, on aiemmin katsottu olevan jopa maagisia suojeluvoimia. Esimerkiksi tässä Terve.fin artikkelissa kerrotaan vitun hyvistä ja pahoista voimista.
Vittu juontuu ruotsin kielen sanasta fitta, joskaan länsinaapurissa sanaa ei viljellä yhtä hanakasti. Jyväskylän yliopistossa tehdyn kandidaatintutkielman mukaan vittu on suomen kielen yleisin kirosana. Sen suosiota on selitetty monikäyttöisyydellä ja sillä, että se viestittää tehokkaasti asenteita. Onhan se kieltämättä helpompi, nopeampi ja painavampi sanoa, kuin vaikkapa jokin raamatullisempi voimasana.
Monikäyttöisyydestä esitetään tutkielmassa mm. seuraavia... |
| Haluaisin tietää onko mahdollista nähdä kuu yhtä aikaa Tampereelta ja Kambodzan Sihanoukvillestä? Ja koska? |
949 |
|
4.4.2013 |
|
Timeanddate.com-sivustolta löytyy kartta, joka näyttää, missä päin maailmaa kuu on kulloinkin nähtävissä horisontin yläpuolella: http://www.timeanddate.com/astronomy/moon/light.html. Kartan alapuolelta voi valita haluamansa päivän ja kellonajan, ja "change time" -painike päivittää kartan. Kartalla kirkkaana näkyvällä alueella kuu on periaatteessa nähtävissä, sääolosuhteista ja kuun vaiheesta riippuen. "View Day and Night Map" -linkki aivan kartan alareunan alla näyttää lisäksi, missä päin maailmaa on päivä ja missä yö.
Kartta ei siis huomioi kuun vaiheta, vaan vain sen sijainnin - uudenkuun aikaanhan kuu ei Maasta käsin näy. Samalta sivustolta löytyy myös taulukko kuun vaiheista: http://www.timeanddate.com/calendar/moonphases.html.... |
| Haluan varata tietyt nuotit, mutta niistä on kaksi vaihtoehtoa - käsittäisin, että eri äänialoille. Olen sopraano. Aloittelijana kysyisin, kummat nuotit minun… |
1017 |
|
16.8.2005 |
|
Kannattaa valita "Just standards real book : C edition fakebook", joka on tarkoitettu pianolla soitettavaksi. (Bb-edition on puhaltimille.) Nuotissa on myös laulumelodia ja sanat ja sointumerkit.
Yleensä yksinlaulunuoteissa (lied-laulu) on erikseen kokoelmat korkeille, keski- ja matalille äänille.
Nyt on kuitenkin tullut nuotteja, joissa on esim. jazz standardeja juuri naisäänille. Niissä on mukana myös CD-taustalevy, jonka "päälle" voi laulaa:
Esim.
Ballads & torch songs for female singers : Ten classic standards in new arrangements / Music arrangerd by Rick Walters
Jazz ballads for singers : women's edition / arranged by Steve Rawlings
|
| Kun maatilasta lohkotaan osa ja myydään, on siitä asiakirjat maamittaustoimistossa. Mutta kun tila myydään esim perillisille, eikä tilan koko muutu, ei… |
6294 |
|
24.3.2003 |
|
Kysymykseenne siitä, mihin arkistoon kopiot kauppakirjoista laitetaan vastaan, että kauppakirjat eivät välttämättä löydy muilta kuin myyjältä, ostajalta sekä julkiselta kaupanvahvistajalta.
'Julkinen kaupanvahvistaja on kiinteistökaupan todistusviranomainen. Julkiset kaupanvahvistajat ovat virkamiehiä tai käräjäoikeuden määräämiä kaupanvahvistajia. Virkansa puolesta kaupanvahvistajia ovat mm. maistraatissa toimiva julkinen notaari ja henkikirjoittaja. Maaseudulla ja pienissä kaupungeissa toimii käräjäoikeuden määräämiä kaupanvahvistajia, jotka ovat esim. pankinjohtajia.' (Linnainmaa, Leena: Lakiopas oman kodin hankkijalle. Helsinki 2002, s. 66)
Kauppakirjoja - varsinkin vanhempia - voi yrittää kysyä myyjän, ostajan ja kaupanvahvistajan... |
| Mistä tulee sana rollikello? |
3877 |
|
28.5.2013 |
|
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (SKS, 2000) kerrotaan, että sana rolli tarkoittaa ’juorua, juorukelloa, juoruämmää’. Rolli-sana on murteellinen ilmaisu, joka on käytössä Savossa ja Pohjois-Karjalassa ympäristöineen. Sanasta on olemassa myös synonyymi rolla ja verbimuodot rollia, rollata = ’juoruta, kieliä, panetella’. Rolli-sanan alkuperästä teoksessa kerrotaan, että kyseessä on todennäköisesti deskriptiivinen eli kuvaileva sana kuten verbi rollottaa, jonka merkitys on ’rallattaa, hoilottaa, laverrella, juoruta’ ja jonka alkuperään on voinut osittain olla vaikutusta suomenruotsin murteellisella ilmaisulla rolla = ’juoru, juoruta’. Myös nykynorjassa on murteellinen ilmaisu rolla = ’jutella, juttu’.
|
| Mitä tarkoittaa nimi Tiitus? |
7992 |
|
27.11.2007 |
|
Tiitus/Titus-nimen alkuperäinen merkitys ei ole aivan selvä, mahdollisesti sillä on yhteys latinankieliseen sanaan titulus 'otsikko', 'arvonimi', merkitys siis voisi olla 'kunnioitettava'. Toisaalta kreikan kielessä tunnetaan myös linnun nimenä τίτις/titis (nimi jäljittelee linnun viserrystä). Rooman keisarina Titus Flavius Vespasianus oli vuosina 79-81 ja on jäänyt historiaan maineeltaan tarmokkaana ja pystyvänä hallitsijana. Paavalin uskollinen työtoveri Τίτος/Titos=Titus (nykyinen vuoden 1992 raamatunkäännös käyttää lyhytvokaalista muotoa Titus, vuoden 1938 käännös pitkävokaalista Tiitus) mainitaan Uudessa testamentissa 13 kertaa. Lisäksi hän oli yhden Paavalin kirjeen vastaanottaja (nykytutkijoiden enemmistön käsityksen mukaan ko.... |
| Akkavalta on murheen merkki se valtakuntain tuhoo ennustaa. Sitaatti on varmaankin Nummisuutareista ? |
1201 |
|
20.9.2013 |
|
Nummisuutarien viidennessä näytöksessä lukkari Sepeteus toteaa: Nais-valtikka on murheellinen merkki; se maakuntain häviöö ennustaa.
|
| Mitä tarkoitetaan rintamamiestaloilla? Näitä taloja on Suomessa rakennettu paljon, mutta olen kuullut, että rintamalla olleet saivat näitä taloja valtiolta… |
4908 |
|
24.5.2010 |
|
Maanhankintalaki oli 5.5.1945 säädetty laki, jonka perusteella muodostettiin niin sanottuja maanhankintatiloja eli asutustiloja rintamamiehille, kaatuneiden omaisille ja luovutettujen alueiden siirtoväelle. Sodan jälkeiseen asutustoimintaan käytettiin noin 250 000 hehtaaria valmista peltoa. Lisämaata jouduttiin raivaamaan noin 150 000 hehtaaria.
Maan saantiin oikeutettujen määrä nousi huomattavan suureksi. Lain mukaan maata voitiin antaa siirtoväestön lisäksi rintamamiehille ja kaatuneiden rintamamiesten omaisille, mutta myös niille jotka asutustoiminnan johdosta menettivät elinkeinonsa. Maata voitiin jakaa myös elinkelvottoman pienille tiloille.
Kaupunkeihin ja niiden lähistölle perustettiin rakennustontteja ja "asuntotiloja" ilman... |
| Missä Muumi-televisiosarjan jaksossa Muumipeikko sanoo, että "Miten voi olla jano vaikka on juonut koko yön"? Entä mitä Muumipeikko on kyseisessä jaksossa koko… |
3503 |
|
10.9.2013 |
|
Alunperin Muumin repliikki koko yön juomisen jälkeisestä janosta löytyy Tove Janssonin sarjakuvatarinasta Muumipeikko ja pyrstötähti (varhaisempi suomennos tarinasta ilmestyi nimellä Pyrstötähti). Tässä tarinassa nautitaan palmuviiniä. Samaa juomaa tarjoillaan myös kirjassa Muumipeikko ja pyrstötähti - joskin paljon kohtuullisemmin: Muumipappa kaataa lasilliset itselleen, Muumimammalle ja kotinsa menettäneelle Piisamirotalle. Televisiosarjaa ei valitettavasti ollut ulottuvillani.
Tieto Pikku Myyn ja Nuuskamuikkusen sukulaisuudesta perustuu kirjaan Muumipapan urotyöt. Televisiosarjassa ei kirjallisista ja verkkolähteistä löytämieni mainintojen perusteella viitata tähän sukulaisuussuhteeseen lainkaan, joten on mahdollista, että sarjan... |
| Topeliuksella on tarina pojasta, joka vuolee kaukaloa ja puulusikkaa. Isä kysyy häneltä, mitä hän tekee. Poika kertoo vuolevansa niitä isälle, jotta isä voi… |
4208 |
|
2.2.2009 |
|
Satu on Zacharias Topeliuksen ja nimeltään Kunnioita isääsi ja äitiäsi. Tässä aiempi vastaus:
"...perheen vanhemmat soimaavat isoisää, joka vapinaltaan läikyttää ruokaansa, ja lopulta asettavat hänet syömään nurkkaan puupurtilon kanssa. Perheen nelivuotias poika vuoleskelee puupalikkaa, ja vanhempien tiedusteltua mainitsee siitä tulevan purtilon. Eikä suinkaan porsaalle, vaan isälle ja äidille, jotka vanhoiksi tultuaan pääsevät siitä syömään nurkkaan, kuten isoisäkin. Tämä saa vanhemmat tajuamaan oman kiittämättömyytensä ja kovasydämisyytensä. Seuraa anteeksipyyntö isoisältä ja lupaus kunniasijasta perheen ruokapöydässä. Sadun lopussa muistutetaan neljännen käskyn merkityksestä. Sama aihe esiintyy myös Grimmin sadussa Vanha vaari ja... |
| Rakkaat kirjojen hoitajat, olen innostunut Mauri Sariolan tuotannosta ja erityisesti Susikoski-sarjasta. Haluaisin lukea ne aikajärjestyksessä. En onnistunut… |
3346 |
|
29.6.2012 |
|
Sain Mauri Sariola -seurasta http://www.sariolaseura.fi/ vastauksen kysymykseesi:
Alla on lista Mauri Sariolan Susikoski -romaaneista julkaisujärjestyksessä. Näiden lisäksi Susikoski esiintyy useissa lehtien jatkokertomuksista jälkeenpäin tehdyissä pokkareissa, lehtijännäreissä, radiokuunnelmissa ja, elokuvissa.
Laukausten hinta (Salama 25) 1956
Rotat pois laivasta (Salama 29) 1956
Revontulet eivät kerro (Salama 40) 1957
Leivätön pöytä on katettu (Salama 46) 1958
Susikoski ottaa omansa (Salama 58) 1959
Kohtalokas Itämeren risteily (Salama 69) 1959
Sumua Susikosken yllä (Salama 89) 1961
Minä, Olavi Susikoski 1963
Aina roiskuu kun rapataan 1964
Pyykki on pantu ja pysyy 1965
Niin syvä on kuin pitkäkin 1965
Elomme merta laiva purjehtii 1966... |
| Mikä oli Helsingin todellinen väkiluku väestölaskennan mukaan vuonna 1900? Minä vuonna Helsingin suomenkielisten määrä ohitti ruotsinkieliset? Mikä oli vuona… |
3303 |
|
20.10.2008 |
|
Sven-Erik Åströmin mukaan (Helsingin kaupungin historia 4-2) Helsingin vuoden 1900 väkiluvun laskemiseen on kolme mahdollisuutta: kirkonkirjoilla olevan väestön perusteella, henkikirjoilla olevan väestön mukaan ja väestölaskennan avulla. Viime mainitulla saatiin ns. todellinen väestö. Kirkonkirjojen luotettavuus kärsii siitä, että käytännössä monet muuttivat pois ottamatta papintodistusta. Henkikirjojenkin yleinen taso oli huono eikä niihin otettu ennen vuotta 1913 Venäjän alamaisia. Väestölaskenta antaa ehkä luotettavimman kuvan. Åströmin mukaan Helsingissä oli v. 1900 väkeä seuraavasti
kirkonkirjojen mukaan 93 576
henkikirjojen mukaan 79 126
väestölaskennassa 93 217
Väestölaskennan mukaan ("todellinen") väestö vuonna 1900 jakautui kielen... |
| Mitä kirjaston työntekijät tekevät tietokoneella ollessaan? Joissain kirjastoissa tyypit seisovat ruudun ääressä koko päivän! |
1107 |
|
25.1.2022 |
|
Lyhyt vastaus kuuluu: töitä!
Tämä on varmastikin selvää, eli pitempi vastaus lienee tarpeen. Koetan siis avata hieman kirjastotöiden sisältöä. Ensinnäkin sanottakoon, että tietokone on nykyaikaisen kirjastotyön tärkein työkalu. Toisekseen sanottakoon, että jokaisen kirjastoammattilaisen työnkuva on omanlaisensa, eivätkä kaikki tee kaikkea kaikenaikaa. Kirjastossa työskentelevillä on myös erilaisia tehtävänimekkeitä: kirjastovirkailija, kirjastonhoitaja, informaatikko, johtaja - nimekkeet saattavat antaa osviittaa henkilön työtehtävistä.
Kirjastötyöntekijän päivittäisistä työtehtävistä on kysytty aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-kirjastotyontekijan-paivittaisiin-ty…
Kun tietokone on tärkein työkalumme, teemme sen parissa... |
| Kun uutinen kertoo, että tapahtumalla on "Virallisena suojelijana" -joku, yleensä tunnettu henkilö. Mikä on suojelijan merkitys, vastuu, tehtävä? |
3582 |
|
23.1.2012 |
|
Virallinen = julkista valtaa edustava. Virallinen suojelija antaa suostumuksellaan nimensä tapahtuman tms. käyttöön, ja lisää näin arvovallallaan tapahtuman julkisuutta ja painoarvoa. Suojelija on asian takana ja kannattaa asiaa, jota tapahtuma edustaa. Ei hänellä ainakaan laissa määrättyjä velvollisuuksia ole. Hän on arvovaltainen symbolinen tukija.
Lähteet:
Nykysuomen sanakirja 3 : S-Ö. 1980.
Kielitoimiston sanakirja 3. osa : S-Ö. 2006.
|
