Sanat Selim Palmgrenin lauluun Miilunpolttaja (Sjöfararen vid milan, sanat Gustaf Fröding, suom. Heikki Klemetti) sisältyvät esimerkiksi nuottijulkaisuihin Cantus. 2 : matalalle äänelle : Nuottikokoelma laulun perusopetukseen (2012) ja Kokoelma yksinlauluja. I (1967).
Voit tarkistaa nuottijulkaisujen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa Helmet-haulla.https://www.helmet.fi/fi-FI
Cantus 2 Helmetissä
Kokoelma yksinlauluja I Helmetissä
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Näin vanhan aineiston ollessa kyseessä en lähtisi kopioimaan sitä tavallisella kopiokoneella tai skannerilla, vaan kysyisin tarjouksia digitointia tekeviltä yrityksiltä. Lämpö voi vahingoittaa paperia ja haalistaa mustetta.
Kotikonstina vihkon sivut voi myös kuvata älypuhelimella tai tabletilla. Halutessaan voi asentaa jonkin skannausohjelman.
Digitoidusta aineistosta voi sitten tulostaa haluamansa määrän kopioita.
Kysymäsi katkelma löytyy tosiaan ”Faustin” ensimmäisestä osasta. Se on suomennettu useampaan kertaan. Kaarlo Forsmanin suomennos vuodelta 1884 löytyy digitoituna Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/files/18348/18348-8.txt. Forsman suomentaa kysymäsi kohdan seuraavasti: ”Sanoppa, kuinka uskos laita on?”
Valter Juva ja Otto Manninen edustavat hiukan uudempaa suomentajasukupolvea. Juvan suomennos on julkaistu esimerkiksi ”Goethen valituissa teoksissa” osana 5 (Otava, 1932), jossa sama kohta menee näin: ”Sanohan, kuinka uskos laita on?” Ilmeisesti Manninen on pitänyt sitä hyvänä käännöksenä, koska on ottanut Juvan version täysin samanlaisena myös omaan suomennokseensa, joka on ilmestynyt esimerkiksi ”Valittujen teosten”...
Harvinaista, meillä vasta tämän vuosituhannen puolella satunnaisia yksittäisiä esiintymiä runsaampana tavattavaa Minellaa ei löydy etunimikirjoistamme, joten sen alkuperää voi vain arvailla. Se voi olla yhdistelmä Mineaa ja Mirellaa tai sitten se on johdettu jommastakummasta näistä. Se voi olla myös mallin mukaan muodostettu analoginen uudisnimi.
Ulkomaisissa nimikirjoissa Minella on esitetty 'rakastettua' merkitsevän Filomena-nimen johdannaisena. Philomena oli varhaiskristillinen pyhimys, jonka jäännökset löydettiin Rooman katakombeista 1800-luvun alussa.
Sosiologia / Kimmo Saaristo, Kimmo Jokinen on ollut pääsykoekirjana. Kirjan ensimmäinen painos on vuodelta 2004.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1698299?lang=fin
Kaksi muuta ehdotusta:
Suomalainen yhteiskunta / Kimmo Jokinen, Kimmo Saaristo, julk. 2002
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1321866?lang=fin
Viestinnän vallassa : johdatusta joukkoviestinnän kysymyksiin / Risto Kunelius, julk. 2003
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1624930?lang=fin
Kirjailija Yaşar Kemalin oikea nimi on Kemal Sadık Gökçeli. Näin ollen Yaşar Kemal on taiteilijanimi. Hänen teoksiaan ei kuitenkaan hyllytetä Kemalin mukaan, koska taiteilijanimi ei noudata selkeää etunimi plus sukunimi rakennetta, vaan se koostuu tarkalleen ottaen kahdesta etunimestä. Tällöin nimeä tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena, ja hyllytys tapahtuu ensimmäisen sanan Yaşarin mukaan. Samoin on toimittu esimerkiksi Katri Helenan kohdalla. Sen sijaan taiteilijanimessä Ilkka Remes etu- ja sukunimi on selkeästi erotettavissa, joten hänen teoksensa löytyvät sanan Remes kohdalta.Aihepiiriin voi tutustua tarkemmin esimerkiksi Helsingin yliopiston rda-kuvailuohjeiden avulla.
Lainattavissa olevaa aineistoa läytyy kyllä.
Esimerkiksi seuraavat teokset voisivat tarjota tietoa aiheesta:
Antennijärjestelmät, Espoo 2004
Naskali, Veikko: Antennijärjestelmät ja valmistautuminen digiaikaan, Helsinki 2004
Teleasennusopas, Espoo 2005
Yhteisantenniopas : kiinteistöjen antenniverkkojen valmius digi-tv-aikakauteen, Helsinki 2004
Kirja voisi olla Iloinen eläinkuvasto -sarjassa julkaistu Pikku lemmikit (Weilin+Göös, 1967). Siinä on aukeaman kokoisia valokuvia eläimistä ja kunkin kuvan eläimeen liittyvä runo, jonka on riimitellyt Kirsi Kunnas: Hamsteri, Kissat, Puppeli Pupu ja suku, Kananpoikia, Koirien huolia, Ankanpojat ja Orava.
Itsenäisessä Suomessa on ollut 73 hallitusta ja ministereinä on toiminut lähes 600 eri henkilöä. Sellaista listausta en kuitenkaan onnistunut löytämään, josta olisi oikopäätä nähnyt, kuka kaikista ministereistämme on ollut jäsenenä useammassa eri hallituksessa kuin kukaan muu. Arvelisin kuitenkin, että kyseessä saattaa hyvinkin olla sama mies, joka pitää hallussaan ykkössijaa ministeripäivien määrän mukaan laaditussa "ministeripörssissä": 6169 päivää ministerinä istunut Johannes Virolainen on ollut jäsenenä kaikkiaan 15 hallituksessa. Tämän listan kymmenen kärkipaikan haltijoista lähimmäs Virolaisen hallituslukua yltää yhdeksänneltä sijalta Martti Miettunen (4316 ministeripäivää), jonka poliittiseen uraan mahtuu jäsenyys 13...
Ison-Britannian aatelin jokseenkin monimutkaisesta arvonimijärjestelmästä johtuen tähän kysymykseen vastaaminen olikin yllättävän hankalaa. Lyhyesti ja ytimekkäästi: kun brittiaatelinen menee naimisiin, on hänen puolisonsa laillisesti oikeutettu tiettyihin aatelin privilegioihin. Niinpä esimerkiksi herttuan vaimo on lain silmissä herttuatar, vaikka hänen oikeutuksensa siihen onkin riippuvainen hänen avioliitostaan herttuan kanssa.
Jos tämä herttuapari myöhemmin hankkii avioeron, ei herttuan entisellä vaimolla enää ole tätä laillista arvonimeä. Hänellä säilyy kuitenkin eräänlainen tapaan tai sosiaalisiin konventioihin perustuva arvonimi (engl. courtesy title), johon ei sisälly samoja lain suomia oikeutuksia kuin laillisiin arvonimiin....
Tässä joutuu hieman selailemaan kirjoja ja lehtiä, koska kirjaston tietokannassa ei ole tarkkoja kuvauksia ompelumalleista. Tein tarkennetun haun sanoilla ompelu ja lapset. Rajasin vielä kirjaan ja aikuisten tietokirjaan. Löysin 40 mahdollista osumaa. Linkki Vaski-kirjastojen hakuunKannattaa käydä myös selailemassa lähikirjastossa hyllyä 65.424.Myös Ottobre Design TALVI 6/2022, KIDS, lehdestä löytyy vetoketjullinen lasen kylpytakki.Myös maksullisia kaavoja on tarjolla esim. Ompelukaavat.fi sivustolla Linkki sivulle
Enna on mahdollisesti friisiläinen nimi, lähtöisin muinaissaksalaisesta sanasta ”angul”, kärki, piikki. Suomessa nimi sai kantajia erityisesti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Meillä sen leviämiseen on saattanut vaikuttaa samantapaisuus eräisiin muihin nimiin (esim. Henna). Lisäksi sitä voidaan pitää Ennatan (Ennatha oli Palestiinan Kesareassa 200-luvulla elänyt marttyyrineitsyt) lyhentymänä. Virossa taas on viitattu viron sanaan ”enn”, hellä, lempeä.
Lähteenä Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, WSOY, 1999.
Evilla saattaisi olla muodostunut Eveliina-nimestä. Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet, Otava, 2005, kerrotaan Eveliinasta näin: Evelina on latinalainen asu muinaisgermaanin Avi-nimen hellittelymuodosta Aveline. Normannit toivat nimen...
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan kirja Three Men In A Boat on suomennettu vain kahdesti, vuonna 1949 V. Hannuksela ja Tero Valkonen 2000-luvulla, kysyjän mainitsemasta vielä vanhemmasta käännöksestä en löytänyt tietoa. Fennica ei tiedä mitään tarkempaa V. Hannukselasta. Kun tuon vanhemman käännöksen on julkaissut Pellervo-seuran lehti Pellervo, on kyseessä mitä todennäköisesti lehden toimitukseen kuulunut maisteri Vilho Hannuksela. Hänenkään elämästään ei ainakaan helpolla löytynyt lisätietoja.
Lisäys: Kirjasampo mainitsee vuonna 1906 ilmestyneet käännöksen tekijäksi Uno Brummerin. Jostain kumman syystä Fennica ei tosiaan tunne tuota suomennosta lainkaan. Brummerin suomennos näyttää löytyvän Pasilan varastosta. Ja Uno...
Ainakin Alankomaat, Etiopia ja Romania ovat kieltäneet kaikki kansainväliset adoptiot.
https://www.nytimes.com/2021/02/09/world/europe/netherlands-international-adoptions.html
https://www.bbc.com/news/world-africa-42635641
https://www.dw.com/en/romania-bans-foreign-adoptions/a-1243642
Perustuu lakeihin. Se että kirjastojen asiakkaita koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä määritellään julkisuus- ja salassapitolainsäädännössä, laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja siihen liittyvissä laeissa :
EU:n yleinen tietosuoja-asetus (2016/679)
Laki yleisistä kirjastoista (1492/2016)
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999)
Runo on Eric O. W. Ehrströmin kirjasta Gugus visor om de små djuren, suomeksi Keken kesälauluja pikku eläimistä. Suomentaja on Otto Manninen. Tämä kirja, kuten myös sen suomennos, on julkaistu vuonna 1923.
Helpoimmin runon saa luettavakseen aapisesta nimeltä Meidän lasten aapinen (Aukusti Salo). Ensimmäinen painos on vuodelta 1935. Aapisesta on otettu useita painoksia, viimeisin näköispainos on vuodelta 2010. Uusimpia painoksia löytyy monista kirjastoista, mm. Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1710003__Smeid%C3%A4n%20lasten%20aapinen%20salo__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Lasikorvainen vauva -satu on Hannele Huovin, se löytyy Tammen kultaiset sadut -kirjasta (2007, toimittanut Hannele Huovi). Tämän vastauksen kirjoittamisen hetkellä kirjaa on kaksi kappaletta paikalla Hämeenlinnan pääkirjastossa, eli kannattaa vaikka varata teos.
Neito ja kuolema -kappale löytyy Hortto Kaalon levyltä Hai hortto kaalot ja kokoelmasta Aikuisten suosikkeja. Äänitteet ovat kuitenkin niin vanhoja, että niitä löytyy vain muutamasta Suomen kirjastosta vinyylilevyinä.
Ostamiseen en osaa antaa muuta vinkkiä kuin levydivarit tai internetin vanhojen levyjen myyntisivut. Joihinkin näistä voi myös jättää puutelistan.
