Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (WSOY, 2004) kertoo, että verbi ”näytellä” perustuu sanaan ”näyttää”, joka taas on johdettu ikivanhasta sanasta ”nähdä”. ”Näytellä” on esiintynyt suomen kirjakielessä jo Agricolasta alkaen mutta merkityksessä ’näyttää usein, toistuvasti’.
Teatteritermiksi sana ”näytellä” on ottanut Pietari Hannikainen 1845 ja johtanut sanan ”näytös”. Paria vuotta myöhemmin sen johdoksen ”näytelmä” ovat ottaneet käyttöön August Ahlqvist ja Antero Varelius. Aikaisemmin sanaa on käytetty merkityksessä ’ilmiö’ ja ’taulu’.
Teatteritermin kehitys juontuu siis aikaa, jolloin suomen kieleen luotiin sanastoa, jotta suomen kieli pystyisi vastaamaan kulttuurillisiin tarpeisiin. Ajan linjan mukaisesti haluttiin suosia...
Näyttää siltä, että sotien aikana aliupseereille ei ollut yhtenäistä päivärahaa, vaan summa vaihteli sotilasarvojen mukaan. Rintamajoukoissa alikersantin päiväraha oli talvisodan aikaan 10 markkaa. Jatkosodan loppuvaiheessa alikersantin päiväraha taas oli 18 markkaa, kersantin 25 markkaa ja ylikersantin 30 markkaa.
Lähteinä käytin seuraavia teoksia: Väinö Mononen, Talvisota Kuhmossa I: Kuolema kolkuttaa korvessa (BoD, 2020); Suomen sota 1941-1945 10. osa (toim. Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto, Sotateos 1961).
Hei!
Kysymykseen on vastattu täällä ennenkin. Satu on Zacharias Topeliuksen ja nimeltään Kunnioita isääsi ja äitiäsi. Tässä aiempi vastaus: "...perheen vanhemmat soimaavat isoisää, joka vapinaltaan läikyttää ruokaansa, ja lopulta asettavat hänet syömään nurkkaan puupurtilon kanssa. Perheen nelivuotias poika vuoleskelee puupalikkaa, ja vanhempien tiedusteltua mainitsee siitä tulevan purtilon. Eikä suinkaan porsaalle, vaan isälle ja äidille, jotka vanhoiksi tultuaan pääsevät siitä syömään nurkkaan, kuten isoisäkin. Tämä saa vanhemmat tajuamaan oman kiittämättömyytensä ja kovasydämisyytensä. Seuraa anteeksipyyntö isoisältä ja lupaus kunniasijasta perheen ruokapöydässä. Sadun lopussa muistutetaan neljännen käskyn merkityksestä. Sama aihe...
Saint-John Perse oli ranskalaisen Alexis Leger'n kirjailijanimi. Kirjailija ei kertonut tarkkaan, mistä keksi nimen, mutta on arveltu, että yhdistämällä keksityn sukunimensä ja oikean etunimensä hän viittasi Aleksanteri Suureen, joka valloitti muun muassa Persian valtakunnan. Ranskan kielessä Perse tarkoittaa Persiaa tai persialaista.
Perse on myös harvinainen sukunimi englanninkielisessä maailmassa. Silloin se on muunnelma etunimestä Pierce tai Piers.
Lähteet:
https://fr.wikipedia.org/wiki/Saint-John_Perse#Pseudonyme_et_noms
https://en.wiktionary.org/wiki/Perse
Tällä hetkellä uusin suomennos Nilla Kjellsdotterin kirjoista on Jo joutuvi yö (2024), joka on kolmiosaisen Murhia Pohjanmaalla -sarjan viimeinen osa.(Kirja verkkokirjastossa: Jo joutuvi yö | Kuopion kaupunginkirjasto | Kuopio)Uudemmista suomennoksista ei ole tällä hetkellä tietoa kustantajankaan sivuilla eli vielä ei ole tiedossa, julkaistaanko vuonna 2025 uusia suomennoksia. Kjellsdotterin kirjojen suomennoksista vastaa Gummerus-kustannus. (Haku: 3 tulosta hakuehdolla "kjellsdotter" – Gummerus) Alkukieliset eli ruotsinkieliset teokset kustantaa ruotsalainen Norstedts-kustantamo. Heidän sivuillaan näkyy, että tammikuussa Kjellsdotterilta ilmestyy uusi kirja nimeltään Inte ditt barn (Inte ditt barn | Nilla Kjellsdotter | Inbunden)....
Kikkomanin sivuilla (http://www.kikkoman.fi/kuluttajat/tiedot/faq/) kerrotaan, että 100 grammaa Kikkoman-soijakastiketta sisältää:
energiaa 267 kJ / 63 kcal
proteiinia 8,8 g
hiilihydraatteja 6,9 g
- joista sokeria 1,6 g
rasvaa 0,0 g
- joista tyydyttyneitä rasvahappoja 0,0 g
ravintokuitua 0,0 g
natriumia 5,76 g
Tässä palvelussa emme valitettavasti pysty tunnistamaan taiteilijoiden signeerauksia.
Se vaatii alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Arviointi on yleensä ilmaista. Voit ottaa yhteyttä Esim. https://www.bukowskis.com/fi/valuation, https://www.hagelstam.fi/osta-myy?SID=kn1t2uktksl0immd36mlq8plo6 tai https://www.helander.com/myy-helanderilla.
Myös muut taiteen myyjät tarjoavat arviointiapua esim. Jari Lappi
Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista esim. Suomen kuvataiteilijamatrikkeli.
Siellä jossakin on Laila Hietamiehen Lappeenranta-sarjan kuudes kirja. Sille on sarjassa jatkoa enää yhden kirjan verran: Lappeenranta-sarjan päättää Kallis kotimaa.
Lappeenranta-sarja:
1. Lehmusten kaupunki
2. Unohduksen lumet
3. Kukkivat kummut
4. Syksyksi kotiin
5. Koivu ja tähti
6. Siellä jossakin
7. Kallis kotimaa
Tampereen Kisaveikoista ei ole ainakaan vielä historiikkia kirjoitettu ja seuraa koskeva tieto näyttää harmillisesti koostuvan etupäässä hajallaan olevista murusista. TKV:n perustamisvuoden onnistuin jäljittämään, mutta toiminnan päättymisen ajankohta jäi valitettavasti hämärän peittoon. Vuonna 1968 julkaistun SVUL:n Hämeen piirin 60-vuotishistoriikin seuraluettelossa Tampereen Kisaveikot on kuitenkin yhä mukana. Jäsenmääräksi mainitaan 720.
Tampereen Kisaveikot perustettiin maaliskuussa 1929: "Jo jonkun aikaa käytyjen neuvottelujen johdosta kokoontui kahvila Mokkalaan eilen illalla joukko asianharrastajia keskustelemaan ja lopullisesti päättämään suunnitelmasta saada Tampereelle uusi urheiluseura virkistämään täkäläisiä...
Valitettavasti tällä hetkellä Tikkurilan kirjastossa ei järjestetä avointa karaoketoimintaa. Tarkastelemme tilannetta ja mahdollisuutta käynnistää karaoketoiminta uudelleen syksyllä.
Tikkurilan kirjaston Helmet-sivulle päivitetään kaikki kirjastossa järjestettävät tapahtumat ja ryhmät, ja ilmoitamme siellä, jos karaoketoiminta aloittaa jälleen: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/T…
Etsimäsi Ernest Hemingwayn novelli "Tappajat" sisältyy seuraaviin teoksiin:
Hemingway: Ensimmäiset 49 kertomusta (Tammi 1991 ja 1999)
Hemingway: Kilimandsaron lumet (Tammi, 1978)
Hemingway: Nick Adamsin tarina (Tammi, 1979)
Nobel-kirjailijat. 3 : maailmankirjallisuuden mestarit (Otava, 1977)
Novelli ja tulkinta. Toim. Mirjam Polkunen ja Pekka Tarkka. (Weilin + Göös, 1974)
Kaikki nämä teokset löytyvät Kirkes-kirjastojen aineistohausta.
Lähteet:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=…
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=find2&sesid=1291740386&u…
https://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Vesa Hämes esitti yhdessä Kotikadun jaksossa Erkki Kämäräistä, joka teki sopimattomia ehdotuksia Tuija Kangasharjulle (Laura Malmivaara). Jakson ensilähetys oli 12.4.2007. Teatterit ja teatterintekijät 2005 -matrikkelissa kerrotaan, että Vesa Hämeksen (Hämäläinen) isä oli näyttelijä Ekke Hämäläinen ja äiti teatterinjohtaja Hilkka Kinnunen.
Lainaushistoriaasi kertyvät vain ne lainat, jotka olet tehnyt aloitettuasi lainaushistoriasi tallentamisen. Järjestelmä ei tallenna lainaushistoriaasi automaattisesti, vaan voit itse aloittaa ja lopettaa lainaushistorian tallentamisen milloin tahansa. Aloita ja lopeta lainaushistorian tallentaminen Omien tietojesi linkistä Lainaushistoria. Voit myös poistaa valitsemiasi lainoja lainaushistoriastasi tai tyhjentää lainaushistoriasi kerralla.
Muut lainaajat ja kirjaston henkilökunta eivät voi tarkastella lainaushistoriaasi eivätkä muuttaa sitä.
http://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#lainaushistoria
Pjotr Tšaikovski on säveltänyt romanssin "Blagoslavljaju vas lesa" (opus 47 Nro 5). Sen suomenkielinen nimi on "Pyhiinvaeltajan laulu". Sen on sanoittanut venäläinen kirjailija Aleksei Konstantinovitš Tolstoi (1817-1875). Hän on Leo Tolstoin kaukainen sukulainen. On myös olemassa suomalainen hengellinen laulu "Pyhiinvaeltajan laulu", sen on säveltänyt ja sanoittanut Pekka Simojoki. Tämän laulun alkusanat ovat: "Eilinen jääköön taa, huominen tulla saa."
Suosittelen Rikhardinkadun kirjaston lastenosastoa. Rikhardinkadulla on hyvä ruotsinkielinen valikoima lastenkirjallisuutta. Lisäksi lastenosaston henkilökunta
on kaksikielistä ja seuraa Ruotsin lastenkulttuuria aktiivisesti.
Rikhardinkadun kirjasto
Rikhardinkatu 3
00130 Helsinki
Kirjat ovat Elizabeth Enrightin Uponnut järvi (Tammi 1964) ja sen jatko-osa Vanha talo herää (Tammi 1965).
Ensimmäisen, sinikantisen kirjan kannessa Portia ja Julian ovat vanhanaikaisen auton kyydissä. Jatko-osan kansi on vihreäsävyinen ja siinä kirjassa lapset ovat muuttaneet huvilaan Uponneen järven rannalla.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet (Otava 2000) löytyy hieman taustatietoa sukunimestä.Kittilän Tepsan kylän on kerrottu saaneen nimensä 1600-luvulla sinne tulleesta Tepsa-nimisestä asukkaasta. Tepsoja on myös Sodankylässä (jonka Tepsan taloa pidetään Orajärven vanhimpana), Kemijärvellä ja Tervolassa. Pelkosenniemellä on Tepsanlampi.Väestörekisterin sukunimihausta löytyy kuinka monella on Tepsa sukunimenä: Sukunimihaku | Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto
Vaasassa toimii seurakunnan kirjallisuuspiirin lisäksi Vaasan eläkeläisten lukunurkka ja Vaasa- opiston Jane Austen- lukupiiri syksyllä 2009 ja keväällä 2010. Muista mahdollisista lukupiireistä minulla ei ole tietoa; varmaan on joitain "epävirallisiakin" lukupiirejä.
Korkeasaaren eläimet saadaan pääasiassa toisista eläintarhoista. Niitä ei osteta eikä myydä, eikä pyydystetä luonnosta. Eikä niiden osalta voi siis edes puhua varsinaisesta luontoon palauttamisesta. Eläintarhan yhteydessä toimii Villieläinsairaala, joka ottaa vastaan avun tarpeessa olevia villieläimiä ja hoitaa ne kuntoon . Vuosittain noin 40 % Villieläinsairaalaan tuoduista eläimistä kuntoutuu ja vapautetaan luontoon. Jotkut Villieläinsairaalassa hoidetut eläimet otetaan eläintarhaan pysyvästi.
Tarkempia tietoja voi kysyä suoraan Korkeasaaren eläintarhan asiakaspalvelusta. Heille voi lähettää kysymyksen verkkolomakkeella.
https://www.korkeasaari.fi/palaute/
