Saa siteerata tarvittaessa koko runon. Suomen tekijänoikeuslain sitaattioikeutta käsittelevä pykälä 22 on sanamuodoiltaan harkitun väljä.
"Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa."
Sitaattioikeus on tarkoitettu tekijänoikeuden edelleen suojeleman aineiston käyttöön tilanteissa, joissa asian havainnollistamiseksi on välttämätöntä esittää suojattua sisltöä. Ilmaisu "tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa" sallii myös koko teoksen lainaamisen, toisin kuin usein luullaan. Käytännössä koko teoksen lainaaminen tulee kysymykseen juuri runojen ja kuvien kohdalla, koska esimerkiksi maalaukseen viittaaminen näyttämällä siitä vain yhtä nurkkaa olisi epätarkoituksenmukaista.
Kun...
Laulu on nimeltään "Maikki leipuri". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Alice Tegnér. Sen alkuperäinen nimi on "Baka kaka" ja laulu alkaa: "Baka, baka kaka!" Suomenkielinen versio alkaa: "Isä, äiti, kissa! Kohta saatavissa onpi leipä kaunoinen". Säkeistöjä ruotsinkielisessä laulussa on kaksi, mutta suomenkielisessä versiossa kolme. Äitinne muistamat säkeet ovat laulun ensimmäisestä säkeistöstä.
Laulun suomenkielinen versio sisältyy nuotteihin Tegnér, Alice: "Laula äiti kanssamme! II, 15 pientä laulua" (Helsingin Uusi Musiikkikauppa K.G. Fazer, [1909?]) ja "Mitä me laulaisimme? : alakansakoulun laulukirja" (WSOY, 1927, toimittanut Hilja Karttunen). Ilmeisesti Edit Polón, joka on "Suomen lasten iloksi koonnut ja mukaellut" "...
Näissä helppolukuisissa kirjoissa on taustalla menetyksiä tai poissaoloa (jos kohta ei isovanhempiin liittyvää), mutta vaikeita asioita käsitellään huumorilla ja valoisasti:
Sam Copeland: Sami muuttuu kanaksi (sarjassa muitakin): Huolet muuttavat Samin milloin miksikin eläimeksi, mutta näistäkin tilanteista selvitään. Taustalla veljen sairastuminen ja vanhempien huoli.
David Walliams: Poika ja mekko: Huumoria, jalkapalloa, omaperäisiä valintoja, äidin poissaolo
Niina Hakalahti: Tuukka-Omar -sarja: Tuukka-Omarin kaverin Paavon äiti on kuollut ja isä on autotallistunut
Sarah J. Maasilta, eli Throne of Glass sarjan tekijältä, on myös toinen sarja; Valtakunta. Kirjasarjan ensimmäinen osa on Okaruusujen valtakunta ja tällä hetkellä sarjasta on suomennettu kolme kirjaa.
Muita samantapaisia:
Victoria Aveyard: Hopea-sarja. Punainen kuningatar on neliosaisen kirjasarjan ensimmäinen osa.
Leigh Bardugo: Grishauniversumi sarja, trilogian ensimmäinen osa on Varjo ja riipus.
Tomi Adeyemi: Veren ja luun lapset, sekä jatko-osa Koston ja kunnian lapset.
Laini Taylor: Karou, savun tytär sekä toinen osa Aika taistelun & tähtivalon. Ikävä kyllä sarjan kolmatta osaa ei ole suomennettu.
Kristin Cashoren Syntymälahja on myös samantapainen mutta jatko-...
Et määritellyt tarkemmin tarvitsetko tietoa sanomalehtien kustantamisesta ja jakelusta Suomessa vai myös muualla maailmassa. Nämä hakutulokset ovat Suomen näkökulmasta. Jos tarvitset tietoa myös muista maista, ota yhteyttä oppilaitoksesi kirjastoon tai Seinäjoen kaupunginkirjastoon.
Joitakin tilastoja sanomalehtien kustantamisesta ja jakelusta löytyy teoksesta Joukkoviestimet 2000. Kirjasta Lehti luukussa? löytyy tietoa sanomalehtien jakelusta (valitettavasti vuodelta 1989), samoin kuin Asta Bäckin teoksesta, Sanomalehtien jakelujärjestelmien tehostamismahdollisuudet :tutkimusraportti (1993)
Uudempaa tietoa löytyy lehtiartikkeleista:
Bäck: Sanomalehtien jakelupiirit tietokoneelle, Suomen lehdistö 2/96
Ylinen: Digitaalinen jakokirja siintää...
Timo Kalaojan säveltämä ja Jukka Itkosen sanoittama Aamun maa löytyy nuottina ainakin kokoelmista Parhaat (Fazer Musiikki 1993, 951-757-278-6) ja On elämän laulu (Fazer Musiikki 1991, 951-757-212-3). Molemmat löytyvät Outi-kirjastoista monin kappalein, tuo "Parhaat" on myös Oulun pääkirjastossa hyllyssä.
Heikki Poroila
Suomalaisen paikannimikirjan (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007) mukaan Ahvio on ruotsiksi Ahvis. Löytyy historiallisista lähteistä vuonna 1555 Ahawiss, Affwio 1558 Ahuioby 1561, Ahvis 1744, Ahvio 1789. Asutus sijaitsee Ahvionkosken rannallla Kosken nimi esiintyy vanhastaan myös muodossa Ahviskoski. Siihen liittyy ilmeisesti kalan nimi ahven. Jos Ahviskoski on vanha kansanomainen nimi niin se on voinut lyhentyä muodosta Ahveniskoski. Paikkaa osoittava johdin -io on voitu liittää nimeen kylännimeä muodostettaessa. Toinen mahdollisuus on, että kosken nimestä Ahvenkoski > Ahvikoski on saatu kylännimi Ahvi > Ahvio.
Kymin historian 1:n (Kouvolan Kirja- ja Kivipaino, 1960) mukaan Mammulanmäki tulee vuonna...
Sanonta on käännetty englannin kielestä. "There's a new sheriff in town" tarkoittaa, että valta on vaihtunut ja että uusi auktoriteetti aikoo panna asiat järjestykseen ja toimia tehokkaammin tai ankarammin kuin edeltäjänsä. Sanonta on peräisin Yhdysvalloista. Tarkoitus on viitata villin lännen aikaan: levottomaan kaupunkiin nimitettiin uusi lainvalvoja palauttamaan järjestystä, jos entinen oli saanut surmansa tai ei ollut kyennyt pitämään järjestystä yllä. Sanonnan iästä tai tarkasta alkuperästä ei löytynyt tietoa. Sitä pidetään jo kuluneena kliseenä, mutta käytettävissä olevien lehti- ja teoshakujen perusteella se on ollut yleisessä käytössä kirjoitetussa tekstissä vasta noin neljäkymmentä vuotta.Lähteet:https://www.quora.com/What-...
Almanakan ulkopuolelle jääviä etunimiä on paljon. Monille näistä on mahdollista osoittaa nimipäivä, niin kuin Pentti Lempiäisen 80-luvun lopulla laatima Nimipäivättömien nimipäiväkirja osoittaa. Kirjan nimipäivät ovat Lempiäisen valintoja, mutta hyvin perusteltuja ja selkein kriteerein tehtyjä, joten niitä voinee pitää niin lähellä "oikeita" kuin mahdollista.
Lempiäisen mukaan Toive, Toivi ja Toivikki, joista "Toivea ja Toivia käytetään sekä miehen että naisen nimenä, enemmän kuitenkin naisilla", ovat Toivon rinnakkaisnimiä ja sen mukaisesti hän sijoittaa ne nimipäivättömien kalenterissaan Toivon päivään 4. kesäkuuta.
Etunimenä Toive oli suosituimmillaan 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Tämän jälkeen nimeä on useimpina...
En löytänyt Juhani Vainion tekemiä sanoja suoraan verkosta, mutta koska tekijänoikeuslain mukaan yksityiseen käyttöön tulevan kopion voi valmistuttaa myös ulkopuolisella, minä laitan tulemaan laulun sanat Jorma Rahkosen levyltä kopioituna (toivottavasti oikein kuultuna).
Rahkosen esitys löytyy YouTubesta
https://www.youtube.com/watch?v=MFBBVPMh6b4
Nuotin saamiseksi pitäisi nähdä vähän isompi vaiva, eikä sitä voi valitettavasti välittää tällä lailla.
Onnentoivotukset 60-vuotiaalle Ritvalle myös Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun porukoilta!
Heikki Poroila
Tyttökirjassa mielestäni voi olla fantasiaa. Esimerkiksi Saku Helmisen Zaida-sarjassa on maagista realismia joka on fantasiakirjallisuuden yksi alalaji.
Viisas raha (https://viisasraha.fi/) on Suomen Osakesäästäjät ry:n jäsenlehti. Lehteä ei valitettavasti tule Espoon kaupunginkirjastoon - kuten ei monien muidenkaan yhdistysten jäsenlehtiä - eikä lehti ole luettavissa myöskään kirjaston e-lehtipalvelujen kautta. Lehden mediatietojen mukaan lehti pitäisi olla luettavissa korkeakoulujen kirjastoissa myös pääkaupunkiseudulla.
Hankintaehdotuksia ja myös lehtitilausehdotuksia voi tehdä Helmet-kirjaston hankintaehdotuslomakkeen kautta: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Kirja on Meidän vauvan kirja, jota jaettiin äitiyspakkauksessa 80- ja 90-luvuilla. Muitakin hyviä vauvan kanssa luettavia kirjoja esitellään dokumentissa Lue lapselle – Anna paras lahja tulevaisuutta varten http://docplayer.fi/8449171-Lue-lapselle-anna-paras-lahja-tulevaisuutta…
Sitaatti on Johann Wolfgang von Goethen romaanista Wilhelm Meisters Lehrjahre (1796). Teos julkaistiin vuonna 1923 J. A. Hollon suomentamana ja se sai nimekseen Wilhelm Meisterin oppivuodet (Otava).
Katkelma löytyy teoksen seitsemännen kirjan viidennestä luvusta ja kuuluu saksaksi näin:
”(Die Welt ist so leer, wenn man nur Berge, Flüsse und Städte darin denkt), aber hie und da jemand zu wissen, der mit uns übereinstimmt, mit dem wir auch stillschweigend fortleben, das macht uns dieses Erdenrund erst zu einem bewohnten Garten."
Ja tässä sama kohta suomennoksesta:
”(Maailma on kovin tyhjä, jos vain ajattelemme siinä olevan vuoria, jokia ja kaupunkeja, mutta) tieto siitä, että siellä ja täällä on joku, joka on...
Kyseessä lienee laulu nimeltä Tukkijätkä Santeri, joka alkaa sanoilla:
"Oli tukkijätkä Lapissa, Santeri nimeltään, ei ollut käynyt Helsingissä koskaan eläissään."
Laulu löytyy nuottivihosta Meksikon pikajuna : sekä 13 muuta ratkiriemullista kuplettia. Tekijätietoja ei valitettavasti löytynyt - nuottijulkaisun alkuun on tosin tekijäksi merkitty Reino Helismaa, jonka esittämä kappale saattaisi siis olla.
Nuotin voi tilata kaukolainaksi mm. Tampereen pääkirjastosta.
Tampereen kasviston järjestelmällinen kartoitus aloitettiin vuonna 1998 ja urakka valmistui vuonna 2011.
Kasvikartoituksessa Tampere jaettiin 500 x 500 metrin ruutuihin, joita tuli yhteensä 598. Kaupungin alueella tavattiin yhteensä 1225 eri kasvilajia, joista 375 lajia oli alkuperäisiä, 134 muinaistulokkaita (ennen 1600-lukua tulleet), 161 lajia uustulokkaita ja 555 lajia koristekasveja. Yleisimmät kasvit olivat rauduskoivu (esiintyi 589:llä ruudulla), hieskoivu (586) ja pihlaja (583). Harvinaiseksi luokiteltiin 144 kasvilajia, joita esiintyi enintään kuudella ruudulla.
Pertti Ranta & Pekka Rahkonen, Tampereen kaupunkiluonto : opas kaupunkiekologiaan
Juho-Matti Paavola, Luonto kaupungissa. Aviisi 12/2013
Luvut ovat peräisin...
Asia vaihtelee suuresti kirjastoittain sen mukaan, mitä järjestelmiä kukin kirjasto käyttää. Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastossa käytetään kirjastojärjestelmän lisäksi monia muitakin järjestelmiä esimerkiksi tietokoneiden hallintaan, mutta niiden oppiminen on melko helppoa. Toki ohjelmien tarve riippuu myös työtehtävistä: jos tehtäviin kuuluu kirjaston mainoksien tekeminen, saattaa kuvankäsittelyohjelmien hallinnasta olla apua. Mutta tosiaan käytettävät ohjelmat vaihtelevat kirjastoittain, ja usein samantyyppisen ohjelman osaaminen auttaa oppimaan toisenkin ohjelman helpommin.
Erityisen tärkeää lienee olla yleinen tietotekninen tuntuma erilaisiin asioihin ja sellaisten asioiden osaaminen, joissa etenkin yleisissä kirjastoissa...
Tammi julkaisi 1970-luvulla Tam tam-kirjat nimistä sarjaa. Kirjailija Sven Wernström julkaisi Latinalaiseen Amerikkaan liittyviä romaaneja tässä sarjassa.Kirjojen nimet ovat "Kapina", "Köyhien kylän aarre", "Mateo, meksokolainen", "Mateon kylä" ja "Orjat".
