Emäntäkouluista ja kotitalousoppilaitoksista löytyy kyllä hakupalvelu Finnan mukaan historiikkeja ja aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, mutta ei juurikaan luovutetun Karjalan puolelle jääneistä.
Kansalliskirjaston digitoimaa aineistoa tutkimalla löytää alueelta ainakin kaksi 1920-luvulla toiminutta emäntäkoulua. Sortavalaan perustettiin emäntäkoulu v. 1909 ja Sakkolan Petäjärvelle 1924.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=pet%C3%A4j%C3%A4rven%20e…
Voisikohan tuo isoäitisi mäntykuvioinen merkki viitata nimenomaan Petäjärven emäntäkouluun? Oheisen artikkelin mukaan paikallisen nuorisoseurankin nimi oli "Mänty" ja seuralehden nimi "Männynkäpy". http://www.sakkola.fi/kylat/Petajarvi.htm
Petäjärvi-kirjallisuutta: https://www....
Talvisodan ajan sota- ja kenttäsairaaloista voi lukea ainakin seuraavista kirjoista:
-Lääkärinä sodassa. Suomen lääkäriliiton kokoamista muistelmista toim. Kyllikki Kauttu. Helsinki: Tammi, 1989.
-Suomen sotien 1939-1945 lääkintähuolto kuvina. Toimituskunta: Ensio Taipale … et al. Lahti: Sotilaslääkinnän tuki, 1990.
-Saksa-Äärimaa, Maija: Kenttäsairaalan matkassa : nuoren sairaanhoitajan sotapäiväkirja. Helsinki 1992.
Lisäksi Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastossa http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto on kattava kokoelma sotahistoriaankin liittyvää kirjallisuutta ja hakuteoksia. Alan asiantuntemusta tarjoavat puolestaan erikoismuseot kuten Sotamuseo http://www.mpkk.fi/fi/sotamuseo , Sotilaslääketieteen museo http://www3.lahti.fi/museot/...
Tuoreen tutkimuksen mukaan pientalojen puulämmitys tuottaa pääkaupunkiseudulla enemmän pienhiukkaspäästöjä kuin autoliikenteen pakokaasut.
https://julkaisu.hsy.fi/tulisijojen-kaytto-ja-paastot-paakaupunkiseudulla-vuonna-2018.html
https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ilmansaasteet/puunpoltto
Kaari Utrion vuonna 1979 ilmestynyt Rautalilja-romaani ei kuulu mihinkään sarjaan. Sille ei siis ole jatko-osia.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_52096
Jorma Ikävalkon sävellykset "Laivuri Jooseppi Johansson" ja "Joulusahti" on kyllä julkaistu samalla 78 kierroksen savikiekolla vuonna 1949, ja levy näyttää sisältyvän Kansalliskirjaston äänitekokoelmaan. Sen sijaan Suomen kansallisdiskografia Viola ei tunne nuottijulkaisua, jossa molemmat kappaleet olisivat. "Laivuri Jooseppi Johansson" kylläkin on ilmestynyt nuottijulkaisussa "Valioiskelmiä hanurille 2" (1952), mutta tätäkään julkaisua en onnistunut löytämään kirjastojen tietokannoista. "Joulusahtia" taas ei nuottina löytynyt lainkaan. Toisaalta Viola-tietokannassa ei välttämättä vielä ole kattavasti kaikkia suomalaisia nuottijulkaisuja, jotka ovat ilmestyneet ennen vuotta 1977, joten periaatteessa sellainen on tietysti saatettu julkaista...
Tässä vastauksia kysymyksiisi:
Tärkeä rikosoikeuden periaate on, että rangaistukseen tuomitaan ainoastaan tahallisesta ja tuottamuksellisesta rikoksesta, ei vahingosta tai huolimattomuudesta. Tämän periaatteen tarkoituksena on kohdistaa vastuu henkilöön, joka on tarkoituksellisesti ja tietoisesti tehnyt väärin.
Jos vahinko on sellainen, että sen aiheuttaja ei ole toiminut tahallisesti tai tuottamuksellisesti, vaan ainoastaan huolimattomasti tai sattuman seurauksena, se ei yleensä täytä rikosoikeudellisen vastuun edellytyksiä, koska sitä ei ole tehty tarkoituksellisesti rikollisena toimintana. Tällaiset teot kuuluvat siviilioikeuden piiriin, jolloin vahingon kärsinyt osapuoli voi ...
Kyseessä taitaa olla Thorbjörn Egnerin Hyppelihiiri Myökkipyökkimetsässä.
Kirja on julkaistu kasettiäänikirja vuonna 1985. Kertojana oli Inkeri Wallenius. Sen jälkeen äänikirja on julkaistu uudelleen cd-muodossa.
YLE:n tallennemyynti julkaisi cd-tallenteen Tarleena Sammalkorven vuonna 2006 ohjaamasta lastenkuunnelmasta Hyppelihiiri Myökkipyökkimetsässä, jossa on rooleissa mm. Vesa Vierikko ja Eero Saarinen.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4089015?sid=3743741063
https://piki.finna.fi/Record/piki.894869?sid=3743719631
https://finna.fi/Record/piki.771240?sid=3743727047
Kysyin asiaa tutulta ompelijalta, ja hänen mukaansa tämän tyyppiselle, käsien lämmittelyyn tarkoitetulle taskulle ei ole varsinaisesti omaa termiään. Ompelutekniikan kannalta kyseessä on "tasku sauman yhteydessä" ja taskua voisi kuvata myös ilmaisulla "saumaan upotettu rintatasku". Verkkokaupoissa myytävien takkien yhteydessä taskutyypistä tunnutaan puhuvan myös rintataskuna ja käsitaskuna, mutta nämä käsitteet voivat olla harhaanjohtavia ilman kuvaa takista.
Kyseessä on Kulttikortti. Se on helsinkiläisille peruskoulun 8.-luokkalaisille jaettava vuoden voimassaoleva kortti, jolla pääsee ilmaiseksi tai alennettuun hintaan moniin Helsingin kaupungin kulttuurilaitoksiin. Muun muassa kirjaston aikuisten aineiston varausmaksua ei peritä Kulttikortin haltijalta. Lasten- ja nuortenaineistosta varausmaksua ei peritä muutenkaan.
Muita varausmaksusta vapauttavia kortteja ei Helsingissä tällä hetkellä ole.
Tarkempaa tietoa Kulttikortista: http://www.kultus.fi/suomi/_pohja.php?lang=fi&page=kulttikortti&lang=fi
Tällä hetkellä voit saada Joensuun seutukirjaston kirjastokortin missä tahansa seutukirjaston kirjastossa, ja se käy kaikkiin seutukirjaston alueen kirjastoihin, myös Pyhäselän (Hammaslahden) kirjastoon.
Jo tämän vuoden aikana kaikki Pohjois-Karjalan alueen kirjastot tulevat mukaan Vaara-kirjastoon. Silloin yksi kirjastokortti käy koko Pohjois-Karjalan alueen kirjastoissa. Vielä nyt Rääkkylän kortti ei käy seutukirjaston kirjastoissa.
Ks. http://vaarakirjastot.fi/
Täältä näet, mitkä kirjastot tällä hetkellä kuuluvat Vaara-kirjastoihin.
Oletkin jo selvittänyt asioita melkoisesti.
Tällä hetkellä suosituin aloittelevan sijoittajan opas on Kaikki rahasta : näin säästin kymppitonnin vuodessa
Tekijä: Julia Thurén
Kustantaja: Gummerus Kustannus Oy
Vuosi: 2019
Miten toteutan unelmani? Miten voin aloittaa sijoittamisen, vaikka en vielä tiedä aiheesta mitään enkä oikein jaksaisi selvittääkään? Kuinka suuren asuntolainan uskallan ottaa? Miten varaudun eläkkeeseen? Kaikki rahasta -teos puhuu rahasta avoimesti ja humoristisesti, vailla ylenkatsetta ja tuomitsemista. Kirjassa sekä asiantuntijat että tavalliset ihmiset avaavat taloutta käytännönlähtöisesti. Vaurastuminen on mahdollista jo pienillä oman talouden viilauksilla: budjetoi, automatisoi, sijoita. Kun...
Asiakasrekisteristämme poistetaan tiedot, jos korttia ei käytetä kolmeen vuoteen eikä sillä ole maksuja tai palauttamattomia lainoja.
Uuden kortin saa rekisteröitymällä ennakkoon osoitteessa https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9 ja käymällä kirjastossa ja esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, jossa on myös henkilötunnus. Vanhaa korttia ei oteta enää käyttöön.
Kyseessä on Boyen runo nimeltä ”Svalorna”, joka on ilmestynyt ainakin kokoelmassa ”Härdarna” (Bonnier, 1927). Ruotsinkielinen alkuteos löytyy osoitteesta http://www.karinboye.se/verk/dikter/dikter/svalorna.shtml ja aivan luvallisesti julkaistunakin.
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu, sillä suomennosta ei ole osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa, osoitteessa https://finna.fi olevassa Viola-tietokannassa eikä varsin hyvin runojen tietoja sisältävästä Piki-tietokannassakaan. En voi täysin sulkea pois, etteikö suomennosta olisi voinut ilmestyä jossakin julkaisussa, jota ei ole listattu tietokantoihin, mutta luultavasti suomennosta...
Ahvenanmaalla puhutaan ruotsin murretta, joka muistuttaa enemmän Ruotsin Upplandin murretta kuin suomenruotsia. Ahvenanmaanruotsista kuitenkin puuttuu tonaalinen sana-aksentti kuten suomenruotsista.
Lähteet ja lisätietoa
Visit Åland: https://visitaland.com/fi/kaytannon-tietoa/kieli-ja-murre/
Marienhamns stadsbibliotek: https://web.archive.org/web/20061104161748/http://www.mhbibl.aland.fi/a…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahvenanmaanruotsi
" -- niin mieltäni saata liikuttaa ei mikään, minkä teet – / ei mikään, minkä teet – / en ymmärrä, miksi silmiini vain nousevat kyyneleet – ." on kuin onkin Aale Tynniä. Säkeet ovat Ylitse vuoren lasisen -kokoelmaan sisältyvästä runosta Tanssilaulu.
A. Uiton kirja Kertomus Tervolan osuuskaupan r.l. 25-vuotisesta toiminnasta. Vuosikertomus 26:lta toimintavuodelta, 1931 / Tervolan osuuskauppa r.l. Kemi , 1932., löytyy Turun yliopiston kirjastosta. Tervolan osuuskaupasta on julkaistu myös 2 muuta kirjaa: Vesanen, Viki, Tervolan osuuskauppa 1906-1956. Kemi , 1956. sekä Keränen, Yrjö, Tervolan osuuskauppa 60-v. juhlajulkaisu. Rovaniemi : Tervolan osuuskauppa, 1966. Näistä jälkimmäinen on myös Turun yliopiston kirjastossa, Vesasen kirja on sekä Turun yliopiston että Jyväskylän yliopiston kirjastoissa. Kirjat voi saada luettavakseen kaukolainoina. Lähin kirjastosi voi auttaa kaukolainapyynnön lähettämisessä.
Sketsissäkin mainitusta Arto Tuomisesta en osaa sanoa mitään, mutta tuo Artosta ja hiihtämisestä puhuminen voisi viitata hiihtäjä Arto Koivistoon, joka vuoden 1981 SM-kisoissa kärysi efedriinin käytöstä ja menetti kolmannen sijansa 15 ja 50 kilometrin kilpailuissa. Hänet määrättiin väliaikaiseen kilpailukieltoon, jonka pituudeksi myöhemmin vahvistettiin vain yksi kuukausi.
lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Arto_Koivisto
Voisikohan kyseessä olla teos nimeltä Itkevä tuuli? Sen on kirjoittanut Linda Davison Stafford eli Crying Wind ja sitä on luonnehdittu omaelämäkerralliseksi romaaniksi. Päähenkilö on 15-vuotias, ja sekä isoäiti että Ukkoskavio-hevonen ovat tärkeässä roolissa hänen elämässään. Kirja ilmestyi alkukielellä vuonna 1977 ja suomeksi 1980. Tietoa kirjailijasta mm. Wikipediassa (https://en.wikipedia.org/wiki/Crying_Wind) ja kuvailua kirjasta sekä kansikuva Sheferijm - Ajatuksia kirjoista -blogissa: http://sheferijm.blogspot.com/2016/12/crying-wind-itkeva-tuuli.html.
Kirjojen etsiminen tuntomerkkien perusteella voi olla joskus hankalaa, mutta aina kannattaa kokeilla. Juoneen, päähenkilöihin ym. liittyviä sanoja voi käyttää Google-haussa...
