Helmet aihe-haulla: Vironkielinen kirjallisuus ja Neuvostoliitto sekä rajauksilla: kirja, aikuistenkokoelma, viron kieli löytyy 32 kirjaa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2250486__Svironkielinen%20kirjallisuus__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetcollections%3A9%3A9%3AAikuisten%20kokoelma%3A%3A__Ff%3Afacetcloud%3Aneuvostoliitto%3Aneuvostoliitto%3Aneuvostoliitto%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Aest%3Aest%3Aviro%3A%3A__P0%2C3__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
Niistä suurin osa näyttäisi olevan aiheeltaan lähihistorian tarkastelua.
Melko vähän löytyy kirjallisuutta suomennettuna. Samalla haulla, mutta suomen kieleen rajattuna löytyy kasitoista teosta. Uusimpana juuri tuo lukemasi Taskan Popeda 1946....
Ensimmäiset Vantaan liikennevalot on rakennettu Tikkurilan Kielotien ja Asematien risteykseen vuonna 1973. Vuonna 1982 liikennevaloja on ollut jo 27 risteyksessä. Nyt aletaan lähestyä 160:n risteyksen määrää. Määrä lisääntyy noin viidellä vuodessa. Ratikka lisää tätä määrää ainakin 50:llä.
Lähde: Vantaan kaupungin liikenneinsinööri Riikka Tuomi
Tarkalleen ottaen vuonna 1973 ei ollut vielä Vantaan kaupunkia, vaan vasta seuraavana vuonna 1974. Ennen tätä Helsingin maalaiskunnasta tuli kauppala vuonna 1972.
Kaivatut teemat yhdeksi käteväksi oppaaksi yhdistävänä teoksena voisi ehkä ajatella Nina Nordlundin teosta Lapset ja raha : talouskasvatuksen aakkoset vanhemmille. Se käsittelee sekä talousasioiden opettamista lapsille (taaperoikäisestä itsenäistyvään) että lapselle säästämisen ja sijoittamisen perusperiaatteita verotehokkuutta unohtamatta. Erona toivottuun on tosin se, että Nordlundin aiheena on ensisijaisesti talouskasvatus, ja lapselle säästäminen käsitellään siinä sivussa.
Lapselle säästämiseen keskittyviä teoksia on toistaiseksi julkaistu vähänlaisesti. Tavallisimmin tähän liittyviä kysymyksiä käsitellään sijoitusaiheisessa kirjallisuudessa yhtenä osa-alueena; esimerkkinä mainittakoon vaikkapa Merja Mähkän tuore ...
Kannattaa kääntyä ylioppilastutkintolautakunnan puoleen. Sen sivuilla osoitteessa https://www.ylioppilastutkinto.fi/tietopalvelut/tutkimusluvat kerrotaan, että heidän arkistossaan on aineistoja vuodesta 1970 alkaen. Koesuorituksia tosin kerrotaan varastoitavan vain pieni satunnaisotos, mutta asiaa voi toki kysyä. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.ylioppilastutkinto.fi/yhteystiedot/kanslian-henkilokunta.
Merriam-Webster -sanakirja kertoo, että sana "kennel" tulee keskienglannin sanasta "kenel", joka tulee anglo-ranskan sanasta "kenil", joka puolestaan tulee vulgaarilatinan sanasta "canis", joka tarkoittaa koiraa. "Kennel" ei siis näytä perustuvan kenenkään henkilön nimeen, vaan koiraan viitanneisiin sanoihin englantiin vaikuttaneissa kielissä.Sukunimellä "Kennel" näyttää olevan erilainen historia: Ancestry.com -verkkosivu kertoo, että kyseisen sukunimen tausta on vesikanaviin viittaavissa sanoissa kuten "chännel" ja "känel". Lähteet:https://www.merriam-webster.com/dictionary/kennelhttps://www.ancestry.com/name-origin?surname=kennel
Varmin paikka etsiä luotettavaa tietoa ilmeistyneistä lastenlevyistä on Viola-tietokanta (https://finna.fi), joka sisältää tiedot kaikista Suomessa julkaistuista äänitteistä. Siellä voi tehdä äänitteisiin kohdistuvan sanahaun "lastenlaulut 1970-luku", joka tuottaa 53 viitettä. Jatkohaut vuosiin 1980-1983 tuottavat paljon lisää viitteitä, mutta ongelmana on, että hakija joutuu poimimaan levykokonaisuudet yksittäisten laulujen joukosta.
Samantyyppiset haut esimerkiksi HelMet-tietokannassa tuottavat enemmän osumia, koska hakusanaa "lastenlaulut" on käytetty myös sellaisten levyjen yhteydessä, jotka eivät ole puhtaasti lastenlevyjä. Tämä määrittelykysymys onkin melkoinen ongelma, sillä käsite "lastenlevy" ei ole millään tavalla yksiselitteinen...
Kyseessä oli Jan Baalsrud. Hänen pakoretkestään on kirjoitettu parikin kirjaa. David Howarthin We Die Alone: A WWII Epic of Escape and Endurance (Lyons Press, 1955) on suomennettu nimellä Me kuolemme yksin (WSOY, 1955). Tore Haugin ja Astrid Karlsen Scottin kirja Jan Baalsrud og de som reddet ham (Gyldendal 2001, 2006) on julkaistu myös englanniksi nimellä Defiant Courage - Norway's Longest WW2 Escape (Nordic Adventures, 2001). Hänestä kerrotaan myös Bear Gryllsin kirjassa True grit : the epic true stories of survival and heroism that have shaped my life (Bantam, 2013). Kahteen ensimmäiseen kirjaan perustuvat norjalaiset näytelmäelokuvat Me kuolemme yksin (1957) ja Den 12. mann (2017).
Teoksesta Muistoja Joutsenosta: Joutseno 375 juhlateos: Luettelo Joutsenon muistomerkeistä,
löytyy maininta ko. muistomerkistä:
Jäähyväiset
Vakaumuksensa puolesta 1918 kaatuneille
Kuvanveistäjä Eino Räsänen
Joutsenon sankaripatsastoimikunta (srk, kunta ja järjestöt)
Paljastettu 7.5.1950
Vaikeaa löytää muuta tietoa, kun paikallislehtikin alkoi ilmestyä vasta 1966.
Ehkä Etelä-Saimaassa tai vastaavassa tuon ajan Etelä-Karjalan lehdessä olisi voinut olla juttu aiheesta.
Symmetry -lehdessä 2021 julkaistussa artikkelissa Atypical Brain Asymmetry in Human Situs Inversus: Gut Feeling or Real Evidence? on käyty läpi tutkimuksia, joita on tähän mennessä tehty situs inversuksen vaikutuksesta aivoihin. Laajemmin tai kokonaisuudessaan katsottuna aineistosta ei kirjoittajien mukaan löydy ainakaan selkeää yksiselitteistä yhteyttä sisäelinten peilikuvasijainnin ja aivojen poikkeavuuksien välillä, toisin kuin joillakin muilla lajeilla on tähän mennessä todettu. Tästä huolimatta monesta tutkimuksesta on ainakin löytynyt joitakin viitteitä siitä, että situs inversuksen omaavilla ihmisillä vasen aivopuolisko on yleisesti hiukan edempänä suhteessa oikeaan, kun tavallisesti on päinvastoin (ns...
Finnan mukaan VHS-kasetti löytyy Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmista sekä Suomen elinkeinoelämän keskusarkistosta. https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1466695 ja https://finna.fi/Record/elka.143411785002000_162997867390300?sid=5044099474https://kavi.fi/ ja https://elka.fi/
Vanhoissa teksteissä esiintyvä lyhenne s.t.s. merktsee suunnillen samaa kuin "toisin sanoen" tai "se on" tai "se tarkoittaa sitä, että...". Sananmukaisesti se on lyhenne ilmaisusta "se tahtoo sanoa".
S.t.s. ja muita vanhoja lyhenteitä on selitetty vuonna 1850 julkaistussa aapisessa "Lukemisen alku-oppi tahi Aapis-Kirja". Se on saatavissa digitoituna Kansalliskirjaston Doria-arkistosta. Selityksiä on PDF-dokumentin sivulla 9, kappaleessa Sanain lyhennykset (§ 26). Aapisen vanhassa kirjaintyylissä pikku-s näyttää hieman f-kirjaimelta.
Linkki pdf-dokumenttiin Doria-arkistossa
Englanninkielinen termi vaikeudelle tuottaa r-äännettä on 'rhotacism'. Se on englantia puhuvassa maailmassa yksi artikulaatiohäiriöihin luettavista puhevioista. Muita vastaavia ovat esimerkiksi l-äänteen tuottamiseen liittyvä 'lambdacism' ja ässävika 'sigmatism' ('lisp').
Rhotacism Definition & Meaning - Merriam-Webster
Kyseessä on Catherine & Laurence Anholtin kuvakirja nimeltään Kaikkein paras paikka (2000). Verkkokirjastossa: https://helle.finna.fi/Record/helle.262705?sid=3123933201
Kirja kertoo Jonista, joka rakastaa kaupunkia. Jonin pappa asuu maaseudulla meren lähellä. Joni matkustaa pappansa luokse maalle. Illalla hän ei saa unta. "Siellä oli rauhallista. Siellä oli erilaista. Maalla oli niin pimeää, ettei hän pystynyt nukkumaan".
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621 löytyy Finlex-palvelusta osoitteessa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621 ajantasaisena. Mukana ovat siis lakiin tulleet muutokset.
Tässä laissa määritellään asiakirjojen julkisuusperiaate, asiakirja julkiseksi tuleminen, oikeus saada tieto asiakirjasta, tiedon antaminen asiakirjasta, viranomaisen velvollisuudet edistää tiedonsaantia ja hyvää tiedonhallintatapaa, salassapitovelvoitteet sekä salassapidosta poikkeaminen ja sen lakkaaminen.
VASKI-kirjastoista ainakin Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston nuortenosasto Stoorista löytyy useamman yläkoulun oppiaineen oppikirjoja. Oppikirjoja on hankittu kokoelmaan näytteenomaisesti. Kustakin oppiaineesta on hankittu jokin sarja. Uudet sarjat löytyvät avohyllystä ja kirjaston varastosta löytyy myös vanhempia oppikirjasarjoja. Myös varastokirjoissa sovelletaan näytteenomaisuutta - eli kaikkia ei varastoida. Oppikirjoista on varastoitu hieman kattavammin ainoastaan äidinkielen ja kirjallisuuden yläkoulun oppikirjoja.
Voit etsiä oppikirjaa kirjaston tietokannasta http://www.vaskikirjastot.fi kirjoittamalla hakukenttään haluamasi oppiaineen nimen (esim. "matematiikka") ja "yläkoulu".
Näytteenomaisuuteen on päädytty, koska...
Runon sanat löytyvät kahdesta eri teoksesta:
1)Runotallenteelta "Vie sinne mun kaihoni", joka sisältää
Liisa Mäkelän lausumia karjalaisia runoja.
2)Eino Haukan teoksesta "Unessa lensi kiviperhonen" s.11-14.
Mantelipuun puuaines on kuoren alla vaalea, sävyltään kellertävästä vaaleanruskeaan, sydänpuu on tummanruskeaa.
Mantelipuun katkaisupinta
Mantelipuu kuivuu kuorettomana vähitellen harmaaksi.
Satu on H. C. Andersenin Se on totinen tosi. Tämä satu, jossa juoru siirtyy eteenpäin ja muuttuu yhä hurjemmaksi, löytyy monista Andersenin satukirjoista. Alla linkit pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen ja vielä laajemmin Lastenkirjainstituutin kokoamiin tietoihin satukirjoista, joista se löytyy
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sse%20on%20totinen%20tosi%2…
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
