Larin-Kyöstin runoja on julkaistu useissa kokoelmissa. Teoksesta "Ota sun kaunis kantelees" (1985) löytyvät runot Onnen käki, Vaari ja vaarin kello, Käen kukkuessa ja Aittalaulu. Kristallikukkia-runo on julkaistu kokoelmassa "Lauluja vanhasta kaupungista: kokoelma runoja" (1912) ja Kahden vaiheilla -runo "Tän pojan kevätrallatuksia: Kyläisiä lauluja I" -teoksessa (1912). Sellaisesta runosta kuin Syysyö ei valitettavasti löytynyt tietoa. Sen sijaan runot Kesä-yö ja Syyslaulu löytyvät Larin-Kyöstin teoksesta "Lauluja vanhasta kaupungista: kokoelma runoja". Olisiko kyseessä voinut olla jompikumpi niistä?
Etymologisen sanakirjan (Suomen sanojen alkuperä 1: A-K) mukaan killinki eli Ruotsin vallan ajan rahayksikkö on vanhassa suomen kielessä ollut muodossa skillinki. Sanan merkitys on ollut myös 1/48 taalaria, kolikko ja lantti. Samaa kantaa ovat varhaisruotsin skilling, muinaisruotsin skillinger, muinaisnorjan skillinger, keskialasaksan schilli(n)c ja norjanlapin skillig.
Sotilaiden asepuku oli sarkaa, toisin sanoen villaa. Talvisodan alkaessa monilla sotilailla oli kotoa tuodut vaatteet, todennäköisesti niissäkin oli paljon villavaatteita. Sotilaiden alusvaatteiden materiaalista ei valitettavasti löytynyt tarkempaa tietoa, luultavasti nekin olivat talvella villaa ja kesällä ehkä puuvillaa.Lisää tietoa asepuvuista ja varusteista:https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_puolustusvoimien_palveluspukuhttps://sakylantalvijajatkosotamuseo.fi/tietoisku/talvi-ja-jatkosodan-aseet-ja-varusteet/Sotilaiden alusvaatteita finna-palvelussa:https://finna.fi/Search/Results?lookfor=alusvaatteet+sotilaat&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+ascVarustelekan vanhojen sotilaskalsareiden valikoimaa: https://www....
Kirja on varmaankin Kerttu Juvan Seikkaileva leikkimökki. WSOY , 1956 (Lasten toivekirjasto ; 17). Sisarukset lähtevät leikkimökiksi sisustamallaan vanhalla linja-autolla etsimään isäänsä. Pelitoosa taisi olla ajoneuvon nimi.
Kirjasta on otettu kaikkiaan neljä painosta, joten saat sen varmaankin lähikirjastostasi.
Aihetta eri kannalta käsitteleviä kirjoja ovat mm.
Nykänen, Anna-Stiina: Parhaat puoleni. 2005 (Hyllyluokka 14.4)
Kauneuden historia. Toim. Umberto Eco. 2008 (70.01)
Kinnunen, Taina: Lihaan leikattu kauneus. 2008 (30.12)
Kannisto-Junka, Saija: Puuteria & papiljotteja. 2006 (59.31)
Lisää Lahden kaupunginkirjastossa olevia aihetta käsitteleviä kirjoja löytyy Lastu-tietokannan aineistohausta
http://www.lastukirjastot.fi/lahti/ kirjoittamalla asiasanat -kenttään asiasana kauneusihanteet.
Negatiivien skannaaminen onnistuu Oodissa. Voit varata niin sanotun ”mediatyöaseman” Helsingin kaupunginajanvarausjärjestelmän (eli Varaamon) kautta, https://varaamo.hel.fi/. Voit myös soittaa: (09) 3108 5000.
Skannaaminen onnistuu myös Myllypuron mediakirjastossa. Voit varata skannerin Varaamon kautta, https://varaamo.hel.fi/, mutta kesällä on parempi soittaa etukäteen, varsinkin jos haluat apua. Myllypuron mediakirjasto (09) 3108 5092.
Kerttu Juvan (1924-2009) Vuorilinnan Lotta löytyy Kirjasampo-palvelusta. Sieltä käy ilmi, että kirjan alaotsikko on: "kertomus vuodelta 1848".
Kirjasammon tietue löytyy täältä: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au0679c853-ffa0-4566-90ef-2…
Kysymykseesi miksi Kerttu Juva on kirjoittanut historiallisia teoksia, on tietenkin hieman vaikea vastata. Syitä sille, miksi kirjailija kirjoittaa asioista, paikoista, ajoista ja ihmisistä, joista kirjoittaa, on varmastikin monia.
Juvan ajatuksia omasta kirjoittamisestaan en tähän hätään löytänyt, mutta netistä löytyy Maiju Lahtisen pro gradu -työ, jossa hän pohtii syitä sille, miksi etenkin naiset kirjoittavat historiallisia teoksia:
"--- ymmärrän hyvin Margaret Mitchelliä ja...
"Tarina mäyräkoiranpennusta ja tämän emosta" sisältyy kirjaan "Iltahetken tarinoita" (Kirjalito, 1988, s. 18-19). Kirjan on kuvittanut Anne Suess ja kirjoittanut Josef Carl Grund. Suomenkielisen tekstin on kirjoittanut Laila Niukkanen.Voit tarkistaa kirjan saatavuuden kirjastoista Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
Kuten itsekin toteat, hakuilmoituksessa todetaan kirjastonhoitajan koulutus "edellytykseksi". Ilmaisu tarkoittaa käytännössä, että muilla ei ole mahdollisuuksia.
Suomessa on koulutettuja ja muodollisesti päteviä kirjastonhoitajia työttömänä, joten on hyvin epätodennäköistä, ettei työtä hakisi kukaan muodollisesti pätevä. Sellaisessa hakutilanteessa kouluttamattomalla ei ole edes teoreettista mahdollisuutta jatkoon. Epäpätevä ei voi ohittaa muodollisesti pätevää.
Ainoa tilanne, jossa alalle kouluttamaton saattaisi saada edes lyhytaikaisen pestin, on sellainen, johon yksikään koulutuksen saanut ei ole hakenut toistuvista yrityksistä huolimatta. Pelkällä lukion käymisellä ei valllitsevissa työllisyysoloissa kuitenkaan taida olla...
Ilmaisua käytetään ainakin kahdessa eri merkityksessä.
Sitä käytetään usein vauvan nimityksenä, varsinkin runollisissa yhteyksissä. Joskus ilmaisulla kuitenkin viitataan tavallisen ihmisen voimattomuuteen luonnon, jumaluuksien tai maallisen vallan edessä. Keskimmäiseen viittaa mm. Lauri Viidan kokoelmassa Betonimylläri oleva runo Mylly, jossa on säe "Pieni on ihminen, airosta lastu".
Useimmat meistä olemme siis pieniä ihmisiä sekä vauvoina että aikuisina ilman valtaa ja voimaa vaikuttaa asioiden kulkuun.
Heikki Poroila
Valitettavasti tähän meillä ei ole antaa vastausta. Yhdistyneissä kansakunnissa toimii osasto: Department of Economic and Social Affairs Population Dynamics. Ehkä heillä olisi käsitys asiasta, tässä yhteystiedot https://population.un.org/wpp/ContactUs
Valitettavasti novellihakemistoista tai kirjastotietokannoista ei löydy tietoa siitä, että Fjodor Dostojevskin novelli "Polzunkov" (1848) olisi suomennettu.
https://finna.fi
http://www.online-literature.com/dostoevsky/4396/
Matti Pajuniemi: Novelliopas. 2 : Ulkomaista lyhytproosaa (BTJ Kirjastopalvelu, 2006)
Seppä, Anja: Novellihakemisto (Kirjastopalvelu, 1990)
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://vaski.finna.fi/
http://www.kirjasampo.fi/
http://www.fedordostoevsky.ru/works/lifetime/polzunkov/
Kuvaukseen sopii tšekkiläinen elokuva Elämän oppitunti (Hodina tance a lásky, 2003), ks. http://www.telvis.fi/filmiopas/elokuvat/47107/elaman+oppitunti/
Elokuvan käsikirjoitus perustuu Pavel Kohoutin romaaniin Tanz- und liebesstunde, joka on ilmestynyt suomeksi nimellä Saksalainen romanssi(Kirjayhtymä 1990).
Juha Vainion sanoittama ja vuonna 1974 levyttämä ”Balladi Reterikistä ja Rontista” perustuu tositapahtumiin. Myös Vexi Salmi on merkitty laulun sanoittajaksi yhdessä Juha Vainion kanssa. Laulun on säveltänyt Ilkka Sysimetsä eli Frederik, joka on laulun Reterikki. Rontti on Jukka Front, joka Jyrki Hämäläisen mukaan oli ”manageripiirien legenda” ja Suomen tehokkain keikkamyyjä. Laulu perustuu näiden kahden herran kosteaan saunareissuun tanssijärjestäjän saunalla. Saunareissu päättyi siten, että Jukka Front tuli huopaan kääriytyneenä ja nokisena Helsinkiin ja Frederikiä syytettiin murhapoltosta. Syyte kuitenkin raukesi, mutta Frederik pääsi otsikoihin. Hän muistelee: ”Saunalla joku oli käsitellyt tulta varomattomasti. Mä olin tunnettu solisti...
Ota kuvalliset henkilöpaperit (ajokortti, passi, kuvallinen henkilökortti) mukaasi ja mene lähimpään Helmet kirjastoon henkilökunnan ollessa paikalla.
Kortin tiedot tarkastetaan ja kortti tehdään odottaessa. Uusi kortti maksaa 3 € aikuisilta ja 2€ lapsilta.
Kyseessä oleva pelitalo näyttää olevan tanskalainen pelitalo SAVANNAH Entertainment. Heidän ajan tasalla oleva verkkosivu löytyy täältä - Bille Trille Wacky Woods - SAVANNAH Entertainment. Heidän nykyinen projekti liittyy kahteen muuhun hahmoon, kaksosiin Bille ja Trille (Suomeksi Ville ja Lilli). Näihin kahteen liittyvät pelit löytyvät sovelluksina puhelimella tai tabletilla (esimerkiksi - Bille & Trille – Google Play ‑sovellukset). Nämä löytyvät viidellä eri kielellä jossa myös on puhetta (Englanti, Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja).
Tästä löytyy lista aiemmista peleistä - Releases - SAVANNAH Entertainment. Pelitalo on muun muassa myös tehnyt Rasmus-Nalleen ja Viidakkovekara Juusoon-liittyviä pelejä. Listalta löytyy myös Dennis...
Henrietta on muunnos ranskalaisesta nimestä Henriette, joka puolestaan johtuu saksalaisesta nimestä Heinrich (koti tai mahtava). Henrietta-nimi oli vuosisadan alkupuolella harvinainen, mutta on myöhemmin yleistynyt. Susanna on vanha nimi. Hepreassa nimi merkitsee liljaa. Katolisessa kirkossa Susanna on monen pyhimyksen nimi. Nimestä on paljon muunnoksia, muun muassa Susan ja Susanne. Rosalia on italialainen muunnos ruusua merkitsevästä nimestä Rosa. Se voi olla myös yhdistelmä nimistä Rosa ja Lia. Emilia on peräisin ylhäisestä muinaisroomalaisesta Aemilius-suvun nimestä. Sekin on hyvin yleinen nimi, josta on olemassa monia muunnoksia, esimerkiksi Emily ja Emelie.
Lähde: Saarikalle-Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön.
Lisää...
Kokeile näillä hakusanoilla joko yhdessä tai erikseen: juomat, mehut, smoothiet, tee. Huomaa, että tee on yksikkömuodossa.
Jos käytät pelkästään hakusanaa juomat, etkä halua teoksia esim. viineistä, voit suodattaa hakua seuraavasti: Käytä Tarkennettua hakua, kirjoita ensimmäiseen hakukenttään aiheeksi juomat, sitten valitse hakuoperaattori EI ja kirjoita tähän kenttään alkoholijuomat.
Kun käytän pelkästään sanaa smoothiet, saan 76 hakutulosta, joista yksi on teos Smoothiet: hedelmäsmoothiet, vihannessmoothiet, jäkiruokasmoothiet, mehut / Carla Bardi.
Tässä esimerkki Helmet-hausta: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssmoothiet__Orightresult__U…
Kyseessä on Mika Waltarin runo nimeltä Syksy 1939.
Runo on julkaistu esimerkiksi lehdissä ja tässä linkki kansallisarkistosta löytyneeseen lehden sivuun https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1999122?term=Miten&term=hehkuivat&term=pihlajanmarjat&term=lokakuussa&term=reunassa&term=puistikon&term=Oli&term=kaikki&term=outoa&term=unta&page=3
Lisäksi runo löytyy Sotatalvi - runovalikoima - kokoelmasta (Otava, 1940) sekä Helmet-kirjastoista teoksesta Mika Waltari: Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978 https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1577799
