Kielitoimiston sanakirjan mukaan "henkitoreissaan" tarkoittaa "kuolemaisillaan, kuoleman kielissä, henkihieverissä".
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/henkitoreissa
Mutta mistä sanonta "olla henkitoreissaan" juontuu? Suomen murteiden sanakirjasta löytyy Alatornion murteesta sana henkitori, joka tarkoittaa hengitysteitä, keuhkoputkia ("henkitorvea"?).
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=henkitori&sms_id=SMS_8ee0b3e9443e837721054acc6f0573ec
Teoksessa Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys, 1968, (s. 156) *tore : henkitoreissaan viittaisi verbiin torata, alk. 'taistella' ("olotilan nimi" luvussa Yksinkertaisia verbikantaisia nomininjohtimia). Kotimaisten kielten keskus...
Black-tailed jackrabbit (Lepus californicus) tunnetaan suomeksi nimellä lumikenkäjänis. Samaan tapaan white-tailed jackrabbit (Lepus townsendii) on suomeksi preeriajänis ja antelope jackrabbit (Lepus alleni) antilooppijänis.
National Zoologic Parkin sivuston (http://nationalzoo.si.edu/Animals/NorthAmerica/whataname.cfm) mukaan eurooppalaiset uudisasukkaat kutsuivat Pohjois-Amerikassa näkemiään lumikenkäjäniksiä näiden pitkien korvien ja jalkojen vuoksi nimellä "jackass rabbit", josta sittemmin lyhentyi muoto jackrabbit. Kaikki edellä mainitut lajit kuuluvat Lepus-sukuun ja ovat siis kutsumanimestään huolimatta jäniksiä (engl. "hare"), joten "jackrabbitin" suomenkielinen vastine on "jänis".
Lisätietoa jäniseläinten luokittelusta: http://fi....
Thomas Brezinan kirjoittaman Seitsemän tassua ja Penny -sarjan ilmestymisjärjestys kevääseen 2006 mennessä:
1. Koiranelämää, 2. Myrskytuuli vaarassa, 3. Kamppailu vapaudesta, 4. Väärinkäsityksiä, 5. Varokaa pyydyksiä, 6. Kieroa peliä!, 7. Katalaa kemiaa, 8. Hyytävä seikkailu, 9. Sikamainen juttu, 10. Vaarallinen kevät, 11. Täpäriä tilanteita, 12. Pikkuiset pulassa, 13. Yhtä apinasirkusta, 14. Petolliset ystävät, 15. Valaita ja valheita, 16. Salaperäinen ihailija, 17. Outoja sattumia, 18. Uusi ihastus. Lisäksi sarjaan on tänä vuonna tulossa kaksi osaa lisää: Susimetsän salaisuus ja Heikomman puolella.
Lisää tietoa Thomas Brezinan kirjoista löytyy hänen saksankielisiltä sivuiltaan:
www.thomasbrezina.com
Myös aiempia aiheeseen liittyviä...
Hei,
”Hyvämaineisuus” on termi, jota kansanedustajan asemaa käsittelevissä säädösteksteissä ei enää käytetä. Nykyisessä lainsäädännössä ei siis ole tällaista edellytystä. Kansanedustajan tehtävän nykyiset kelpoisuusehdot ja käyttäytymisnormit määritellään lähtökohtaisesti maamme perustuslaissa (731/1999) ja sen pykälissä 27 - 32.
Kansanedustajan hyvästä maineesta toki aiemmin puhuttiin esimerkiksi vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksessä (5 §), jossa todettiin ”äänioikeutta vailla olevaksi se, joka laillisen tuomion nojalla on hyvää mainetta vailla.” Äänioikeus puolestaan oli ehtona sille, että pystyi asettumaan vaaleissa ehdokkaaksi.
Nykyään säädösteksteissä ei ole vastaavaa merkintää vaan hyvämaineisuus on jätetty...
Hei,Pyöree puu tarkoittaa (pöytä)viinapulloa, joka kiersi kädestä käteen. Kieltolain jälkeen Pöytäviina tehtiin selluloosatehtaiden sulfiittijäteliemestä, joten viinan raaka-aine oli siis puu. Tästä tulee siis nimitys tikkuviina. Sota-aikana korkin saatavuusongelmien takia tehtii korvikkeeksi puutappi, mikä viimeisteli nimityksen.Tästä tietoa mm. https://www.ilmajoenmuseot.fi/museon-katkoista/poytaviina-alkon-ensimmainen-oma-tuote-on-poissa/
Ranja on alkuperältään epäselvä naisennimi. Kyseessä voi olla muunnelma intialaisesta naisennimestä Ranjana ('tyttö, joka tuo ilon'), mutta lähtökohtana ovat voineet toimia myös samankaltaiset nimet, kuten Anja, Ronja ja Tanja. Nimi tunnetaan harvinaisena myös esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Suomen ensimmäiset Ranjat nimettiin tiettävästi 1930-luvulla.
(Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus, 2007)
Yleisissä kirjastoissa ei ole pornografisia lehtiä tai elokuvia lukuun ottamatta fiktiivisiä sarjakuvalehtiä, joista osaa voidaan pitää pornografiaa sisältävinä. Pornografista kirjallisuutta on jonkin verran, mutta se on pääosin suurten kustantajien nykynäkökulmasta häkellyttävän vapaamielisellä 1970-luvulla julkaisemaa. HelMet-kokoelmaan hankittiin takavuosina (2009) yksi (1) "feministinen" pornografiseksi tulkittavissa oleva videotallenne (DVD), Dirty diaries. Kaikki muut haulla "pornografia dvdlevy" tulevat osumat vain käsittelevät tai sivuavat pornoa, eivät ole sitä itsessään.
Kaikella kirjaston portinvartijat ohittaneella pornografisella aineistolla on yleensä kohtalona tulla jossain vaiheessa varastetuksi. Tätä huonoa säilyvyyttä on...
Kärsämäki-nimestä on tehty monenlaisia olettamuksia ja arvailuja. Ehkä luotettavin lienee selitys, että nimi juontaisi alkunsa Ruhankankaalla olevasta mäen nyppylästä, jonka nimi on Kärsämäki. Tästä on perimätiedon mukaan kulkenut tie, jota matkustavaiset käyttivät silloin kun eivät jokea käyttäneet kulkuväylänään. Tämä pieni mäen "kärsä" oli heille merkkinä pian lähetyvästä joesta ja myöhemmin sen varteen muodostuneesta kylästä, joka sittemmin mäen mukaan sai nimen Kärsämäenkylä.
Kylännimestä on 1500-luvun lähteissä sekä muoto Kärsämä että Kärsämäki. Näistä Kärsämä on alkuperäisempi muoto. Nimen kantana on siis sana kärsä, johon on liittynyt johdin -mä. Paikannimissä kärsä tarkoittaa tavallisesti nientä tai niemenkärkeä.
Lähteet:...
Olisikohan etsimäsi laulu nimeltään "Vanha musta Joe" (englanninkielinen alkuteos "Old black Joe", Stephen Foster, säv.).
Tämän laulun sanat löytyvät SUURI TOIVELAULUKIRJA 7.
Laulu alkaa:
Mennyt jo on elo kauniin nuoruuden,
mennyt jo on koko parvi veikkojen...
Bussi-sana tulee latinan sanasta 'omnibus', joka tarkoittaa 'kaikille'. Sanan alkuosa tulee sanasta 'omnis' ('joka, jokainen', monikossa 'kaikki') ja sanan loppuosa -bus on datiivin pääte.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. SKS, 1992.
Heikel: Latinalais-suomalainen sanakirja. Otava, 1935.
Vaikka Googlen avulla löytyy oluttölkeillä päällystettyjä taloja, autoja ja huonekaluja, oletamme , että kysyjä tarkoittaa pienikokoista keinutuolia. Kyselimme Tieto-listan kirjastoihmisiltä ymmärrystä asiaan. Tässä kooste heidän tietämyksestään:
Hakusanalla "tin can rocking chair" toi kuvamateriaalia Googlessa. Litistettyjen tölkkien metallinauhasta on rakennettu nukentuoleja ja tuolinnäköisiä neulatyynyjä ynnä muita. Työt voinee luokitella kategoriaan "tramp art", kulkumiesten =hobojen, hippien ym. valmistamiin esineisiin.
Seuraavaksi oikeita teko-ohjeita:
Ohje 1. "Leikataan tölkistä kansi pois taitereunan alta.
Leikataan tölkin sivut noin 3 mm suikaleiksi siten, että pohjan reunukseen jää noin 1 mm: n pelivara. Tölkin pohjasta tulee...
Muistelunne osui oikeaan. Kunnan nimi perustuu järvennimeen, joka perustuu saamen talvikylään perustuvaan sanaan siida.
Kustaa Vilkunan mukaan paikalla on sijainnut vanha saamelainen talvikylä mahdollisesti järven pohjoispäässä Siilinlahden rannoilla. Tiedot perustuvat ensi jouluksi ilmestyvän Suomalaisen paikannimikirjan käsikirjoitukseen.
Aukusti on suomalainen muoto latinan Augustus–nimen lyhentymästä August. Augustus oli senaatin Rooman ensimmäiselle keisarille antama arvonimi ´kunnianarvoisa´. Aukusti otettiin suomalaiseen almanakkaan vuonna 1890.
Tarkoitatte todennäköisesti seuraavaa kirjaa:
Tenggren, Gustaf, Viisi pientä koiranpentua
(Kuvittanut Gustaf Tenggren). Sarja Tammen kultaiset kirjat ; 64 .
Suomalaiseen sukukulttuuriin liittyvät nimitykset löytyvät yleisestä kirjastosta ehkä vaivattomimmin tietosanakirjasta, esim. Otavan suuri ensyklopediasta, hakusanalla sukulaisuus. Sieltä selviää mm., että miniä on pojan vaimo. Käly on puolison sisar tai veljen (tai puolison veljen)vaimo. Lanko on puolison veli tai tai sisaren (tai puolison sisaren) mies. Nato on miehen sisar. Appi on puolison isä. Myös kirjaa Rahiala Kari, Meidän suvun voima, kannattaisi ehkä tutkia. Asiasanojen perusteella kirja voi liittyä aiheeseen.
Valitettavasti en onnistunut löytämään tietoa kahvikissa-nimityksen alkuperästä. Läpikäymäni etymologiset sanakirjat ja idiomisanakirjat eivät näytä mainitsevan kyseistä sanaa. Myöskään Turun kaupunginkirjaston aiheeseen liittyvät, kahvista ja kahvikulttuurista kertovat teokset eivät käsitelleet asiaa. Ainoa löytämäni tieto löytyy Kotimaisten kielten keskuksen (kotus.fi) ylläpitämästä Kielitoimiston sanakirjasta. Sanakirjan mukaan kahvikissa-nimitystä käytetään henkilöstä, joka pitää kahvista ja juo sitä paljon, mutta nimityksen alkuperää ei tässäkään sanakirjassa mainita.
Pentti Lempiäinen kertoo teoksessaan Nimipäiväsanat (Kirjapaja, 1978), että itse asiassa Johanneksen nimipäivä oli vuoteen 1972 asti 27.12. Se viittasi kahteen Johannekseen: evankeliumin kirjoittajaan ja apostoliin, jotka ovat Lempiäisen mukaan useimpien tutkijoiden mielestä eri henkilöitä. Vuoden 1973 almanakassa Johannes oli siirretty Jussin päivälle eli Johannes Kastajan syntymäpäiväksi 24.6.
Lempiäinen ei kerro tarkempia perusteluja siirrolle, mutta historiallisesti Johanneksen nimipäivä on tosiaan voinut olla kumpana päivänä tahansa.
Israel nimenä on ollut käytössä jo tuhansia vuosia, eikä sen juurista ja merkityksestä ole täyttä varmuutta. Se on ollut alunperin miehen nimi, ja sen vanhimman kirjoitetun muodon uskotaan löytyvän egyptiläisestä Merenptahin steelasta (n. 1200 eaa).Isra-alkuosan arvellaan voivan tulla esimerkiksi sanasta, joka hepreassa on muotoa: śārar tai: śārâ (hallita, olla vallassa).Vanhassa testamentissa nimi selitetään näin: "Silloin hän sanoi: "Sinun nimesi älköön enää olko Jaakob, vaan Israel, sillä sinä olet taistellut Jumalan ja ihmisten kanssa ja olet voittanut". (1. Moos. 32:28). Tai kuten Baker's Evangeligal Dictionary of Biblical Theology selittää: "Tämä nimi on yhdistelmä hepreankielisistä sanoista, jotka tarkoittavat "painia"...
Useimpien löytämieni lähteiden mukaan Voittoratsukko -kirja todella kuuluu Nummelan ponitalli -sarjaan. Esimerkiksi Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat (BTJ 2005) väittää niin. Toisaalta itse kirjassa ei missään kohtaa mainita, että se kuuluisi Nummelan ponitalli -sarjaan tai mihinkään muuhunkaan sarjaan. Kirjan henkilöt eivät ole samoja kuin selaamissani aikaisemmin ilmestyneissä Nummelan ponitalli -sarjan kirjoissa. Suomen kansallisbibliografia Fennicassa ei Jalon Voittoratsukko -kirjan tiedoissa liioin ole merkintää siitä, että se kuuluisi mihinkään sarjaan. Nummelan ponitalli -sarjaa on kustantanut Otava vuoteen 2001 asti, jolloin kustantajaksi vaihtui WSOY. Voittoratsukko -kirja on ilmestynyt kustantajan vaihdoksen jälkeen...
Kysymyksessä on unkarilainen runoilija ja poliitikko Mihaly Vaci (1924-1970). Fennican, Suomen kansallisbibliografian, mukaan häneltä on ilmestynyt suomeksi yksi teos, joka on:
Sade hiekkaan, toim. ja suom. Anna-Maija Raittila
Herättäjä-yhdistys 1989 (Gummerus). Maailman suurimmassa bibliografisessa tietokannassa (WorldCat)ei esiinny yhtään englanninkielistä teosta Mihail Vacilta. Myöskään haku avoimen netin puolelta usealla hakukoneella ei anna vihjettä siitä, että Vacin tuotantoa olisi käännetty englanniksi. Hungarian Bookstoren sivuilta osoitteesta http://www.hungarianbookstore.com/vacimihaly.htmsi voi lukea lyhyen kuvailun hänen tuotannostaan.
