Jälkimmäinen runonpätkä on Uuno Kailaan runosta Linnut. Se on pitkähkö runo, ja muistamassasi kohdassa sanotaan näin:
Elämä on kaunis. Siksi laula!
Kuolema on pitkä. Laula siis!
Iltarusko, pilvet, kaste ota,
onni tyven ota säveliis.
Runo on kokoelmasta Uni ja kuolema vuodelta 1931. Siitä on otettu uusi painos vuonna 2007. Kokoelman runoja löytyy myös Kailaan runokokoelmista Runot 1922-1931 (2002), Unten maa (1989) ja Runoja (1977).
Ensimmäisen runon tekijästä ei löytynyt tietoa. Satakielen laulusta on monikin runoilija kirjoittanut, mm. Aaro Hellaakoski.
Hei,Eri vamistajilla lienee lukuisia tapoja merkitä tuote-eriä, joten täysin varmaa vastausta on hankala antaa. Tässä tapauksessa LOT tarkoittanee juuri valmistuserää. Valmistuserä tarkoittaa "myyntiyksiköitä, jotka on tuotettu, valmistettu tai pakattu käytännöllisesti katsoen samoissa olosuhteissa" (Ruokavirasto, https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/oppaat/ieh/ieh-16/16-jaljitet…). Merkinnän avulla voidaan ongelmatapauksissa jäljittää mahdollisimman tarkasti, mitä erää ongelma koskee. Näin ollen tuotteen vetämisessä pois markkinoilta tulee mahdollisimman pieni tappio ja raaka-aine-, pakkaus- yms. ongelman syy on helpompi jäljittää.Numero voi olla valmistajan monella eri tavalla generoitu numero, mutta usein ja tässä tapauksessa mitä...
Huutolaislasten asema vaihteli melkoisesti. Oli hyviä taloja ja ei niin hyviä.
Tarkoitus oli tarjota lapselle katto pään päälle ja ruokaa työsuoritusta vastaan. Työ saattoi olla hyvinkin rankkaa ja ruoka huonoa.
Osa taloista yritti hyötyä huutolaisista mahdollisimman paljon ja siksi pojat ehkä olivat helpommin kaupattavia.
Huutolaislasten ottaminen loppui virallisesti jo 1922, mutta maaseudulla tapa jatkui vielä 1935.
Kirkko ja kaupunki
Google scholar -haulla löytyy paljon erilaisia tutkimuksia Huutolaislapsista esim. Myytyjen lasten tarinoita ja Huutolais-Juhasta eliittikoululais-Eemeliin
Huutolaislasten kohtaloista varmasti riippui, halusivatko he enää aikuisina olla yhteydessä sukuunsa. Osallahan ei enää ollut lähisukua...
Ruotsalaisen almanakan Nora ja suomalaisen Noora ovat lyhentymä Eleono(o)rasta. Eleonora on alkuaan arabian Ellinor, joka tarkoittaa "Jumala on valoni". Nimen toivat Espanjaan ilmeisesti maurit 1000-1100-luvulla. Sieltä se levisi Ranskaan (Aliénor) ja edelleen Englantiin. Suomessa Eleonooraa on käytetty kaikkialla muualla paitsi Karjalassa. Tavallisimmat lyhentymät Eleonoorasta ovat Noora, Nuura ja Elli.
Eeva Riihosen kirjan Mikä lapselle nimeksi mukaan Jesse on alkuaan hebreaa ja merkitsee "Jumala on olemassa". Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjassa kerrotaan Jesse-nimen alkaneen yleistyä Suomessa 1970-luvulla todennäköisimmin amerikkalaisesta vaikutuksesta.
Nita-nimestä löytyy tietoa seuraavalta sivustolta:
http://www.etunimet.net/nimipaiva....
Runo on Maaria Leinosen Jossain kokoelmasta Päivä kaunistuu illan runoksi (Kirjapaja, 1994). Tämän lisäksi runon voi löytää esimerkiksi Leinosen koottujen runojen toisesta osasta Matka on laulu ja valikoimasta Surun sisar on lohdutus.
Helsingin Sanomat kirjoitti 19.2.99 näin: "Vuosaaren metroaseman tuntumaan nousee muutaman vuoden kuluttua Suomen korkein, 26-kerroksinen asuintalo. Talon katto on vähintää 90 metrin korkeudella meren pinnasta"
Mutta tällä hetkellä korkeinta asuintaloa selvitellään, kaupungin tietokeskus lupasi ilmoitella kun selviää.
9.4.2001 Tietokeskus lähetti seuraavan viestin: "Helsingin korkeimmasta asuinrakennuksesta on keskusteltu Kaupunkimittausosastolla ja keskustelussa päädyttiin muistin varaisesti kahteen korkeaan rakennukseen. Systemaattista seurantaa rakennusten korkeustiedoista ei ole. Ei myöskään Rakennusvalvonnassa.
1. Haagassa Iida Aahlbergintiellä osoitteessa 3 a ja 3 b on 3 korkeaa taloa. Talot ovat rivissä, joista keskimmäinen n. +...
Syytä voi vain arvailla, ehkä on niin, että Fieldingin aiempia kirjoja ei ole myyty niin paljoa, että kustantamo olisi laskenut kääntämisen olevan kannattavaa. Lienee parasta tiedustella asiaa suoraan kustantamolta. Fieldingin kirjojen aiemmat suomennokset on julkaissut WSOY.
Viimeisin Joy Fieldingin suomennettu teos on Henkeäsalpaava (2012), joka on ilmestynyt alun perin jo vuonna 2007 nimellä Heartstopper. Sitä aiempi käännös, Pakoon et pääse (2010), on englanniksi ilmestynyt vuonna 2006 nimellä Mad River Road. Vuoden 2007 jälkeen Fieldingiltä on ilmestynyt 11 teosta, joita ei ole suomennettu.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Joy_Fielding
https://www.kirjaverkko.fi/kirjailija/joy-fielding
Kustantamon yhteystiedot:
https://...
Sosionomin tutkintonimikettä käytetään kahdesta eri tutkinnosta:
- nykyään nimikettä sosionomi (amk) käytetään sosiaali- ja terveysalan (ja aluksi myös kasvatusalan) ammattikorkeakoulututkinnosta.
- 1990-luvun alkupuolelle saakka sosionomi oli alempi yhteiskuntatieteellinen korkeakoulututkinto, joka suoritettiin yliopistossa. Vanhempi nimike tutkinnolle oli sosiaalihuoltajatutkinto. Näiden tutkintojen myöntäminen lopetettiin 1990-luvun alkuun mennessä.
On siis kaksi eri sosionomin tutkintoa, jotka antavat eri kelpoisuudet.
(http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosionomi)
Nykyisen sosionomin ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut toimii sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muissa hyvinvointipalveluissa niin julkisella kuin yksityisellä...
Etsimäsi Vilijonkka on Tove Janssonin novellissa Vilijonkka joka uskoi onnettomuuksiin (Filifjonkan som trodde på katastrofer). Novelli sisältyy teokseen Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia (Det osynliga barnet och andra berätteleser, 1962, suom. Laila Järvinen, useita painoksia).
Jansson, Tove: Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia (1991)
http://www.kirjasampo.fi/
Hyviä ohjeita löytyy Seurassa vuonna 2018 ja Iltalehdessä vuonna 2020 julkaistuista jutuista. Onko ketään, joka olisi tuntenut äitisi tuohon aikaan, ja jolta voisit kysellä? Turun kaupungin arkistoista tai synnytyssairaalasta saattaa löytyä tietoja. Myös DNA-testin tekemällä voit löytää sukulaisiasi.
Jutuissa haastatellulta Ira Vihreälehdolta on ilmestynyt vuonna 2020 kirja Isä tuntematon, jossa on yli 20 kertomusta isän etsinnästä.
Iltalehti kertoi vuonna 2020 enemmänkin DNA-tutkimuksella etsityistä sukulaisista.
Jyväskylän kirjastosta kerrottiin, että Liisi Harmiosta löytyy tietoa näistä teoksista:
- Koulun kello soi : opettajat muistelevat, luku Maj-Lis Harmio: Muistikuvia Jyväskylän kaupungin jatkokoulun, kansalaiskoulun ja kunnallisen keskikoulun kotitalousopetuksesta (s. 248-257), 1980
- Jyväskylän Norssi 70 vuotta: : historiikki ja matrikkeli, 1986
Tässä joitakin tietoja:
Harmio (aik. Höglund) Gunvor Maj-Lis (Liisi), s. 1909 Jyväskylä-, KTO,
Jyväskylän Tyttökoulun kotitalouden tuntiopettaja/ Jyväskylän kaupungin kansakoulun jatkokoulun kotitalouden talousopettaja 1935-,
Jyväskylän Yhteislyseon kotitalousopettaja 1948-1960,
Kunnallisen keskikoulun kotitalouden lehtori 1960-1970
Molemmat kirjat ovat mm. Piki-...
Sukulaissuhteiden nimityksistä on kysytty palstalla usein. Oheisessa vastauksessa niitä on koottu yhteen.
Mainituista lähteistä voi nostaa erikseen tarkasteltavaksi tämän taulukon.
Kartiotuija (Brabant) ei menesty huonekasvina eikä sitä kannata nostaa talveksi sisälle, koska sisäilma on sille liian kuumaa ja kuivaa. Tuijaa ei myöskään suositella kasvatettavaksi liian paahteisella parvekkeella tai terassilla, koska multa kuivuu nopeasti ja neulaset palavat herkästi kuumuudessa. Parhaiten tuijat viihtyvät varjoisessa tai puolivarjoisessa kasvupaikassa.
Hei,
esimerkiksi Kopiopaja Printtikaupassa voi tulostaa kaavoja koossa A2. Tässä nettiosoite:
Kopiopaja Printtikauppa – Kaikki tulosteet nopeasti ja edullisesti huipputekniikalla
Valitse ylävalikosta "Rakennuspiirrustukset" ja sielät löydät kohdan "Ompelukaava mustavalkoinen" ja "Ompelukaava värillinen".
Kyselin kolleegoilta vinkkejä ja eräs heistä sanoi:" Kaikki jotka osaavat liikua itse, osaavat tanssia ja kaikki jotka saavat ääntä aikaan, osaavat laulaa." eli toivoa on.
Samoilla linjoilla on myös Savon Sanomien Veikko Virtanen:"Vaan eipä silti huolta: vaikka rytmitaju on toisilla parempi kuin toisilla, kykyä on mahdollista kehittää harjoittelun kautta. Olennaista on hahmottaa soitinten äänten joukosta kappaleen taustalla käynnissä oleva säännöllisyys. Mitä enemmän musiikkia kuuntelee, sen paremmin siitä oppii hahmottamaan asioita. Ei muuta kuin jalalla koreasti!" https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3014534
Pikaisella googlettamisella löysin seuraavat kurssit: Helsingin aikuisopisto biletansseja tumpeloille, Ladyt: Joogaa...
Vaatimus, että kirjan pitää olla ostettavissa, rajaa valikoimaa aika paljon, koska kirjakaupoista harvoin saa yli vuosi sitten ilmestynyttä aineistoa. Viime vuonna ja tänä vuonna (2023 ja 2024) ilmestyneistä kirjoista nousi esiin ehdotuksiksi
Jukka-Pekka Palviainen: Koko pitkä yö
Koko pitkä yö on helppolukuinen, vetävä ja huumorin ryydittämä kuvaus nuorista kesäyössä, aikuisuuden kynnyksellä.
Katariina Hakaniemi: Oli myös onnellisia kuukausia
Tositapahtumiin perustuva romaani äidistä, joka yrittää pelastaa päihdekierteeseen päätyneen poikansa. Rankka tarina, josta ei puutu rakkautta eikä toivoa.
Joonatan Tola: Hullut ihanat linnut
Pökerryttävän kasvukertomuksen traagisuutta leikkaa mustan huumorin ihmeellinen hehku.
Ella-Mari Nutti...
Sain käsiini kolme mainitsemistasi kirjoista eli "Feindliche Sterne: Gesammelte Gedichte", "Der Schlussel zu allen Geheimnissen: Gedichte 1907-1922" ja "Klauenspur: Gedichte und Briefe". Etsimäsi runo löytyy kaikista näistä teoksista.
Käännökset poikkeavat kuitenkin toisistaan. "Feindliche Sterne"-teoksessa kääntäjänä on Karl R. Kern, "Der Schlussel zu allen Geheimnissen"-teoksessa Klaus-Jurgen Liedtke ja "Klauenspurissa" Christiane Grosz.
En löytänyt mainittuja kirjoja Lapin kirjaston aineistohausta, mutta voit tilata ne kaukolainana lähimmästä kirjastostasi. Kirjat löytyvät mm. Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista.
Lähteet:
Södergran, Edith: "Feindliche Sterne" (Limes, 1977)
Södergran, Edith: "Klauenspur" (Reclam, 1990)
Södergran,...
Pekko Käppi tekee itse väitöskirjaa Taavi Uutelasta. Aihetta koskevassa Iitinseudun artikkelissa kerrotaan, että Uutela oli testamentannut professori Erkki Ala-Könnille vihon, jonka nimi oli Kirjantaitamattoman tohtorinhattuväitöskirja. Salanimeä ei artikkelissa mainittu. Lähde: Lumimarja Tirronen:" Muusikko Käppi tekee Uutelasta väitöskirjaa" (iitinseutu 14.3.2024)
Enni Mustoselta ei ainakaan vielä ole julkaistu sen nimistä kirjaa.
Muutamasta blogista löytyi tieto, että sen niminen voisi olla Syrjästäkatsojan tarinoita –kirjasarjan neljäs osa, ja että kirja julkaistaisiin mahdollisesti ensi vuonna (2016). Sarjan kolmas osa, Emännöitsijä, julkaistiin tänä vuonna.
Eli kirjaa pääsee varaamaan toivon mukaan ensi vuonna.
