Tässä joitakin kirjoja, joista löytyy eri maiden posliini- ym. esineiden leimoja. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: https://www.helmet.fi/fi-FI Digitoituina niitä ei meillä ole:
- Porcelain marks of the world / Emanuel Poche (1974)
- Handbook of pottery and porcelain marks / compiled by J. P. Cushion ; in collaboration with W. B. Honey (1980)
- Directory of European porcelain : marks, makers and factories / Ludwig Danckert (1995)
- Suuri antiikkikirja / Wenzel Hagelstam ; toimittaja: Pirjo Hämäläinen-Forslund (1991)
- Venäläinen posliini : Collection Vera Saarela ja Suomen kansallismuseon kokoelmat / Elina Anttila (2008)
- Continental porcelain / John Cushion (1974)...
Kyllä, tätä viinaa on tehty ja myyty jo ennen kieltolakia. Kysyin asiaa Alkon tietopalvelusta ja sieltä saatiin alla oleva vastaus:
"Fennia-viina on ollut ensimmäisen kerran Alkon hinnastossa 30.5.1932 ja viimeisen kerran 1.3.1934. Eli vain vajaan kahden vuoden ajan.
Kyseessä on kirkas maustamaton viina, hinta on ollut 1 litran pullolla 36 markkaa. Alkon tuotenumero sille oli 23.
Hotelli- ja ravintolamuseo voisi auttaa sinua saamaan lisätietoja Fennia-viinasta:
http://www.hotellijaravintolamuseo.fi/
Heidän arkistoissaan on mm. Fenniaviinan kuljetusluvat 21.8.1907 ja 28.9.1907
http://files.kotisivukone.com/hrmuusi.kotisivukone.com/alkon_myymalamus… "
Jos haluat vielä tarkempia tietoja, niin kannattaa tosiaan ottaa yhteyttä tuonne...
Kun laitat Googleen hakusanoiksi hypnoterapia ja Helsinki (jos haluat rajata lähiseutuun), saat hakutuloksiin mahdollisia linkkejä. Hypnoterapiaa näyttävät tarjoavan lääkärikeskusten lisäksi (mm. Aava, Eira) myös yksityiset harjoittajat.
Tässä linkki hakutuloksiin: https://bit.ly/3vb0Fms
Seuraavilta tahoilta saattaisi saada lisätietoja:
Suomen Hypnoosiliitto. https://www.suomenhypnoosiliitto.fi/helsinki.html
Tieteellinen Hypnoosi ry. https://tieteellinenhypnoosi.fi/paakaupunkiseutu/
Nimi Mette on lyhenne tai hellittelymuoto vanhasta germaanisesta nimestä Mechthild (=voimakas taistelija), Suomen almanakassa vuodesta 1726 ja vuodesta 1750 tämän perinteisenä päivänä 14.3. Kirjoitusasuna vaihtelivat 1800-luvun lopulle asti Mathilda ja Matilda, jälkimmäinen syrjäytti edellisen v. 1890. Etunimistä löytyy tietoa esim. teoksista Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja ja Vilkuna, Kustaa, Etunimet.
Eniten Grimmin satukirjoja on Pasilan varastossa. Kannattaa mennä sinne tutkimaan niitä, koska nimeketietojen perusteella asia ei selviä. Tosin osassa vanhimmistakin painoksista Grimmin satukirjoissa on maininta 'mukaillen nuorisolle kertonut'. Epäilen vahvasti, että HelMet-kirjastoissa ei ole alkuperäisiä, raakoja satuja.
Tämä kirja löytyy HelMetistä: Tuhat yksi yötä. III-IV / suomentanut J. A. Hollo ; kuvittanut Unto Kaipainen ; [runot suomentanut Elina Vaara] ja siinä on mukana satu Lemmenorja Ghanemista. Teos on Pasilan kokoelmissa ja tällä hetkellä lainassa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1113574__SLemmenorja%20Gha…
Ainakin vuoden 1937 Sinisen kirjan mukaan liike on toiminut Vammalassa. Tuolloin sen omistajana oli A. Sylvänne, johtajana E. Sylvänne.
Olisiko A. Sylvänne Albert Sylvänne, joka toimi aikanaan Vammalan seudun voima (nykyinen nimi)-seuran puheenjohtajana?
Löytyisikö liikuntavälineteollisuutta käsittelevistä artikkeleista ja kirjoista tietoa Sylvänteestä?
Turunen, Markku: Pitkä latu : legenda suksesta. Maahenki, 2015.
Pajala, Vuokko: Sai hiihtävä hikensä. Artikkeli lehdessä Pellervo 2/1994.
Alla olevalta Kolumbuksen (kuuluu nykyään Elisaan) sivulta löytyy Vammalan lakkautettujen yritysten tiedoista, että Sylvänteen urheiluliike on lakkautettu 31.7.1981, ja että omistajan nimi oli tuolloin Matti Järvelä:
http://www.kolumbus.fi/drillsoft/...
Kirjastoautotietoa löytyy Kirjastot.fi-sivuston Kirjastoala-kanavalta, kohdasta Kirjastoautot, http://www.kirjastot.fi/kirjastoautot/ . Täältä löytyy vain suomen kielellä kirjastoautostandardi (http://www.kaapeli.fi/~fla/k-autostandardi.htm ), ja epäilenkin, että vastaavaa suomalaista ei englanniksi löydy. Vastaavaa tietoutta englanniksi löytynee IFLAn kirjastoautojaoston sivuilta, http://www.ifla.org/VII/s38/index.htm
Wikipedia kertoo, että sana politiikka juontuu antiikin kreikan kielen sanasta politikos, "kansalaisia koskeva", ja että alkuperältään politiikka on käytännön tai teorian vaikuttamista toisiin ihmisiin globaalilla, kansallisella tai yksilöllisellä tasolla. Kirjassa Paloheimo & Wiberg: Politiikan perusteet sanotaan, että politiikka on toimijoiden tavoitteiden edistämiseen tähtäävää yhteisten asioiden hoitamista, se on konflikteja ja yhteistyötä. Politiikalle ei oikein voi määritellä keksijää.
Politiikka on myös Aristoteleen (348-322 eaa.) etiikkaa ja yhteiskuntaa käsittelevä teos, joka on vaikuttanut hyvin paljon yhteiskunnalliseen ajatteluun.
Maailman terveysjärjestö WHO, World Health Organization lienee paras instanssi vastaamaan kysymykseen. Yhteystiedot https://www.who.int/about/who-we-are/contact-us
Euripideen Medeiasta on kaksi suomennosta.
Kyseinen kohta näyttäisi kuuluvan Otto Mannisen suomennoksessa vuodelta 1949 seuraavasti:
Sit´ älä saata sydän, syykses, tekoa!
Heit’ armahda sä koito, lasten elää suo!
Kirsti Simonsuuri suomensi saman kohdan 50 vuotta myöhemmin näin:
Voi, älä sydämeni, älä tee tätä tekoa.
Anna lasten elää, sinä onneton, armahda heitä!
(Kirsti Simonsuuri, 1999)
Lähteet:
http://www.gutenberg.org/files/35451/35451-h/35451-h.htm
http://classics.mit.edu/Euripides/medea.html
http://www.nationmaster.com/encyclopedia/Medea-(play)
https://finna.fi
Euripides: Medeia (suom. Kirsti Simonsuuri, Lasipalatsi, 1999)
Eruipides: Medeia. Ifigenia Auliissa (suom. Otto Manninen ja K.V.L. Jalkanen, WSOY, 1998)
En löytänyt kirjastossamme olevista Juha Vainiota käsittelevistä kirjoista mainintaa tämän kappaleen sanojen merkityksestä. Laura Henrikssonin v. 2010 ilmestyneessä kirjassa Aivan kuin mainingit sois : Juhan Vainion laulujen äärellä on kerrottu laulusta lyhyesti. Henrikssonin tekstissä ei kuitenkaan mainita Villeä tai Aukustia, joten voi olla, että nimet eivät viittaa tiettyihin henkilöihin.
Laitoin kysymyksesi Juha Vainio -seuraan https://www.juhavainioseura.fi/, mutta en ole vielä saanut vastausta. Palaan asiaan, jos sieltä tulee selvyyttä kysymykseesi.
Hei!
Tietoa Lahden MM-kisojen dopingskandaalista saa muun muassa näistä lähteistä:
YLE MOT: Lahden kärähtäneet muistot: käsikirjoitus
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/02/27/lahden-karahtaneet-muistot-kasikirjoitus
YLE: Hiihdon MM 2001
https://yle.fi/aihe/t/18-194826
Wikipedia: Lahden MM-kisojen dopingskandaali 2001 (katso erityisesti lähteet)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lahden_MM-hiihtojen_dopingskandaali_2001
Pellervo-lehdessä 8.10.1931 kerrotaan seuraavaa risuriukuojasta: "Hyvin tarkoituksenmukainen on insinööri Keson suosittelema risuriukuoja. Se tehdään niin, että ojanpohjaan ensin lidotaan hienompaa risua, lehdet tai neulaset ojanpohjaa vastaan ja tyvet ojan laskusuuntaan. Näiden päälle asetetaan kolme tukevaa riukua, kaksi alle rinnakkain ja yksi päälle. Näiden päälle tulee taas kerros hienoa risua, mieluimmin katajanrisuja, latvat peittomaata vastaan ja tyvet alaspäin."
Tässä joitakin vanhoja lastenkirjoja, jotka sijoittuvat Afrikkaan. Tuntuisikohan näistä jokin tutulta? Kuvaukset on poimittu Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta.
Born, Adolf: Hannu Väkevä : metsästysseikkailuja buurien ja zulukafferien maassa (1925)
Hollantilaisen isän poika, buuri elefantinmetsästäjä Hannu Väkevä kiertelee Etelä-Afrikassa tovereidensa Viktorin, Bernhardin ym. kanssa. He taistelevat myös matabilaisia, jotka ovat ottaneet vangiksi hänen morsiamensa Katrin, sekä zululuja vastaan. Hannu joutuu itsekin vangiksi ja joutuu orjalaivaan. Pelastuttuaan Hannu perustaa Katrin kanssa maatilan Nataliin.
Defoe, Daniel: Seikkailu Afrikassa (1945)
Nuori Bob ryöstetään lapsena, ja hän viettää nuoruutensa vieraiden holhouksessa....
Sotilasmestari on tällä hetkellä korkein aliupseerien sotilasarvo Puolustusvoimissa. Se otettiin uudelleen käyttöön vuonna 2005.
Lähteet:
Sotilasarvot Puolustusvoimissa
"Sotilasmestarit palaavat"
Suomen kansallisdiskografian Violan mukaan Gustaf Nordqvistin lauluun "Jul, jul, strålande jul" eli suomeksi "Joulu armahainen" on suomenkieliset sanat tehnyt Aatu Leinonen.
https://finna.fi
http://www.hs.fi/muistot/a1305989906249
Jutta Grahnin aviomies ilmestyi ensimmäisen kerran Huovisen novellikokoelmassa Rasvamaksa. Se sisältyy myös Huovis-valikoimiin Vapaita suhteita ja Naiset on kultia.Etsityistä tarinoista jälkimmäinen voisi olla niin ikään Rasvamaksasta löytyvä Ruhtinaspari tunturihotellissa – olkoonkin, että Ruotsin kuninkaallisista tässä ei ole kyse, vaan "M:n ruhtinasparista". Tähän sisältyvä ateriointitapahtuma on kerrottu ruhtinaan ja ruhtinattaren ajatuksina tähän tapaan: "Nyt minä leikkaan tuosta pihvin suipommasta päästä palasen. Minäsiirrän veitsellä parsan kappaleen lihapalan päälle ja vetäisen edelleen veitsellä kastiketta pihvin palan päälle" – ja niin edelleen. Ruotsin kuningasparista kerrotaan Rasvamaksan novellissa Kukistunut monarkki.Mitään...
