Eri ammateista löytyy kaskukirjoja, esim.koulumaailmasta on kertonut Aino Kontula kirjoissaan Ei eläinkokeita- käyttäkää mopoja! (Ajatus, 2007), Herra Rehtori ( Ajatus, 2009), Opettajan selviytymisopas ( Helsinki-kirjat, 2010) ja Rexi on homo ja opettajat hullui ( ajatus, 2005). Papeista löytyy kirjat Kaskuja Herran huoneesta ( Aikamedia, 2006) ja Papin kaskukirja, toimittanut Risto Ahti ( Kustannus Hilden, 2001). Taksikuskikaskuja kirjassa Kyllä taksikuski tietää ( Nemo, 2006), Soittajakaskuja kirjassa Ei kokolihaa soittajille, toimittanut Janne Kuusinen ( 2004) . Insinöörikaskut ( Insinööriliitto, 1994) ja poliisikaskut Pamppu puhuu: poliisien kootut sattumukset ( Like, 2004) ja urheilutoimittajien sattumuksia kirjassa MM-kisaekstra (...
Lause lienee peräisin Johannes Linnankosken novellista Rajan lapsi, jossa se toistuu usein tällaisessa muodossa: "Sitä ei ymmärrä laakson lapset, rinnemaitten inehmot tajua."
Novelli löytyy Johannes Linnankosken (oik. Vihtori Johan Peltonen) vuonna 1913 ilmestyneestä teoksesta Sirpaleita - tunnelmia ja kertomuksia.
Tässä muutamia kirjoja, jotka käsittelevät yhteisöllisyyden historiaa ja muutosta. Mukana on pari kirjaa, joissa painopiste on vielä 1900-lukua aiemmassa historiassa, mutta ajattelin, että nekin saattaisivat kiinnostaa.
Anttila, Erkko. Esikaupunkien vuosisata: paikallinen yhteisöllisyys Helsingin seudun vanhoissa työväen esikaupungeissa 1900-luvulla. Väitöskirja. (Helsingin yliopisto, 2015)
Kylä kaupungistuvassa yhteiskunnassa: yhteisöelämän muutos ja jatkuvuus. Holmila, Marja (toim.) (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2001)
Perheen jäljillä: perhesuhteiden moninaisuus Pohjolassa 1400–2020. Ilmakangas, Johanna & Lahtinen, Anu (toim.) (Vastapaino, 2021)
Suomalaisen arjen historia 3. Modernin Suomen synty. Häggman, Kai &...
Tapio Wirkkalan suunnittelemaa Wirkkala-puukkoa, tai Wirkkala-vuolua, valmistettiin Hackmanin Sorsakosken tehtaalla vuosien 1961 ja 1979 välillä. Puukkoa valmistettiin kahta eri kokoa (18-senttistä ja 22-senttistä), ja ainakin suurinta Wirkkala-puukkoa valmistettiin myös Fiskarsille. Fiskarsin mallissa Tapio Wirkkalan nimi on kirjoitettu terään tehtaan nimen viereen, Hackmanin mallissa sen alapuolelle. Valitettavasti Hackmanin Wirkkala-puukkojen valmistusmääristä ei löytynyt käytettävissä olevista lähteistä mainintaa. Sen sijaan Lapin Puukko Ky valmisti kolmea erilaista Wirkkalan puukkomallia vuosien 1977-1978 aikana. Ensimmäinen puukko oli ponsikahvainen ja sitä valmistettiin kahtena eri versiona: sormisuojalla ja ilman...
Kaupunginkirjaston raanuaineisto on rajallista, mutta yhteydenotto Suomen käsityön museoon tuotti valistuneen arvauksen. Museon amanuenssi kirjoitti näin:
"Meillä ei ole esimerkiksi Montell-Saanion raanukuvastoa, joten perustan arvioni niihin raanuihin, joita Arktinen horisontti -kirjassa on nähtävissä. Montell-Saaniolla on kyllä näköjään hyvinkin voimakkaan värisiä raanuja, ja yläreunan palmikot ovat myös hänen tekstiileilleen ominaisia, mutta tässä kysytyssä raanussa näyttää olevan värillinen loimilanka, kun taas kaikissa edellä mainitussa kirjassa esiintyvissä raanuissa loimi on kaikissa valkoinen. Pikkuseikka toki, mutta voisin kuvitella, että tuollaisella yhdenmukaisuudella on tekijälle ollut jokin arvo tai merkitys. Koska...
Edgar Allan Poen novelli, Eleonora, on suomennettu ja se sisältyy novellikokoelmaan: Punaisen surman naamio ja muita kertomuksia. Porvoon kaupunginkirjastosta ko. teos löytyy Gammelbackan lähikirjastosta.
Me emme kirjoita esitelmiä, mutta annamme tietoja teoksista, joiden pohjalta voi kirjoittaa esitelmän. Tässä peruistietoa sinulle:
Englantilainen kirjailija Enid Blyton (oik. Darrell-Waters) syntyi v. 1896 ja kuoli v. 1968. Hän kirjoitti yli 600 teosta. Suomeksi käännetyt löytyvät kansallisbibliografia Fennicasta. Tunnetuimpia ovat Viisikko-, Salaisuus-, Seikkailu- ja Sos-sarjat.
Kysy lisää lähikirjastostasi!
http://finna.fi
http://www.kirjasto.sci.fi/eblyton.htm
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Enid Blytonin Viisikkojen nykyaikaistetuista versioista ei ole tehty suomennoksia. Kaikki vuoden 2010 jälkeen ilmestyneet Viisikot ovat uusintapainoksia vanhoista suomennoksista.
Blytonin kirjojen suomalaiselta kustantajalta Tammelta kerrottiin, että heillä ei ole aikomusta suomentaa Viisikkoja uudelleen ko. uusista englanninkielisistä versioista.
Lähteet:
https://finna.fi
Kustannusosakeyhtiö Tammi / Lasten- ja nuortenkirjat
Sana on todella tulkittu saksalaisperäiseksi tai laajemmin germaaniseksi lainasanaksi, esimerkiksi
muinaisskandinaavi (noin vuodet 800-1550) ljóðr, lýðr 'kansa, väki'
muinaisalasaksa (noin 800-1200) liud 'kansa'
muinaisyläsaksa (noin 740-1000) liuti 'ihmiset', 'väki'
keskiyläsaksa (noin 1000-1450) liute 'ihmiset', 'väki'
nykysaksa Leute 'ihmiset', 'väki'
Samaa juurta olevia sanoja löytyy muistakin indoeurooppalaisista kielistä, esimerkiksi
slaavilaisissa kielissä nykyvenäjä люди/ljudi 'ihmiset'
balttilaisiissa kielissä liettuan liaudis 'kansa'
Suomessa tunnettu sana liuta 'suuri joukko' on samaa alkua.
Liutu-nimistä sukua on perinteisesti asunut Joutsan ja Puumalan suunnassa.
Saksalaisväestöä meillä on ainakin rannikkokaupungeissa asunut...
Kyseessä lienee kansansatu, josta on useita versioita. Se tunnetaan mm. nimellä "Mökintyttö ja kuningas" sekä "Viisas torpantyttö". Samaa satua on aiemminkin etsiskelty palvelussa, tässä vastaus vuodelta 2021: https://www.kirjastot.fi/kysy/luen-aale-tynnin-runoa-kalastajan?languag…
Kyseessä voisi olla kotimaisten novellien antologia Mielen maisemat (Laatusana, 1993). Sen sisältämät novellit näet esim. Kirjasammon sivuilta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aucb1448d9-ca88-4480-8613-8….
Puhelinkakun nimeä ei varmaan voi enää tarkasti jäljittää.
MTV uutiset on selvitellyt nimen vaiheita 13.11.2019 :"Puhelinkakun nimen alkuperästä kerrotaan kahdenlaista versiota. Ensimmäisen mukaan sentraalisantrat, eli puhelinkeskuksissa työskennelleet naispuoleiset puhelunvälittäjät, olisivat nautiskelleet puhelinkakkua tauoillaan, ja kakku olisi saanut nimensä siitä. Toisen arvion mukaan nimi viittaa kakun nopeaan valmistumiseen: herkku ehtii valmistua yhden puhelinsoiton aikana. Tarina ei tosin kerro, kuinka pitkä puhelu on kyseessä. " MTV
Unohdetut kakut blogissa on päädytty samaan tulokseen. https://www.satokangas.fi/Unohdetut%20kakut/index.html
Nettikeskusteluissa pohdittiin myös sitä, että kakku olisi nimetty aikansa...
Anneli Poukka voitti Valkoinen hirvi -novellillaan Lounais-Suomen kirjailijoiden rikosnovellikilpailun. Novellit piti lähettää raadille 30.4. mennessä, kesän aikana ne luettiin ja syksyksi parhaimmistosta on tarkoitus koota antologia. Yhdistys on kertonut ottavansa yhteyttä mukaan valittuihin kirjailijoihin elokuun aikana. (Yhdistyksen verkkosivut ja TS 28.8.) Novellia ei ole siis ilmestynyt painetussa muodossa, eikä novelliantologiaa ole vielä tullut kirjastoille tilattavaksi.
Verkkokirjastossa on mahdollista tallentaa hakuja ja tilata sähköpostiin ilmoitus, kun tietokantaan on lisätty tallennettua hakua vastaava uutuus. Esimerkiksi Anneli Poukan nimellä lisätyistä teoksista voisi silloin saada ilmoituksen itselleen. Lisätietoa: https://...
Varaukset löytyvät kohdasta omat tietoni -> varaukset. Koriin teokset menisivät, jos valitsisi kirjan tiedoissa kohdan lisää koriin.
Koritoiminnolla voi kerätä aineistoa ja varata useita teoksia kerralla, koota aineistoluetteloja tulostettaviksi tai lähetettäviksi sähköpostiin tai lisätä teoksia omiin muistilistoihisi. Korissa olevat teokset eivät siis ole varattuja.
Lukittu-valinnalla voit estää varauksesi saapumisen esim. lomasi aikana, joten jos haluat varauksesi heti, siellä ei kuulu olla rastia.
Mainitsemanne tiedot tarkoittavat sitä, että isänne on suorittanut asevelvollisuutensa nimenomaan juuri Viipurissa, jossa kyseinen Huoltopataljoona on toiminut. Toinen viipurilainen ja Huoltopataljoonaakin tunnetumpi joukko-osasto oli nimeltään Karjalan Kaartin Rykmentti.
Lisätietoja Viipurin Huoltopataljoonasta on löydettävissä esimerkiksi vuonna 1937 julkaistusta historiikista "Huoltopataljoona 1927-1937": https://mpkk.finna.fi/Record/taisto.87715
Ystävällisin terveisin,
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Vuodesta 1863 alkaen suomeksi alettiin käyttää muotoa Valtiopäivät. Sana Eduskunta yleistyi tämän jälkeen. Kantana sana edusmies. Europaeus sankirjassaan: Representation=edus-kunta. Myöhemmin 1896 Ståhlberg katsoi, että kansaneduskunta oli osuva vastine ilmaukselle nationalrepresentation. Eduskunta hyväksyttiin virallisesti valtiopäivien nimeksi vuonna 1906 eduskuntakomitean mietinnössä (VPJ 2§). Aiheesta lisää mm. teoksessa Käsitteet liikkeessä (2003), Ismo Pohjantammi artikkelissaan Edustus, erityisesti sivuilla 371-374, otsikon Valtiopäivät vai eduskunta, alla.
Todennäköisin selitys on, että kyse on eri koivulajeista. LuontoPortti-sivuston mukaan rauduskoivun silmut ovat ruskeita ja lehdet puhjetessaan usein punertavia tai ruskeita. Hieskoivun silmut puolestaan voivat ruskean lisäksi toisinaan olla myös vihertäviä ja lehdet puhjetessaan aina vihreitä.
Lähteet:
LuontoPortti. https://luontoportti.com/. (Katsottu 26.4.2023)
William Shakespearen näytelmästä A Midsummer Night's Dream (Kesäyön unelma) on useita suomennoksia.
Paavo Cajander suomensi etsimäsi kohdan vuonna 1891:
Maan tiedän, missä kukkii kielokit
Ja orjantappurat ja orvokit
Ja kuusain kilvan kutoo kupuansa
Orapihlajan ja hajuruusun kanssa.
Yrjö Jylhä suomesi vuonna 1955 vastaavan kohdan näin:
Tääll' ajuruohon peittämä on rinne,
myös kielot, orvokit mua viittoo sinne;
ylitse kaartuu katos kuusamain
ja myskiruusuin, orjantappurain.
Näytelmästä on myös Lauri Siparin (1981) ja Matti Rossin (2005) suomennokset. Saat Siparin suomennoksen sähköpostiisi. Rossin suomennosta minulla ei valitettavasti ole tällä hetkellä käytettävissäni.
Lähteet:
https://finna.fi
Shakespeare, William: William Shakespearen...
Reserviupseerikurssin 45 (5.2.-27.4.1940) kurssijulkaisu löytyy ainakin Maanpuolustuskorkeakoulun pääkirjastolta Helsingistä. Pääkirjasto on avoin myös siviiliasiakkaille, tervetuloa! Mikäli olette pääkaupunkiseudun ulkopuolelta ettekä pääse itse paikalle, voitte pyytää myös lähintä kunnan/kaupunginkirjastoanne tekemään julkaisusta kaukolainatilauksen.
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston www-sivut (sijainti, aukioloajat ym.): http://www.maanpuolustuskorkeakoulu.fi/kirjasto
