Voisivatko kyseessä olla Terveykylän omahoito-ohjelmat? Mielenterveystalo.fi:n omahoito-ohjelmista löytyvät masennuksen ja unettomuuden omahoito-ohjelmat, Terveykylä.fi:stä painonhallinnan omahoito sekä muita.Terveyskylä omahoito-ohjelmat, https://www.terveyskyla.fi/terveyskylan-itsehoito-ohjelmatPainonhallinta, https://www.terveyskyla.fi/painonhallinta/itsehoito Mielenterveystalo, https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoitoMasennus, https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/masennuksen-omahoito-ohjel…Unettomuus, https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/unettomuuden-omahoito-ohje…
Baltia on turhan laaja käsite kirjailijahakuun. Kun hakee maan nimellä ja sanalla kirjailijat, löytyy netistä melko kattavia listauksia.
Helmet.finna.fi hakuun voi kirjoittaa esim. vironkielinen kirjallisuus ja rajata sitten tulosta. Kokoelma aikuiset, alkuteoksen kieli viro ja kieli suomi. Kirjailijoita löytyy monta esim. Roland Tõnisson, Tiit Aleksejev ja Asko Künnap Linkki hakutulokseen
Helmet vinkeistä löytyy myös lista virolaisista kirjailijoista. Linkki listaan
Latviankielistä kirjallisuutta on suomennettu vähemmän. Siksi Kirjasampo on sen kohdalla parempi hakupaikka. Linkki Kirjasampoon
Kirjailijoita ovat mm. Māra Zālīte, Alberts Bels ja Juris Kronbergs. Netin Wikipediassa on myös listaus latvialaisista...
Kahdessa vähempiraasvaisessa viipaleessa on yhteensä hiukan enemmän rasvaa kuin yhdessä runsasrasvaisemmassa (jos oletamme viipaleen painoksi 5 gr, rasvämäärät ovat 1,7 ja 1,4 gr). Kysymys vaihtoehtojen terveellisyydestä riippuu taas monesta muustakin asiasta kuin rasvan määrästä. Tärkeintä lienee se, mistä rasvasta juustoissa on kyse ja kuinka paljon tällaisia juustoviipaleita ylipäätään syö suhteessa muuhun ravintoon. Terveellisyys on harvoin määritettävissä yhden ruoka-aineen suhteen, kysymys on enemmän kokonaisuudesta.
Jos juustot sisältävät tavanomaista maitoperäistä eläinrasvaa, on ihan määrän perusteella terveellisempää syödä yksi rasvaisempi kuin kaksi vähempirasvaista viipaletta. Jos juustojen rasva on kasvisperäistä, näin...
Saamelaiskieliä on yhteensä yhdeksän ja Suomessa niistä puhutaan kolmea: inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. Kaikilla niistä on oma kirjakielensä eivätkä niiden puhujat ymmärrä toistensa kieltä. Nykyään saamelaiskielet katsotaan erillisiksi kieliksi eikä murteiksi. Saamelaiskielet kuuluvat uralilaisiin kieliin kuten suomen kielikin.
Lisää tietoa mm. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta:
https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet/saame
https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet
https://www.kielikello.fi/-/saamelaiskielista-ja-niiden-huollosta
Tove Jansson tunnetaan parhaiten Muumeista. http://www.tovejansson.com/bibliografia.html
Tunnetuimpia kenties Taikatalvi, Näkymätön lapsi, Muumipapan urotyöt ja Vaarallinen juhannus.
Hän on kuitenkin kirjoittanut myös aikuisille. Kuvanveistäjän tytär, Kesäkirja, Aurinkokaupunki ja Kunniallinen petkuttaja ovat kirjoista tunnetuimmat. https://www.wsoy.fi/kirja/tove-jansson/valitut-romaanit/9789510441206
Kirjoja poikien välisestä ystävyydestä on valitettavan vähäisesti. Tässä kuitenkin muutama lukuvinkki.
Veera Salmen Mauri-sarja
Maarit Nurmen Eemun tarinoita -sarja
Tuula Kallioniemen Pätkämäki -sarja
Tuula Kallioniemen Valopäiden veljeskunta
Helena Brossin Eeli ja Omar -sarja (tavutettu)
Kalle Veirton Henkkaa ja Kivimutka -sarja
Jenny Pearsonin Freddien Superihmeellinen maailma
Jari Mäkipään Masi Tulppa -sarja
Klassikoista voi mainita myös Mark Twainin Huckleberry Finnin seikkailut
Muita kirjavinkkejä, jossa päähenkilönä seikkailee poika
Timo Parelan ja Bjørn Sortlandin Kepler62 -sarjaa.
Max Brallieri ja Douglas Holgaten Maailman viimeiset tyypit -sarja
Timo Parvela ja Pasi Pitkäsen Pate -sarja
Kari...
Emme valitettavasti löytäneet tietoja runon tekijästä. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon tekijästä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Satu on H. C. Andersenin Tulukset. Sadussa noita pyytää sotamiestä noutamaan maan alta vanhat tulukset. Palkaksi sotamies saa rahaa niin paljon kuin ikinä haluaa.
Satu sisältyy useisiin Andersenin kokoelmiin, kuten
Andersenin satuaarteita. 1 (Oppian, 2022)
Keisarin uudet vaatteet ja muita satuja (Gummerus, 2005)
Kauneimmat sadut (Tammi, 2002)
Andersenin satukirja (WSOY, 1963)
Yle on esittänyt sadusta tehdyn animaation, mutta se ei ole enää katsottavissa Yle Areenassa. Nukkeanimaationa satu löytyy DVD-levyltä Tulukset ; Tuhma-Jussi ; Eukko ja kananmunat ; Keisarin uudet vaatteet. Sitä näyttäisi olevan Helmet-kirjastoissa yksi kappale
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1723402
Viini on tarkoitus imeyttää juustoon hiljalleen. Valmistuminen kestää 3–4 viikkoa.Juustokimpaleeseen koverretaan kolo ja pullo laitetaan pystyyn reiän suulle. Pulloa nostetaan ylös päivittäin, jolloin siitä vapautuu ilmaa. Viini vapautuu hiljalleen ja imeytyy sisään juustoon.Joulustilton hörppii portviiniä - Ruoka - Turun Sanomat
Näytelmä on suomennettu nimellä ”Ukonilma” (Suomen Teatteriliitto, 1975). Suomentaja on Eino Kalima, ja kyseessä on painamaton näytelmä. Sitä löytyy monisteena Teatterikorkeakoulun kirjastosta, jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.uniarts.fi/. Lainaamiseen tarvitsee Arsca-kirjastokortin, mutta sen saa kyseisestä kirjastosta, kunhan mukana on kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Englanniksi Ostrovskin näytelmä on käännetty nimellä ”The Storm”. Käännös löytyy vieläpä digitoituna Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/7991, sillä näytelmä on Yhdysvaltojen lain mukaan tekijänoikeuksien suojan ulkopuolella.
Ruotsiksi näytelmästä on olemassa ainakin radioteatterisovitus nimellä ”Ovädret: drama i sex scener...
Kissarunoja löytyy kirjoista Runojen kissa, toimittanut Satu Marttila (Kirjayhtymä 1991) ja Kissanystävälle, jossa on satuja, tarinoita ja runoja kissoista (WSOY 1991) sekä Sirkka Seljan runokirja Turkissa unien sinerrys (Lauttasaari Press 1996). Lapsille on runo- ja kuvakirja Karnevaalikissa, tekijänä Paul Stagg (Otava 1997)
Suomen Hotelli- ja ravintolaliiton sivuilta osoitteessa http://www.shr.fi/ löytyy pdf-muotoinen opas, jossa on selkeät perusohjeet ravintolan perustajalle. Kirjastosta löytyy pari kirjaa ravintolan perustamisesta: Jukka Kallion Ruokayrittäjän käsikirja (SR-julkaisut, 1993) ja Timo Hallamaan Yritystoiminta hotelli- ja ravintola-ja matkailualalla (3.p. 1997). Yrityksen perustamisesta yleensä on paljonkin kirjoja, esim. Editan kustantama Yrityksen perustamisopas (uusin p. vuodelta 2002). Näitä voit hakea aineistorekisteristämme http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll? valitsemalla ensin pikahaun, sitten yhdistelmähaun, jossa voit käyttää esim. asiasanoja yritykset ja perustaminen.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu samankaltaiseen kysymykseen aikaisemminkin. Tästä vastauksesta on ehkä myös sinulle hyötyä.Tiivistetty vastaus sinun kysymykseesi: Lasten-, nuorten ja aikuistenosastojen lainausta ei ole rajoitettu millekään ikäryhmälle. Osastoja on sen vuoksi, että lapset, nuoret ja aikuiset löytäisivät mahdollisimman helposti itselleen sopivaa lainattavaa. Peleissä ja elokuvissa on ikärajat, mutta kirjoissa niitä ei ole.Voiko työntekijä estää kirjastossa alaikäistä lainaamasta selvästi hänen ikäiselleen epäsopivaa materiaalia? Elokuvissa on ikärajat, mutta entä kirjat? Jos esimerkiksi alaikäinen haluaa lainata kirjan, joka on hyvin seksuaalinen tai väkivaltainen.VastausVastattu24.6.2020Kirjaston...
Jane Goodallin teos Through a window : 30 years with the chimpanzees of Gombe (ISBN 951-30-9662-9) on suomennettu nimellä Simpanssien valtakunta. Kirjan on suomentanut Pirkko Talvio-Jaatinen.
Täydellistä englantia tuskin puhuu edes suurin osa suomalaisista lääkäreistä, riippuen toki siitä, mikä täydelliseksi lasketaan. Täydellisyyden määrittely on muutenkin aika hankalaa. Äidinkielenään englantia puhuvat saattavat käyttää englannin murteita, joita toisenlaista englantia käyttävät eivät kunnolla ymmärrä.
Yleisesti ottaen voisi ajatella, että englantia todennäköisesti puhuvat erittäin hyvin ne, joiden ammatissa englannin kieli on olennainen ja jatkuvasti tarvittava. Esimerkiksi englanninopettajat luonnollisesti osaavat kaikki englantia, mutta välttämättä kaikilla heilläkään englanti ei ole aivan täydellistä tai äidinkielistä tasoa. Englannin kielen tulkit ovat toinen ryhmä, jonka voisi olettaa osaavan englantia todella hyvin....
Liitän tähän vastauksen, jonka kollega on aiemmin laatinut Kysy.fi -sivustolle tulleeseen kysymykseen. Uudempaa tai tieteellisempää vastausta en onnistunut löytämään.
"Kovin tieteellisiä selvityksiä aiheesta vastaaja ei löytänyt. Pelästyessä elimistömme usein jännittyy, verenkierto kiihtyy ja suu avautuu jotta happea virtaisi tehokkaammin keuhkoihin. Käden vieminen suun eteen saattaa olla signaali muille: olen pelästynyt, vaara uhkaa. Eräs lähde huomauttaa, että todellisessa uhkatilanteessa yleensä vain huudetaan. Toisaalta suun peittäminen eri tilanteissa voi olla suojautumiskeino. Suu ilmaisee tunteita ja toisinaan emme halua paljastaa avoimesti reaktioitamme, ovat ne sitten pelkoa, surua tai...
Kyseessä voisi olla Liisa Karakorven kirjoittama ja Pirjo Lindbergin kuvittama kirja Lentävä Lallero. Se on ilmestynyt Lasten oman kirjakerhon kuukauden kirjana vuonna 1986 (kirja nro 134). Tarinan pääosissa ovat Reittu-poika ja Hurja-koira.
Hei!
Kyllä Anna-liisa Lehtosen Saunatontun satuja löytyy esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston varastosta, saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Gösta Knutssonin Tumppi ja Tassu -kirjoista on onneksi otettu uudet painokset vuonna 2005. Niidenkin saatavuuden voi tarkistaa ylläolevasta osoitteesta.
Suomen Rahaliikkeen verkkokaupassa välillä 1928-1933 lyöty vastaava markan raha näyttäisi maksavan 14.90 €. https://suomenrahaliike.fi/Suomen-itsenaeisyys-markka-1928-1933-24K-kultaus. Markan arvoon vaikuttaa tietenkin sen kunto. Kuntoluokat löytyvät vaikkapa Holmaston julkaisemasta Suomen rahat 811-2009 arviohintoineen, joka löytyy Kouvolan pääkirjastosta.
Etsimäsi runo kuulostaa Väinö Mäkelän runolta "Pikku miehen sadepäivä", joka löytyy mm. näistä teoksista:
Minäkin lausun : lasten ja nuorten lausuntaohjelmistoa. WSOY, 1949
Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta. WSOY, 1993
Tämän runon haluaisin kuulla. 3. Tammi, 2000
