Vaikuttaisi siltä, ettei Theravada-buddhalaisuuden Samyutta Nikaya -tekstiä ole käännetty suomeksi. En ainakaan onnistunut löytämään suomennoksia siitä tai sen osista.
Google -kirjoista löytyy englanninkielinen käännös Samyutta Nikayasta: https://books.google.fi/books?id=MEA6AwAAQBAJ&printsec=frontcover&hl=fi…. Mainitsemasi lainaus näyttäisi löytyvän kyseisen julkaisun sivulla 712.
Sinikka Larjovaaran suomennos Esti dal -laulusta löytyy esim. nuotista Nuori kuoro 2 : 20 kuorosävellystä kuudelta vuosisadalta sopraano- ja alttoäänille / toim. Paavo Kiiski ja Erkki Pohjola (Fazer, 1974). Laulun nimi on suomeksi Iltalaulu. Nuotissa on laulusta kaksi eri suomennosta: Sole Kallioniemen ja Sinikka Larjovaaran.
Voisikohan etsimäsi tarina olla todellinen klassikko, J.R.R. Tolkienin omille lapsilleen kirjoittama Roverandom? Roverandom kertoo leikkisästä pikku koirasta nimeltä Rover, joka tulee puraisseeksi äkkipikaista velhoa housunlahkeesta. Velho suuttuu, ja taikoo Roverin lelukoiraksi, joka päätyy erään pienen pojan haltuun. Poika kuitenkin hukkaa Roverin hiekkarannalle, mistä Rover tempautuu huimaan seikkailuun ja päätyy muun muassa kuuhun ja merten syvyyksiin.
Asia kannattaa tarkistaa kyseisen yhdistyksen säännöistä. Yhdistyslaista ei asiasta löytynyt mainintaa. Kari Loimun Yhdistystoiminnan käsikirjassa (WSOYpro 2007) todetaan kunniajäsenistä yleensä, että "kunniajäsenellä ei yleensä ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksessa, usein kuitenkin läsnäolo- ja puheoikeus".
Yhdistyslaki löytyy Finlexistä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503?search%5Btype%5D=pi…
Loimu: Yhdistystoiminnan käsikirja (WSOYpro 2007)
Äyräpään osalta katsoisin ensimmäisenä teosta Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 4, Kuopion, Mikkelin ja Viipurin läänit (1932). Arrankorven osalta vastaava teos voisi olla Suuri maatilakirja = Lantgårdar i Finland. 5, Hämeen lääni (1964).Käpiö-niminen tila löytyy Hollolasta kiinteistötunnuksella 283-419-1-70. Tila sijaitsee suunnilleen osoitteessa Käpiöntie 204 - 206. Paikalla ei sijaitse enää asuinrakennusta, jonkinlainen raunio löytyy. Ks. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fiLisää tietoa Uusi-Pätilän kylästä, ml. Käpiön tila:https://koskenkohinat.fi/places/uusi-patilan-kyla/https://koskenkohinat.fi/wp-content/uploads/2020/12/Uusi-P%C3%A4til%C3%A4n-kyl%C3%A4-Heidi-Nurminen....
Stanislav Rostotskyn v.1970 ohjaama elokuva "Bim mustakorva" on lainattavissa Turun kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenkirjastosta. Elokuvia voit hakea kirjaston nettisivuilta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1
Kirjasta ei tietääksemme ole tehty muita elokuvaversioita. Jos haluat ostaa filmin, sinun kannattaa kysellä hyvin varustetuista videoliikkeistä.
Soitin Jokereiden toimistoon ja sieltä vastattiin ettei KHL-liigaan liittymiseen liittyvistä asioista ei ole vielä tietoa. Joulun tienoilla voisi kysyä. Palautelomake : http://www.jokerit.com/?id=29 .
Coca-Colan loi John S. Pemberton 1880-luvulla Atlantassa Yhdysvalloissa. Aluksi juoma oli paitsi virvoke, myös patenttilääke, joka paransi päänsärkyä ja ahdistavaa oloa.
Suomeen Coca-Colaa tuli virallisesti ensimmäisen kerran Helsingin olympialaisten yhteydessä vuonna 1952.
Lisää tietoa Coca-Colasta
Gould, William: Coca-Cola, 1995
Haikonen, Iris: Coca-Cola : 50 vuotta suomalaisten hyvissä hetkissä, 2002
Oliver, Thomas: Aidon Coken tosi tarina, 1987
http://www.coca-cola.fi/nordic-corp/fi_FI/pages/company/history.html
Suomen lehdistön historia -kirjasarjan neljäs osa käsittelee paikallislehdistön historiaa. Teoksen mukaan Merikarvia-lehti oli vuosina 1941-1982 nimeltään Merikarvian Kunnallislehti.
Suomen lehdistön historia. 4 : Paikallislehdistön historia (Kustannuskiila, 1985)
Finna-haun mukaan Merikarvian Kunnallislehteä on tallella paperipainoksina vaihtelevasti joiltakin vuosilta. Vuoden 1943 vuosikertaa ei kuitenkaan näyttäisi löytyvän.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=merikarvian+kunnallislehti+…
Kansalliskirjasto ei ole digitoinut Merikarvian kunnallislehteä. Asiakaskäyttöön on ehditty digitoida kaikki Suomessa 31.12.1939 mennessä julkaistut lehdet. Lehdet ovat yleisökäytössä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa....
Kirjastosta löytyy kirja Runosta runoon; suomalaisen runon yhteyksiä länsimaiseen kirjallisuuteen antiikista nykyaikaa, toimittaneet Sakari Katajamäki ja Johanna Pentikäinen ( WSOY, 2004), mutta kirjaa ei valitettavasti ole kirjastossani. Kirjassa käsitellään useamman suomalaisen runoilijan runoja, yhtenä Pentti Saarikosken runo Metsät. Toivottavasti tästä löytyisi tietoa. Kirja on tilattavissa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1693256__Srunosta%20runoon…
Oikea vastaus vaihtelee mm. sen mukaan, kuinka määritellään kannettava tietokone. Yliopistonlehtori Petri Saarikoski kirjoittaa aiheesta artikkelissa Toimisto matkalaukussa - kannettava tietokone vapauden ja liikkuvuuden symbolina (Tekniikan Waiheita 2/07). Tässä artikkelissa käytetyn määritelmän mukaan varhaisimman kannettavan tietokoneen (Compass) suunnitteli, rakensi ja toi markkinoille vuonna 1980 Grid Computer Systems. Koko artikkeli löytyy täältä:
http://www.ths.fi/Saarikoski_TW207.pdf
Usein ensimmäisenä kannettavana mainitaan vuonna 1982 markkinoille tullut Osborne 1, jonka artikkeli mainitsee "”ensimmäisenä” laajempaa suosiota saavuttaneena kannettavana tietokoneena." Lisätietoa mm. näiden linkkien kautta:
http://koti.mbnet.fi/...
Kekri oli sadonkorjuun juhla, jolla ei alunperin ollut tarkaa päivämäärää, vaan jota juhlittiin eri taloissa eri aikaan. 1800-luvulla kekri liittyi yhteen kristillisen pyhäinpäivän kanssa. Monet kekrinviettotavat ovat siirtyneet ajan myötä jouluun, esimerkiksi kekripukista tuli joulupukki. Myös kekriä juhlitaan edelleen, mm. kekrimarkkinoilla. Kekrin merkitys on siis kovasti muuttunut siirryttäessä maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta kaupunkielämään, mutta kokonaan se ei ole kadonnut. Nämä tiedot ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Talonpoikaiskulttuurisäätiön sivuilta, joilta löytyy myös lisää tietoa:
http://neba.finlit.fi/juhlat/kekri/kekri.html
https://www.kekri.fi/kylalle/kylalle-kekritietoa
Töölön kirjastossa saa apua tulostamiseen (esim. koronarokotustodistus Omakannasta). Omakantaan kirjautumisessa vaaditaan vahva tunnistautuminen (esim. verkkopankkitunnukset). Jos et käytä Omakantaa, voit saada koronatodistuksen tulostettuna terveydenhuollosta.
https://www.kanta.fi/koronapassi
Suomen Pankki lakkasi vastaanottamasta v.1897 5:n markan seteliä v.1944 lopussa, joten seteliä ei käytetty 1950-luvulla. Tieto on Antti Heinosen kirjasta Ruplista markkoihin s. 305-306. Kirja löytyy Suomen Pankin julkaisuarkistosta.
Viihdekirjallisuuden ja maalaisromantiikan ystävät ovat Katajamäkien ja Jylhäsalmien lisäksi lukeneet myös mm. Anu Joenpolven Rantakylä-sarjaa ja Amanda Vaaran Majatalo Villa Venla -sarjaa. Myös Enni Mustosen tuotannosta löytyy monenlaista. Hiljattain ilmestyi Tuuli Kivijoelta Sinisiä hetkiä Lemmenlahdella -kirja, joka avaa uuden sarjan. Maija Kajannolta ilmestyy ensi keväänä vielä yksi jatko-osa Kahvila Koivu sarjaan. Käännöskirjallisuudesta tykättyjä ovat olleet ainakin Jenny Colganin sarjat.
Dekkarien ja jännityksen puolelta voisi suositella moniakin eri kirjoja ja sarjoja. Kestosuosikkeja ovat Reijo Mäen, Seppo Jokisen, Markku Ropposen ja Leena Lehtolaisen sarjat sekä monet ruotsalaisdekkaristit, kuten Anna Jansson,...
Peräkamarin pojalla viitataan kotitilalleen elätettäväksi jääneeseen naimattomaan mieheen (Kielitoimiston sanakirja 2012). Lapsuudenkodissaan asuvalle aikuiselle naiselle ei ole vastaavaa ilmaisua suomen kielessä. Ilmaisua ei ehkä ole tarvittu, koska ennen vanhaan naiset muuttivat pois kodeistaan joka tapauksessa, joko palvelukseen tai emännäksi toiseen taloon. Poikamiehet taas helpommin jäivät kotitilalleen. Joskus puhutaan vanhastapiiasta (vrt. vanhapoika) ja ikäneidosta, mutta ne eivät määritä sitä, asuuko henkilö omassa kodissa, vaan kyse on pelkästään naimattoman statuksesta.Em. ilmaisut ovat muuttuneet vanhahtaviksi avioliittoinstituution merkityksen muuttumisen myötä.
Ilmoitus Sturenkadun Volvon autoliikkeen sulkemisesta julkaistiin Helsingin Sanomissa 16.11.1989: "Sturenkadun Volvo sulkee ovensa". Ilmoituksessa luvattiin uudesta 1989-mallin Volvosta raju alennus. "Tule ja tingi!" julisti mainos.
Vantaalla Volvoja myytiin ainakin Kaivokselassa jo vuodesta 1984 alkaen.
Helsingin Sanomat aikakone.
