Helmet-lainat voi uusia lainaamista tai uusimista seuraavasta päivästä alkaen. Tällöin laina-aikaa saa kuitenkin vain yhden päivän lisää Jos edellinen eräpäivä olisi osunut pyhäpäivälle tai muulle sellaiselle päivälle, joka siirtää eräpäivän seuraavaan arkipäivään, seuraavana päivänäkään ei lainoja voi uusia, koska uusiminen ei olisi tuonut yhtään lisää laina-aikaa. Lainan voi uusia yhteensä viisi kertaa, jos siihen ei ole kohdistunut varauksia. Jos haluaa maksimoida laina-ajan, kannattaa lainat uusia mahdollisimman lähellä eräpäivää.
Kansainvälisestä näkökulmasta asiasta voinee tiedustella esim. ILO:n kirjastosta:
https://www.ilo.org/inform/lang--en/index.htm
Suomessa lait valmistellaan useimmiten virkatyönä ministeriössä. Myös kansanedustaja voi tehdä lakialoitteen tai asia tulee vireille kansalaisaloitteena. Aikaisemmin lainvalmistelussa käytettiin esimerkiksi komiteoita, joita saatettiin kutsua komitean puheenjohtajan nimellä. Se ei silti tarkoittanut, että ehdotus olisi yhden ihmisen aikaansaannosta vaan yhteistyön tulos. Eduskunta on myös voinut muuttaa ehdotetun lain sisältöä.
Yksikamarisen eduskunnan aikana säädettiin laki kahdeksan tunnin työajasta (103/1917) https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1917/19170103001
Alkuperäisessä laissa todetaan mm....
Stephen Kingin Tukikohta on julkaistu suomeksi kahteen otteeseen: vuonna 1990 kahtena eri niteenä (Tukikohta 1 ja Tukikohta 2) ja vuonna 1994 yhtenä niteenä (Tukikohta).
Teoksen suomennoksen kokonaispituus on 1344 sivua. Sekaannusta on omiaan aiheuttamaan se, että kaksiosaisena julkaistun laitoksen osissa on yhteinen sivunumerointi: ensimmäinen osa päättyy sivunumeroon 670 ja toinen osa jatkuu suoraan siitä. Fyysisiä sivuja kakkososassa on siis suunnilleen saman verran kuin ykkösessäkin.
Koko teoksen lukeminen onnistuu joko lukemalla kaksiosaisen laitoksen molemmat niteet tai vuoden 1994 yksiosainen laitos.
Kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi
Aikakone-lehden arkisto: http://www.aikakone.org/arkisto/arvostelut/k90tukikohta.htm
Aatelisarvo menetti Suomessa merkityksensä, kun vuonna 1906 siirryttiin säätyvaltiopäivistä yleiseen äänioikeuteen perustuvaan eduskuntaan. Itsenäisessä Suomessa vuoden 1919 hallitusmuodossa mainittiin kansalaisten olevan yhdenvertaisia lain edessä. Hallitusmuoto kielsi myöntämästä uusia aatelisarvoja tai muita perinnöllisiä arvoja. Tätä erityistä kieltoa ei mainita enää vuonna 2000 voimaan astuneessa perustuslaissa.
Tässä verkkolähteitä Suomen aatelisista:
https://www.ritarihuone.fi/fi/ritarihuoneesta/suomen_aateli/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_aateli
Souvarien ja Eero Avenin levytyksistä tuttu Kylmän kukkia löytyy säveltäjänsä Leo Siirtolan julkaisemasta nuottikokoelmasta Hetki kuin timantti.
Nuottia on ainakin Lahden, Turun ja Lapin kirjastoissa. Kannattaa tiedustella kaukolainausmahdollisuutta oman kunnan kirjastosta.
Christine Marion Fraserin Rhanna-sarjasta on suomeksi ilmestynyt seuraavat osat:
Rhanna unelmien saari 1997
Rhanna sodassa 1998
Rhanna Rhannan lapset 1999
Rhanna takaisin Rhannaan 2000
Rhanna Rhannan laulu 2002
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa lähikirjastostasi.
Tämä Turun Sanomien artikkeli ajoittaa mainoksen 90-luvun alkupuolelle. Kyseessä on ilmeisesti mainos "Jaffa Saapuminen", joka olisi Elonetin mukaan valmistunut vuonna 1996.
Aiheesta kertovat esim. seuraavat kirjat.
Mitä kummaa minussa tapahtuu? (Sanoma Magazines Finland, 2007)
Greenwood, Elinor: 100 % minä (Sanoma Magazines Finland, 2013)
Tytöille ja pojille on suunnattu myös omia kirjojaan:
Gravelle, Karen: Mitä pojat eivät rohkene kysyä... mutta haluaisivat tietää! (WSOY, 1998)
Gravelle, Karen: Mitä tytöt eivät rohkene kysyä... mutta haluaisivat tietää! (WSOY, 1998)
Plaisted, C. A.: Tyttöjen juttuja (Karisto, 2012)
Plaisted, C. A.: Poikien juttuja (Karisto, 2012)
Asiallista tietoa löytyy myös Väestöliiton nuorten sivuilta: https://www.vaestoliitto.fi/nuoret/murrosika/.
Tuntemattoman sotilaan luvussa 11 kerrotaan täydennysmies Hauhiasta, joka saapuu luutnantti Koskelan joukkueeseen. Kun Hauhia lähetetään yksin vartioon, luutnantti Viljo Koskela tarjoaa itseään tai Hietasta kaveriksi, mutta Hauhia vakuuttaa pärjäävänsä. Koskela muistuttaa vielä, ettei päätä saa nostaa.Kun Hauhia löytyy ammuttuna, alikersantti Rokka sanoo ”Voi tuo hiton nulikka minkä tek. Ja mie neljä tuntii hänel just sitä selitin.” Rokka oli perehdyttänyt Hauhiaa aiemmin.
St. Urho's Pub avattiin 2.6.1973 osoitteessa Museokatu 10. Se sijaitsee Ostrobotnian eli "Bottan" rakennuksessa. Pohjalaisten osakuntien omistamassa talossa on ollut ravintolatoimintaa vuodesta 1912.
Talon oma ravintolayhtiö Oy Botta Ab perustettiin vuonna 1970. Perustettu ravintola sai tiloikseen 1. kerroksessa olleet ravintolatilat (nyk. Urhon pubin tila ja Töölönkatu 3 B, nykyisen keittiön paikalla) sekä koko 2. ja 3. kerroksen.
1. kerroksessa Wanha ja Uusi Manala toimivat alkuun entisillä ideoillaan, kunnes vuoden 1973 uudistuksessa Töölönkatu 3 B puolelle Wanhaan Manalaan tuli pohjalaiseksi tuvaksi sisustettu olut- ja seurusteluravintola. Museokadun puolelle ns. Uuden Manalan sijoille avattiin St. Urho's Pub kun tasavallan...
Kyseessä on suomenruotsalainen toimittaja ja kirjailija Anna-Lena Laurén. Hän on kirjoittanut viisi teosta Venäjästä ja sen naapurikansoista sekä yhden teoksen Peter Lodeniuksen kanssa Ukrainasta.
Lisää Anna-Lena Laurénista voit lukea vaikka Teos-kustantamon sivuilta:
https://www.teos.fi/Lauren+Anna-Lena
Anna-Lena Laurénin teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://litteratur.sets.fi/forfattare/anna-lena-lauren-2/
Tarkoitat ehkä laulua "Torventoitotus", jonka kertosäkeessä lauletaan: "...kaikki vaikenee, vaikenee ja kuuntelee, vaikenee ja kuuntelee, kun torvi toitot-tamtta-ramtta...". Laulu alkaa: "Nyt viulut, sellot soivat". Laulun melodia on saksalainen kansansävelmä.Laulu sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:Matin ja Maijan laulukirja (Kokonuotti, 1990)Pesonen, Olavi: Laulukirja (Valistus, 1961)Sonninen, Ahti: Laulan ja soitan : koulun musiikkikirja oppikouluja varten (Otava, 1961; 4. painos)
Etsitty kirja lienee Taru Tolsa-Revon Kenen talo? : satuja ukosta ja akasta (Weilin+Göös, 1980).
"Pieni, pyöreä akka kohtaa tiellä ukon, jolla on hilpeät korvat ja lempeä suu. Siitä hetkestä he päättävät lähteä kulkemaan yhdessä käsi kädessä ja heistä tulee verrattomat kaverukset. Yhdessä he rakentavat talonkin, mutta siitä unohtuu ovi! Ohikulkijat ihmettelevät moista kummajaista, mutta ukko ja akka vain nauraa kihertävät ja kulkevat ikkunasta. Ja hassunkurisia ovat monet muutkin ukon ja akan keksinnöt ja kommellukset, joita heille sattuu yhtenään."
Kirjassa on kaikkiaan 16 satua. Ukon ja akan kolmesta lehmästä kertovan nimi on Akan lehmät.
Kannattaa aloittaa etsiminen Maanmittauslaitoksen Suomen vanhat kartat -verkkosivulta: https://www.maanmittauslaitos.fi/suomenvanhatkartatEri tyyppisten karttojen luettelot ovat ladattavissa excel-tiedostoina. Excel-taulukoissa aineistoa voi suodattaa esimerkiksi kartoitus- tai julkaisuvuoden mukaan. Kaikkia karttoja ei ole digitoituna saatavissa suoraan ruudulle, mutta linkit digitoituinin karttoihin löytyvät taulukoista.Myös Finna.fi-hakupalvelun kautta voi etsiä karttoja, joiden alue on Suomi / Ruotsi / Venäjä, eri ajanjaksoilta. Finnassa voi myös rajata aineistoa vuosilukujen mukaan. Digitoituihin, vapaasti saatavana oleviin aineistoihin on linkit luettelotiedoissa.
Edustava käyntikortti on mattapintaista, laadukasta, valkoista, tukevaa paperia ja siinä on musta, kiilloton kohoteksti.Kortin standardikoko on 90x45 mm.
Keskelle korttia tulee henkilön nimi suurimmalla tekstikoolla. Nimen alle painetaan ammattinimike täydellisenä ja oppiarvo lyhenteenä. Vasempaan alakulmaan sijoitetaan yrityksen nimi ja osoite. OIkeaan alakulmaan sijoitetaan puhelinnumero ja muut sähköiset yhteystiedot. Jos yrityksen logoa käytetään, se sijoitetaan "kohopainettuna" vasempaan ylälaitaan.
Erillisellä yrityskortilla tehdään tunnetuksi yritystä. Yrityskortissa yrityksen nimi on suurimmalla kirjainkoolla. Henkilön nimi ja titteli kertovat mitä tehtävää kyseinen henkilö yrityksessä hoitaa.
Verkkosivujen kirjoitusmuodosta en...
Hei
Willam Goldingin kirjassa "Kärpästen herra" on kuvatunlainen juoni. Katso mm. http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4rp%C3%A4sten_herra
Kuopion kaupunginkirjaston kotisivun kautta voit aina tarkistaa kirjan saatavuuden:
https://kirjasto.kuopio.fi//
Yksi ehdokas kaivatuksi runoksi voisi olla Oiva Paloheimon Hautausmaalla, jossa vanha lehtori ja Kuolema kulkevat hautausmaalla ja keskustelevat kukista: "Iltamyöhällä vielä kulki ja kyykisteli / hautausmaalla kaksi kumaraselkäistä vanhaa. / Yhä enemmän lämmenneinä / he haasteli innostuneesti / kukkasten elämästä."
Suomen runottareen valittujen Paloheimon runojen joukossa tätä tosin ei ole.
Yleisissä suomenkielisissä historiateoksissa on myös Yhdysvaltojen sisällissotaa käsitelty, mutta kokonaista omaa teostaan ei aiheesta suomeksi tunnu löytyvän. Englanniksi taas löytyy paljonkin tietoteoksia, jotka keskittyvät pelkästään sisällissotaan. Kaunokirjallisuutta ja elokuvia löytyy aiheesta suomeksi paljonkin.
Alla muutamia yleisiä suomenkielisiä historiateoksia, joissa myös Yhdysvaltojen sisällissotaa on käsitelty:
Henriksson, Markku: Siirtokunnista kansakunnaksi: johdatus Yhdysvaltain historiaan (Gaudeamus, 1990)
Kero, Reino: Uuden maailman jättiläinen: Yhdysvaltain historia (Otava, 1991)
Miller, William: Yhdysvaltain historia (WSOY, 1969)
Grimberg, Carl: Kansojen historia 20: Liberalismi ja kansallisuusliikkeet (WSOY,...
