Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy joitakin vanhoja uskonnon oppikirjoja tuolta ajanjaksolta. Löydät kirjat hakusanoilla "uskonto oppikirjat". Rajaa tämän jälkeen hakutulos haluamaasi ajanjaksoon tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla.
Sinun kannattanee kuitenkin vierailla Helsingin yliopiston kirjaston pääkirjastossa Kaisa-talossa. Siellä on hyvin laaja kokoelma vanhoja oppikirjoja, joita saa myös kotilainaan. Voit tarkastella kokoelmaa Helka-haulla.
https://helka.finna.fi/
Kirjasto on kaikkien kansalaisten avoimesti käytettävissä. Mikäli haluat lainata kokoelmasta jotain, saat kirjastokortin Kaisa-talon asiakaspalvelusta.
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto
Kyseessä on varmaankin Eeva Kilven runo Vanhanpiian viikonloppu, joka löytyy kokoelmasta Kiitos eilisestä (1996) ja myös Tämän runon haluaisin kuulla 3 -antologiasta. Runo alkaa seuraavasti:
Tulisit nyt kun aurinko paistaa
tulisit nyt kun sataa
tulisit nyt kun minä olen yksin
tulisit nyt kun tuli muitakin.
Vakuutuskirjasto on nykyään nimeltään Finanssialan Keskusliiton tietopalvelu. Sen osoite on Bulevardi 28, 00120 Helsinki.
http://www.fkl.fi/asp/system/empty.asp?P=2307&VID=default&SID=794597969…
Kävisikö tämä? Toivottavasti äidin elämä ei olisi tänä päivänä enää ihan tällaista.
Kattila ja perunat (Kirsi Kunnas, 1972)
Oi olen aivan höyrypäinen,
ihan kiehun ja sihisen
kuin sähikäinen,
sanoi kattila
ja nosti hattua pshiih
ihan kiehun ja kihisen
ja puhisen, pihisen
syljen, sihisen
sähisen, kähisen
ja kiukusta rähisen,
sanoi kattila
ja nosti hattua pshiiih
Voi tätä hoppua hoppua hoppua
huusivat perunat, voi tätä hoppua
ei tule loppua loppua loppua
polkata täytyy polkkaa, polkata polkkaa
kiireistä aikaa, tulta on kengissä
laukata täytyy laukkaa, laukata laukkaa
ei ole tolkkua millään, ei ole tolkun tolkkua
kolkata täytyy kolkkaa, kolkata kolkkaa
hyvä jos pysymme hengissä, hengissä, hengissä
voi tätä...
Karttakeskuksen v. 2019 julkaisemassa kartassa "Murhasaari ja muita julmia paikannimiä Suomesta" Murhasaaren nimen selitykseksi kerrotaan, että "Neiti Ahlgren, joka oli raittiusihminen, murhattiin saaressa v. 1910 viinaan liittyvän riidan seuraksena." Muuta viitettä ko. nimeen ei löytynyt. Esimerkiksi Nastolan historia teoksissa 1, 2, ja 3 ei oteta kantaa nimeen tai sen alkuperään. Nimeä ei myöskään löydy Karttakeskuksen v. 2007 julkaisemasta teoksesta "Suomalainen paikannimikirja".
Etelä-Suomen Sanomien digilehdessä on 20.8.2020 julkaistu Heikki Hiilamon kirjoittama kirjoitus "Nastolan Murhasaaren karmea arvoitus", mutta se on maksumuurin takana. Halutessasi voit kysyä kirjoitusta heiltä ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun, jonka...
Vilkaisin, mistä jonon siirtyminen taaksepäin Rajattoman levyn ”Jouluyö” kohdalla johtuu. Aivan ensimmäiseksi levyä jonottamaan on kiilannut Kallion kirjasto, koska heidän täytyy varaukseen liitetyn huomautuksen mukaan lisätä tekstiliite, joka ilmeisesti on puuttunut jostakin levyn kappaleesta. Kallion kirjasto varmasti laittaa heti levyn saatuaan ja asian hoidettuaan levyn eteenpäin varaajille, joten se varaus ei paljonkaan viivytä levyjen kulkua.
Toisen kerran jonoa on siirretty, koska varauksen jo aikaisemmin tehneelle asiakkaalle ei voitu syystä tai toisesta toimittaa levyä, johon varaus oli kiinnittynyt. En pysty tarkkaan sanomaan syytä, mutta mahdollisesti levy on mennyt vahingossa jollekulle toiselle lainaan tai siitä on ollut...
Onko kyse Daisy-soittimesta? Näkövammaisten keskusliitto lainaa Daisy-soittimia Celian ja yleisten kirjastojen asiakkaille sekä näkövammaisille äänilehtien lukijoille. Daisy-äänilehtiä tuottavat Näkövammaisten liitto ja alueyhdistykset. DAisy-soitin ei tosin edellytä 50 % haitta-astetta.
https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/daisy#header--valitse-sopiva-daisy-soitin
Voitte sopia Celia-asiakkuudesta, jolloin äidillenne toimitetaan postitse kotiin cd-äänikirjoja kuukausittain. Äänilevyjä ei tarvitse palauttaa. Levyt lähetetään valtakunnallisesta Saavutettavuuskirjasto Celiasta, mutta asiakkuudesta voi sopia omassa lähikirjastossa.
https://www.celia.fi/tietoa-celiasta/
Koska äidilläsi on yli 50 % haitta-aste...
Aivan vastaavaa satua ei kokoelmistamme tai verkkolähteistä löytynyt. Ainoa pöllöjä ja niiden lasten kauneutta käsittelevä satu löytyi kokoelmasta Sadun ja seikkailun maailma: Kaukana metsässä, sadun nimi on Kotka ja pöllö, kirjoittanut Eulalia Ross.
Sadussa kotka aikoo syödä pöllön lapsineen, mutta pöllö lupaa lentää vain öisin ja jättää hiiret ja linnut kotkalle, jos tämä säästää sen ja poikasten hengen. Pöllö kertoo kotkan tunnistavan lapsensa siitä että nämä ovat maailman kauneimmat linnunpoikaset. Kotka etsii myöhemmin saalista ja näkee pöllönpoikaset, jotka näyttävät siitä rumilta ja niinpä se syö ne. Pöllö itkee kauhuissaan poikasiaan, jotka ovat kuten kaikki lapset, äitinsä mielestä kauneimpia.
Katkelma on Viljo Kajava runosta Kohtaus kokoelmasta Hyvästi, muuttolintu (1938). Runo sisältyy myös esimerkiksi Kajavan runojen kokoelmaan 1930-luvun runot (SKS, 2000).
https://finna.fi/Record/satakirjastot.115902#componentparts
https://finna.fi/Record/piki.368124
Voit hakea aiheestasi tietoa Tampereen kaupungin kirjaston PIKI-verkkokirjastosta http://kirjasto.tampere.fi:8000/.
Kokoelmistamme löytyy runsaasti aiheestasi kirjallisuutta niin suomeksi kuin muillakin kielillä.
Tässä vinkki kuinka haku kannattaa tehdä. Lisää ohjeita
sivulla http://www.tampere.fi/kirjasto/thintr.htm
Valitse PIKI-verkkokirjastossa pudotusvalikosta kohta/kohdat asiasana ja kirjoita sinne joko jokin seuraavista sanoista tai kahdelle valikkoriville useampi hakusana (vain yksi sana rivilleen).
Lisäksi kannattaa alempaa valita kohdat tietokirjallisuus ja kohdasta Kirjasto Tampereen kaupunginkirjasto. Hakua voi vielä rajata valitsemalla kieleksi suomen kielen tai rajaamalla haun tietyllä aikavälillä julkaistuun kirjallisuuteen....
Ohessa joitakin alueiden ja maiden historiaa koskevia kirjoja, jotka löytyvät Vaski-kirjastoista:Itä-Eurooppa: Korpela Jukka: Itä-Euroopan historia keskiajalta 1700-luvulle https://vaski.finna.fi/Record/vaski.345813?sid=5142159869&sid=5142159869Baltia: Alenius Kari: Viron, Latvian ja Liettuan historia https://vaski.finna.fi/Record/vaski.367303?sid=5142162554Valko-Venäjä: Stenström Toni: Valko-Venäjä: vaiettu historia https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4278509?sid=5142185216Turkki: Alaranta Toni: Turkin historia : Atatürkista Erdoğaniin https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3918030?sid=5142169196Israel: Juusola Hannu: Israelin historia https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4369711?sid=5142181436Kaukasia: Lauren Anna-Lena: Vuorilla ei...
Helen Kellerin sitaatti julkaistiin alun perin kirjoituksessa We bereaved (1929). Tätä tekstiä ei ole suomennettu. Muutamaan suomenkieliseen aforismi- ja mietelausekokoelmaan Kellerin ajatus on kuitenkin päätynyt - mitä luultavimmin jostakin lähteenä käytetystä englanninkielisestä sitaattisanakirjasta.
Jarkko Laineen toimittamassa Suuressa sitaattisanakirjassa (Otava, 1982) se on seuraavanlaisessa muodossa: "Onnen yhden oven sulkeutuessa avautuu toinen, mutta usein me tuijotamme niin kauan sulkeutunutta ovea ettemme näe sitä joka on meille avautunut." Mietelmien suomentajia ei yksilöidä, mutta kirjan saatesanoissa Laine huomauttaa: "Suuri osa tämän teoksen aineistosta on peräisin vieraskielisestä kirjallisuudesta. Milloin...
Lahden kaupunginkirjastossa ei ole alaikärajaa kirjastokortin hankintaan vaan vanhemmat voivat päättää, milloin kortin hankinta on paikallaan. Alle 15-vuotias tarvitsee täysi-ikäisen huoltajan tai takaajan kirjallisen suostumuksen. Ilmoittautumislomakkeita saa kaikista kirjastoista.
Kuvaukseen sopii nuortenkirja Lisen ja Lotten salaisuus, jonka on kirjoittanut Erich Kästner. Se on ilmestynyt Kyllikki Nohrströmin suomentamana ja WSOY:n kustantamana vuonna 1953 sarjassa Nuorten toivekirjasto.
Kirjasammosta (Kirjasampo.fi) löytyy kirjan kuvaus (takakansiteksti):
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au3a9dc824-e207-480a-81ff-8f….
Kansikuva löytyy esim. Googlen kuvahaulla. Kannessa on kaksi tyttöä, joilla molemmilla on samanlaiset punaiset mekot, joissa on valkoisia palloja ja valkoiset kaulukset.
Tahkola-nimeä on tavattu erityisesti Kuusamon seudulla sekä talon-, kylän- että sukunimenä. Seudulla on myös monia Tahko-alkuisia paikannimiä.
Asutusnimilähtöinen Tahkola-sukunimi juontuu ilmeisesti luontonimestä. Vanha sana tahko tarkoittaa särmää, sivua, puolta tai suuntaa.
Väestörekisterin sukunimitilaston mukaan Tahkola on nykyisenä sukunimenä 404 henkilöllä.
Pirjo Mikkonen – Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 1992)
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L=1
Hei,
Kyseessä voisi näillä tiedoilla olla A. J. Healyn Tommy Storm : kutsu kaukaiselta planeetalta (Tammi, 2009).
Kirjassa 5 maan nuorta kutsutaan avaruusasemalle koulutukseen salaista tehtävää varten ja asemalla on myös muiden lajien edustajia. Myös tuo rakkaus/rikkaus-kohta löytyy kirjasta.
Kirjalle on myös jatkoa: Tommy Storm ja avaruuden ritarit (Tammi, 2011).
Tässä joitakin lukuvinkkejä.Annola, Johanna: Säädyttömät : perheet ja murros pitkällä 1800-luvulla Heikkinen, Susan: Pullopostia Seilin saarelta : potilas numero 43 Immonen, Perttu: Suomen rahvaan historia : kolmen suvun elämää keskiajalta 1800-luvulle; Suomalainen historia : kolmen suvun elämää keisariajalta 2000-luvulle Koivisto, Silja: Sataman kapakan Hilda Lappalainen, Mirkka: Smittenin murha : katoamistapaus 1600-luvulta Skyttä, Jaana: Huvituksen kartanon tytöt Stammeier, Jenni: Tyttö maissipellossa : Anna Jokisen mysteerikuolema Vainio-Korhonen, Kirsi: Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa : seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa
Katsopa Makupalat.fi -osoitteessa https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/kalevala ja hakuakin voit kokeilla sanalla Kalevala. Täältä löytyy jos jonkinmoista Kalevalalinkkiä...
Hämeenlinnan kirjaston kotiseutuvastaava tutki tätä. Tässä hänen vastauksensa: Enpä ole kyllä kuullut tällaisesta tarinasta. Lueskelin noita meidän Armas Launis - aiheisia artikkeleita (varsinkin jotenkin Hämeenlinnan aikoihin liittyviä), mutta en niistä löytänyt mitään viitauksia tällaiseen tarinaan. Noita-aiheisistakaan ei löytynyt vastaavaa.
Makupalat.fi:stä löysin sivuston Noituus, taikuus ja noitavainot Suomessa, joka on Marko Nenosen, aiheesta väitelleen tutkijan julkaisu. mutta sieltäkään ei löytynyt kyseistä tarinaa, https://www15.uta.fi/yky/arkisto/historia/noitanetti/index.fi.html. Nenosen väitöskirjaa Noituus, taikuus ja noitavainot (1992) pidetään perusteokseksi suomalaisessa noitavainotutkimuksessa....
Normaalioloissa Helsingin kirjastot myyvät kokoelmasta poistettuja lehtiä ja kirjoja. Ajankohdan kirjastot voivat valita itse, mutta yleensä lehtien poistomyynti on alkuvuodesta. Nyt poikkeusoloissa poistolehtimyyntiä ei ole.
Lehtimyynnistä ilmoitetaan yleensä kunkin kirjaton omalla sivulla Helmetissä.
