Sanaa "humanisti" käytetään useassa hieman eri merkityksessä, joten yksiselitteistä vastakohtaa ei sanalle ole olemassa.
Sanan vanhin merkitys on ollut antiikin kirjallisuuden opettaja (latinaksi humanista).
Yliopistomaailmassa termillä "humanisti" tarkoitetaan nykyään yleensä opiskelijaa tai opettajaa, joka toimii ns. humanististen aineiden tai humanistisen tiedekunnan piirissä (https://fi.wikipedia.org/wiki/Humanistiset_tieteet) Tässä merkityksessä sanalle ei voikaan olla vastakohtaa.
Kolmas yleinen sanan käyttötapa viittaa ns. sekulaarihumanismiin, jolla tarkoitetaan maallista (ei-uskonnollista) eettistä maailmankatsomusta.
Neljäs ja arkisin sanan käyttötapa lienee se, johon kysyjäkin etsii vastakohtaa eli ihminen, joka pyrkii...
Yksiavioisuutta eli monogamiaa voidaan ajatella olevan eri tyyppejä. Linnuilla ns. sosiaalinen monogamia on hyvin yleistä. Tällöin uros ja naaras pesivät ja huolehtivat poikasista yhdessä, mutta voivat kuitenkin tehdä syrjähyppyjä samaan aikaan. Elinikäisen parisidoksen muodostavina lajeina mainitaan mm. joutsenet, kotkat, albatrossit ja hanhet. Nisäkkäillä yksiavioisuus on harvinaista. Majavat, saukot, lepakot sekä jotkut ketut, kavioeläimet, jyrsijät sekä kädelliset ovat yksiavioisia.
http://www.stanford.edu/group/stanfordbirds/t...onogamy.html
http://news.softpedia.com/news/Monogamy-is-an...-42006.shtml
http://www.sciencedaily.com/releases/2003/05/...27084621.htm
Barash, David P: Deflating the Myth of Monogamy. Chronicle of Higher...
Viljami on kutsumamuoto Vilhelmistä, jonka alkuperä on Saksassa. Muinaissaksalainen merkitys Vilhelm-nimelle on 'lujatahtoinen kypäräniekka'. Nimi on erittäin laajalle levinnyt ja on kuulunut monelle kuuluisalle miehelle kuten Wilhelm Tellille, Vilhelm Valloittajalle sekä monille Saksan keisareille. Nimi on levinnyt myös laajalti germaanisen alueen ulkopuolelle, esimerkkeinä ranskan Guillaume, espanjan Guillermo sekä italian Guiglielmo. Toinen merkittävä esikuva Viljamille on englannin William.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Vilkuna: Etunimet, Otava
Suomalaisten alpakankasvattajien sivuistoilla kerrotaan, että alpakat sylkevät hermostuessaan, yleensä ruokakaukaloiden ääressä kinastellessaan ruokavuoroista. Alpakoiden välillä on eroja, toiset sylkevät herkemmin kuin toiset, ja naaraat sylkevät ehkä hiukan herkemmin kuin koiraat.
http://www.metsankylannavetta.fi/metsankylan-alpakat/yleisimpia-kysymyk…
https://alpakkarinne.wordpress.com/meidan-alpakat/alpakka/
http://www.alpaca.fi/info/laama/
Merja Hurrin toimittamassa laulukirjassa Rauhanlauluja : suomalaisia rauhanaiheisia ja sodanvastaisia lauluja vuosilta 1701-1981 Kuudenikäisen sanoittaja Hector selvittää laulun taustaa seuraavasti:
"Laulut Kuudenikäinen ja Äänesi mä kuulen tein molemmat tilaustöinä Katri-Helenalle joskus 60-luvun lopussa tai 70-luvun alussa. En tiedä, johtuiko ajasta vai miksi myös Katrissa heräsi tietty moraalinen estottomuus: ettei ole poliittisesti leimautuneen ihmisen yksinoikeus laulaa rauhasta.
Kuudenikäistä varten Katri itse kertoi jonkinlaisen käsikirjoituksen: kuvan siitä, miltä maailma ja sota näyttävät lapsen silmin katsottuna. Tein siitä aika rajun, lapsi palaa siinä äitinsä syliin jne. Molemmissa teksteissä oli piirteitä, joita perinteinen...
Edelfeltin maalauksessa nähdään kuningatar Blanka Namurilainen laulamassa pojalleen prinssi Hookanille laulua hänen tulevasta morsiamestaan. Aivan kuten kysymyksessä arvellaan, tämä kohtaus on Topeliuksen sadusta Blankan ratsastaja.
"Olipa kuninkaan hovissa monta ylhäistä rouvaakin ja suloista neitoa, mutta kaunein ja ylväin kaikista oli kuninkaan puoliso kuningatar Blanka, pikku Hookan-prinssin äiti. Hän istui kerran purppuraan puetussa huoneessaan kuninkaan linnassa, pikku prinssi sylissä. Poika ratsasti äitinsä polvella, niinkuin lasten on tapana, ja silloin lauloi kaunis kuningatar:
Aja, aja, aja,
Blankan ratsastaja...
Olihan se kauniisti tehty, että niin ylväs kuningatar suostui olemaan pikku sydänkäpysensä hevosena."...
Soili-nimen merkitys on epävarma, mutta sen lähtökohtana saattaa olla sana soile, soilu, mikä tarkoittaa revontulen loimua. Sanalla on myös ilmaistu auringon säteitä metsässä puunrunkojen välissa. Verbi soilua taas tarkoittaa veden pinna ja aaltojen liikettä. Soilea voidaan myös pitää Soilikin lyhentymänä. Soilikki on kasvikunnasta saatu nimi: soilikki on suosittu huonekasvi. Ohessa soilikin kuva:
http://www.heikkilankauppapuutarha.fi/images/_news_46_displ.jpg
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja
Varauksensa voi Helmet-kirjastossa perua milloin vain, ja varaus peruuntuu automaattisesti, jos asiakas ei käy noutamassa odottamassa olevaa varaustaan kahdeksan päivän kuluessa. Peruuntuneesta varauksesta ei aiheudu asiakkaalle kustannuksia.
Saaga on ruotsalaisen Saga-nimen suomalainen muunnos. Saga on muinaisajan jumalatar Pohjoismaissa, tarkoittaa myös muinaispohjoismaisia taruja.
Nimeen sisältyy ruotsin sana saga 'satu'. Se on almanakkanimi ainoastaan Suomessa. Ruotsissakin se on aikaisemmin ollut almanakassa, mutta vuonna 2001 se on otettu pois. Tällä hetkellä suosio on Ruotsissa nousussa, edellinen käyttöhuippu oli 1910-luvulla.
Saga on romanttinen nimi, joka 1800-luvun muinaisuutta ihannoivilla loppukymmenillä otetiin jopa huviloiden ja juhlapaikkojen nimeksi Suomessa. Sagan mallin mukaan syntyivät suomalaiset naisennimet 'Taru' ja 'Satu'.
Tiedot löytyivät kirjoista:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet. 4.uud.painos 2005.
Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi? 1992.
Malmsten,...
Tämän Usko Kempin toisen maailmansodan aikana sanoittaman sävelmän alkuperä on pääosin tuntematon. Perimätiedon (löytyy mm. Suuren toivelaulukirjan nro 5 taustatiedoista) mukaan kyseessä on Venäjän Itämeren laivaston kapellimestarin "G. Dubrianskyn" sävellys. Kyseistä kapellimestaria ei ole kuitenkaan kyetty toistaiseksi tunnistamaan, eikä siten myöskään päästy alkuperäisen melodian jäljille.
Todennäköisesti kyseessä on sotilasorkesterille tehty ns. soittokuntavalssi, johon ei välttämättä ole koskaan tehtykään venäjänkielisiä sanoja.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
"Root beer" on useista eri kasveista ja yrteistä valmistettu makeutettu hiilihapotettu juoma, jossa on käytetty ainesosana myös joidenkin kasvien juurimehua. Se on amerikkalainen, lähinnä lasten suosima virvoitusjuoma. Lisäksi on olemassa alkoholipitoisia juurioluita, joita usein myydään nimellä "root ale", koska "ale" tarkoittaa voimakasta, usein tummaa ja kitkerää olutta. On myös olemassa sellainenkin tuote kuin "root cider" eli juurisiideri. "Juurioluen" kehitti philadelphialainen apteekkari Charles Elmer Hires, joka häämatkallaan eräässä maalaistalossa vuonna 1875 keitteli sitä nuorikolleen. Mausteina hän käytti kuuttatoista eri luonnonkasvia, niiden juurta sekä marjoja (mm. sassafras-puun juuren kuorta, sarsaparillaa ja katajanmarjoja...
Reppuri on "reppu selässä vaeltaja", mutta ennen sillä tarkoitettiin itäkarjalaista kulkukauppiasta, kiertelevää kaupustelijaa, laukkuryssää. Reppurin laulu on Oskar Merikannon säveltämästä ja Larin-Kyöstin sanoittamasta laulunäytelmästä "Juhannustulilla", jonka kantaesitys oli vuonna 1900. Sanat löytyvät mm. nuoteista: Suuri toivelaulukirja 2, Merikanto, Oskar: Juhannustulilla, Karjalaisia kansanlauluja Salmista.
Tessa on englantilainen lyhentymä Teresasta, joka tarkoittaa kreikaksi naista Theran eli Santorinin saarelta, vaihtoehtoisena merkityssisältönä on mainittu suojelijatar ja elonkorjaaja.
(Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. WS 1999)
Mikon äidin puuttuminen Mikko Mallikas -kirjoista on synnyttänyt mielikuvan siitä, että tarinat kertovat yksinhuoltajaperheestä. Tähän on voinut vaikuttaa myös se, että Gunilla Bergström kertoi esikoisteoksessaan Mias pappa flyttar (1971) ensimmäisenä ruotsalaisena kuvakirjailijana avoimesti avioerosta. Bergström oli itsekin kokenut vanhempiensa eron ja hänen lapsuusvuosien kokemustensa on yleisesti ajateltu vaikuttaneen hänen tuotantoonsa. Toisaalta kirjailija on rohkeasti halunnut hylätä kaavamaiset perhemallit ja osoittaa lukijoilleen, että perheen kokoonpano voi olla monenlainen.
Bergström on kuitenkin itse painokkaasti kiistänyt sen, että Mikko olisi avioerolapsi: äiti on voinut kuolla tai toisaalta olla vain kauppareissulla....
Alunperin sanoin "Nyt olen vapaa ja mukana tuulen..." alkavan runon on laatinut omaisensa kuolinilmoitukseen Vuokko Laatio -niminen helsinkiläisnainen. Näillä säkeillä ei taida olla erillistä nimeä.
http://yle.fi/radio1/kulttuuri/aristoteleen_kantapaa/eino_leino_-_runoi…
Molemmat ovat ihan oikeita ja käyttökelpoisia tapoja. Niillä saattaa olla hienoista sävyeroa, mutta esimerkkivirkkeissäsi sitä on vaikea erottaa. Yleisesti ottaen ”että” on sävyltään toteavampi ja antaa ikään kuin selityksen, kun taas ”kun” esiintyy usein jotakin ajallisuutta ilmaisevissa sivulauseissa.
Mainitsemissasi esimerkkivirkkeissä voi tosiaan käyttää kumpaa tahansa ilman kovin suurta sävyeroa, mutta ne eivät ole vaihtoehtoisia kaikissa tilanteissa. Esimerkiksi virke ”Oli myöhä, kun lähdin.” kuulostaa luontevalta, mutta ”Oli myöhä, että lähdin.” tuntuu oudolta. Sen sijaan virke ”Hallitus esitti, että veroja korotettaisiin.” on selkeä ja ymmärrettävä, mutta vastaavasti ”Hallitus esitti, kun veroja korotettaisiin.” ei ole oikein...
Otavan mukaan The Son of Neptune - kirjan suomennos Merenjumalan poika menee painoon heinäkuussa, joten kauppoihin se kuulemma ilmestynee todennäköisesti elokuussa. Se on kuitenkin merkitty vasta ensi syksynä ilmestyviin kirjoihin, joten tarkempi ilmestymisaika selviää vasta huhtikuussa. Kirjastoihin kirja tulee hiukan viiveellä.
Risto Vatajan Lobotomia : taustatietoa ja selvitys leikatuista potilaista Suomessa 1946-1969 (Stakes, 1997) esittää, että Suomessa tehtiin "suurimmissa mielisairaaloissa ja Töölön sairaalassa lobotomia arviolta yhteensä 1500 potilaalle". Vataja listaa yli 20 sairaalaa, joissa lobotomialeikkauksia tehtiin (1435 potilasta), minkä lisäksi hän mainitsee, että Niuvanniemen sairaalan tietoja ei ole kyetty saamaan. Eniten leikkauksia tehtiin Seinäjoella Törnävän sairaalassa (391); muut yli sadan leikkauksen sairaalat ovat Kellokosken sairaala (176), Oulun keskusmielisairaala (150) ja Hattelmalan sairaala (127).
Ensimmäiset lobotomiat tehtiin vuonna 1946 Töölön sairaalassa. Aluksi leikkauksia tehtiin vain Töölössä, mutta 50-luvulla niitä alettiin...
Latinan kielessä Sebastian tarkoittaa miestä Sebastian kaupungista Vähästä-Aasiasta, kreikassa Sebast[ian]us tarkoittaa kunnioitettavaa, kunnioituksen ansaitsevaa. Katolisessa kirkossa Sebastian on kymmenen pyhimyksen ja autuaaksi julistetun nimi. Pyhimyskalenterissa Sebastian ja Sebastianus ovat muistona marttyyristä, joka sai perimätiedon mukaan surmansa Diocletianuksen vainoissa.
Hänen muistopäivänsä on ollut Suomen almanakassa 1700-luvulla 20.1. Suomen katolilaisten nykykalenterissa päivä on pysynyt edelleen samana. Ruotsalaisessa almanakassa Sebastianin nimipäivä on myös 20.1.
Nimistä kannattaa etsiä tietoa esim. Vilkuna, Kustaa, Etunimet tai Lempiäinen, Pentti Suuri etunimikirja.
Kyseessä on Otavan Tyttöjen kirjastossa 1943 ilmestynyt tanskalaisen Estrid Ottin (1900-67) Lofotin Liisa : kertomus tytöille. Kirjassa 13-vuotias Liisa matkustaa talveksi sukulaistensa luo Norjaan, missä hän tutustuu kalastajakylän arkeen Lofooteilla ja kokee erilaisia seikkailuja serkkunsa Livin kanssa.
Lofotin Liisaa löytyy lukuisista kirjastoista eri puolilta Suomea.
