Pohjoisnuolikuvio rakennettiin maahan Rautatientorin peruskunnostuksen yhteydessä vuonna 1987.Kun nuolen suuntaa katsoo esimerkiksi Googlen karttapalvelun kautta, näyttää, että se osoittaisi pari astetta itään pohjoisesta. Kompassin kanssa katsottuna nuoli on kuitenkin tismalleen pohjoisen suuntainen.Pohjoisen sijainnin voi todeta muutamalla eri menetelmällä. Kompassin käyttämä pohjoinen on niin sanottu magneettinen pohjoinen, joka määrittyy maapallon magneettikentän avulla. Magneettinen pohjoinen on jatkuvasti pienessä liikkeessä ja Suomessa se tarkoittaa noin 0,2 asteen vuosittaista siirtymää itään päin.Pohjoisen voi määritellä myös maantieteellisenä pohjoisena, jolloin määritellään kyseisestä paikasta lyhin tie pohjoisnavalle. Kartoissa...
Jos lehden nimi on tiedossa, Suomen kansallisbibliografiatietokannasta Fennicasta voi hakea aikakaus- ja sanomalehtiä lehden nimellä. Tulee valita perushaku ja hakutyypiksi lehden/sarjan nimi. https://finna.fi Lehtiä voi hakea Fennicasta myös sisällön mukaisen udk-luokan avulla valitsemalla tarkennettu haku ja hakutyypiksi UDK-luokka. Aineistoksi valitaan lehdet/sarjat ja aikarajaukseksi kirjoitetaan ja valitaan 1950-1959. Lehtien ja sarjojen luokituskaavio löytyy sivulta http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/fennica/fennica_udkkaavio_k… Aikakauslehtiä voi hakea myös kirjoittamalla tarkennetussa haussa hakusanaksi 195? ja valitsemalla sille hakutyypiksi julkaisuvuosi. Aineisto rajataan lehtiin/sarjoihin. Kielenkin voi rajata...
Voit etsiä läheisesti hautapaikkaa Hautahaku.fi-palvelusta.
https://www.hautahaku.fi/fi
Voit olla myös yhteydessä Helsingin seurakuntien hautapalveluihin.
https://helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/artikkelit/Uudet…
Julkaisussa Maasta, kivestä ja hengestä : earth, stone and spirit : Markus Hiekkanen festschrift (Turku : Kulttuurien tutkimuksen laitos, arkeologia 2009) on Janne Harjulan artikkeli nimeltä Valoa ja varjoa. Keskiaikainen soihtu Åbo Akademin päärakennuksentontin kaivauksista (s. 314-321). Tässä artikkelissa nimetään erilaisia soihtutyyppejä. Artikkelin mukaan joidenkin kasveista tehtyjen kimppusoihtujen paloaika voi olla pari tuntia. Johonkin palavaan aineeseen kastetut kasvit voivat soihtuina palaa varttitunnin tai kauemmin. Soihtuja on valmistettu myös erilaisista kasveista kyllästämällä ne tervan sijasta mehiläisvahalla ja rasvalla, jolloin ne ovat pikemminkin kynttilöitä tai lamppuja kuin soihtuja. Näiden...
Tilastokeskuksen StatFin-tietokannan mukaan Suomessa oli 696 yli satavuotiasta ihmistä (31.12.2025). Tämä on Tilastokeskuksen tuorein luku, sillä tämän vuoden tilastoja ei vielä ole.Luku on peräisin Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta (11rd -- Väestö iän (1-v. 0-112) ja sukupuolen mukaan, 1972-2025): https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rd.px/Lisää mielenkiintoisia tilastoja löytyy täältä: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/
Kyseessä on Heikki Asunnan runo Marraskuun ilta. Runo on Asunnan kokoelmasta Ruuhen veistäjä (1946), mutta on luettavissa myös Heikki Asunnan Valituista runoista (1948) sekä runoantologiasta Tämän runon haluaisin kuulla 3. (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Tammi 2000).
Singerin ikä löytyy linkissä olevasta International Sewing Machine Collectors' Societyn taulukosta:https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f-series-serial-numbers.htmlTaulukon mukaan kyseinen malli on vuodelta 1914.
Ehkä kysymyksessä kuvatun kaltaisessa toiminnassa on nähtävissä alkoholitutkimuksen mainitsemaa karnevalistista käyttäytymistä, jolla pyritään yhtäältä uhmaamaan alkoholinkäyttöön liittyvää kontrollia ja kulttuurisia käyttäytymiskoodeja yleisemminkin, toisaalta koettelemaan kollektiivisia käsityksiämme siitä, mitä humalassa saa tehdä.
Ari Turunen nostaa kirjassaan Humalan henki esille hyvin rikkaiden kreikkalaisten oudon humalarituaalin ravintoloissa: "[heidän] on sallittua vetää kunnon kännit ja tarkan rituaalin mukaisesti rikkoa lautasia, huonekaluja ja kaataa juomaa lattialle". Toisaalta Turunen muistuttaa, että humalatörttöilyjä voidaan aina perustella humalalla: "Humala onkin yksi maailman vanhimpia tekosyitä huonolle...
Toistaiseksi Stephen Fryn muistelmateoksista on suomeksi julkaistu vasta kaksi ensimmäistä, Koppava kloppi (2012) ja Fryn aikakirjat (2014). Se, että kolmannen ilmestymisestä on jo aikaa (More fool me julkaistiin Iso-Britanniassa syksyllä 2014), panee epäilemään, ettei aiemmat suomennokset kustantanut Schildts & Söderströms välttämättä ole jatkamassa sarjaa. Ainakaan toistaiseksi ei mahdollisesta More fool me -suomennoksesta ole ennakkotietoja tihkunut.
Jasso Toenperä on nimeltään Joroisten, Juvan ja Rantasalmen yhteinen kirjastoauto, joka lähti keväällä 2007 ajamaan reittiään. Nimestä järjestettiin kilpailu. Voittajaehdotuksen ”Toenperä” teki Kaija-Leena Hänninen. Kirjaston henkilökunta antoi etunimen ”Jasso”, sillä paikallista kulttuuria edustaa auton logo, juvalaisen sarjakuvapiirtäjän Jii Roikosen Jasso-kissa. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastopro/ajankohtaista/arkisto/tiedote…
Maantieteellinen sijainti selittää kyseisen ilmiön:
Suomi sijaitsee maapallon länsivirtausten liikkuvien matalapaineiden alueella, mistä johtuu, että Suomessa tuulee tavallisimmin lounaasta, harvemmin koillisesta tai muista ilmansuunnista.
Sateiden syntyyn vaikuttaa Suomen sijainti pohjoisilla leveysasteilla kohdassa, jossa lännessä on suuri valtameri (Atlantti) ja idässä suuri manner (Euraasia).
Atlantin yläpuolella, Golf-virran tietämillä, kohtaavat arktisten seutujen kylmät ja eteläisten seutujen lämpimät ilmamassat. Kun ne kohtaavat sopivassa yläilmakehän virtauksessa, syntyvät useimmat Suomen yli kulkevat, sadetta tuovat matalapaineet. Atlantti puolestaan takaa sen, että kosteutta riittää.
Hyvää luettavaa aiheesta:
Paasonen, Seija:...
Voisiko olla kyseessä Taru Väyrysen Pimeän pelko? Sen tapahtumapaikkana on myös nuorisokoti ja aiheena siellä vallitsevat epäkohdat ja vaikeudet. Lisää nuorisokotiin, koulukotiin tai vastaaviin sijoittuvia nuortenkirjoja löytyy aiemmasta vastauksesta, https://www.kirjastot.fi/kysy/heipsan-mulla-ois-aikan-tehtavana. Lisään listan tähän:
Tummien perhosten koti / Leena Lander. (1991, 321 s.)
Tyttö elää kesäänsä / Tuija Lehtinen. (2014, 267 s.)
Tuulensuoja / Tittamari Marttinen. (2008, 258 s.)
Kaikki elävä / Riikka Pelo. (2019, 612 s.)
Kahden maailman tyttö / Marja-Leena Tiainen. (2011, 261 s.)
Leiri / Kalle Veirto. (2012, 196 s.)
Kissan kuolema / Taru Väyrynen. (1990, 174 s.)
Pilven varjo / Taru Väyrynen. (1989,...
Kaivattu kirja saattaisi olla Jorma Nenosen Sakke-sarjan avaus Sakke pääsee joukkueeseen (Gummerus Carlsen, 1990). Kirjan päähenkilön nimi on Sakke (Sakari), mutta siinä on myös Petteri-niminen henkilö. Sakke on kiinnostunut jääkiekosta ja haluaisi mukaan joukkueeseen, mutta hänellä ei ole pelivarusteita, eikä joukkueeseen pääse ilman. Poikaa tämän harrastuksessa auttava hyvä haltija on Saken isän vanha koulukaveri Siekkisen Pena, joka on Ruotsista tullut käväisemään entisessä kotikaupungissaan. Pena kustantaa oitis Sakelle varusteet kuultuaan, ettei pojalla sellaisia ole, ja Saken pitkäaikainen unelma joukkueeseen pääsemisestä täyttyy.
Löysin Iiris Sallisen runokirjan nimeltä Taivaantulet, https://www.finna.fi/Record/jykdok.1643613. Olisikohan tästä omakustanneteoksesta kyse? Kirjailijan kotisivut, http://www.iirissallinen.com/.
Tässä muutamia vinkkejä aiheeseen liittyen.
Kinos, Jarmo & Laakkonen, Eero: Mieslastentarhanopettajien työ- ja koulutusura sekä harrastustoiminta.
Sisältyy julkaisuun: Opettajuuden jäljillä : varhaiskasvatuksesta aikuiskasvatukseen (2005), s. 141-165
Lammi-Taskula, Johanna: Päiväkotien moninaiset miehet: onko miehelle paikkaa varhaiskasvatuksessa?
Sisältyy julkaisuun: Miestä rakennetaan, maskuliinisuuksia puretaan (1994), s. 119-130
Kauppinen-Toropainen, Kaisa
Ainokaiset työyhteisössä : Haastattelututkimus työn sukupuolenmukaisen eriytymisen vaikutuksista työtyytyväisyyteen, psyykkiseen uupumukseen ja stressiin, 1987.
Lastentarha –lehdestä löytyy tällaisia artikkeleita:
Kinos, Jarmo: Mieslastentarhanopettajat opetus- ja kasvatusalan...
Runo "Sirkkain häät" sisältyy Heikki Jylhän runokokoelmaan "Yhdeksän meren takana : nuorten runoja" (WSOY, 1945) ja Urho Somerkiven ja Marjatta Mannisen kirjaan "Lasten viides lukukirja" (Otava, 1961). Somerkiven ja Mannisen kirjassa tekijäksi on virheellisesti merkitty Yrjö Jylhä. Runo alkaa: "Yhä vieläkin kerrotaan sirkkain häistä".Lähde:Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta:https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Kysymäsi kappale löytyy kaseteilta Kotikirkkoni joulun kellot ja Valkeaa joulua. Kappaleen ovat tehneet Kelavirta, Pentti (sävellys, sanoitus) ja Hulkkonen, Jaakko (sovitus).
Finna-haulla löytyi ainakin kolme satu-/kuvakirjaa, jotka sopisivat kuvaukseen:
Setälä, Annikki: Nukkumatin satuja (ensipainos 1955)
Setälä, Annikki: Uusia Nukkumatin satuja (ensip. 1961)
Beskow, Elsa: Vuosisatu (suom. Eila Kivikk'aho; ensimmäinen painos 1984)
Beskowin kirja sisältää saturunon joka kuukaudelle, Setälän kirjassa ilmeisesti on usean sivun mittaisia tarinoita.
Yleisten kirjastojen toimintaa säätelee Laki yleisistä kirjastoista, joka löytyy Finlexistä osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161492. Kovin tarkasti laissa ei määritetä kirjaston hankinnoista, mutta siinä määrätään kirjaston tehtäväksi ”ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa” (6 §). Tiettyjä teoksia ei siis suoraan vaadita hankittaviksi, mutta kokoelmassa pitää selvästikin olla riittävästi erilaista aineistoa eri aiheista ja eri näkökulmista, jotta se olisi monipuolinen. Uudistumisen vaatimus edellyttää, että kokoelmaan hankitaan koko ajan lisää teoksia ja luonnollisesti poistetaan vanhoja.
Helsingin kaupunginkirjaston budjetissa on vuosittain tietty rahasumma varattuna aineistohankintoihin. Osa rahasta...
