Louisa May Alcottin Little women -teos (1868) ilmestyi vuonna 1916 Tyyni Tuulion suomennoksena nimellä Pikku naisia. Se sai jatkoa teoksella Good wives (1869), Annikki Haahdin suomentamana nimellä Viimevuotiset ystävämme (1921). Teos on ilmestynyt suomeksi myös nimellä Pikku naisia 2 (suom. Sari Karhulahti, 2005). Jatkoa Pikku naisia -kirjoille voi lukea teoksista Little men eli Pikku miehiä (1871, suom. Ville Hynynen, 1918) ja Jo's boys and how they turned out (1886) eli Plumfieldin pojat ja mitä heistä tuli (suom. Elma Voipio, 1919). Sarjaan kuuluu siis neljä teosta.
Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat (toim. Tuija Mäki, Avain,2019)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%...
Voisiko olla kyseessä Jalmari Finnen Kiljusen herrasväki? Kirjasammossa voit tutkia kuvauksia kirjoista, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kiljusen%20herrasv%C3%A4ki.
Ainakin Emmi Itäranta ja Hannu Rajaniemi kirjoittavat suomen lisäksi englanniksi. Saksalaissyntyinen nykyinen suomalainen Roman Schatz kirjoittaa suomeksi ja saksaksi.
Alexandra Salmela on slovakialaissyntyinen kirjailija, joka asuu Suomessa ja kirjoittaa suomeksi ja slovakiksi. Zinaida Lindén on asunut suomessa vuodesta 1991 ja hän kirjoittaa ruotsiksi ja venäjäksi.
Laura Kyllösen Pro gradu -tutkielma Monikieliset kirjailijat : Kielen vaihtaminen ja kirjailijan identiteetti luettelee lisää monikielisiä kirjailijoita: "Ruotsiksi kirjoittavia kirjailijoita on muiden muassa Märta Tikkanen (1935), –Christer Kihlman (1930–) sekä Bo Carpelan (1926–2011). Suomesta löytyy myös kirjailijoita, jotka ovat kirjoittaneet suomeksi...
Kyseessä voisi olla kirja Rakennetaan maja (Otava, 1974). Alkuteos on ranskankielinen Cabanes des champs. Kirjassa kerrotaan erilaisista majoista ja siinä on myös tarkat ohjeet majojen rakentamiseen. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa kirjaa ei ole enää saatavana, mutta muualla Suomessa sitä on kirjastoissa. Kaukopalvelun kautta kirjan voi tilata omaan lähikirjastoon.
Kirjan tarkat tiedot:
Politzer, Michel : Rakennetaan maja / Michel Politzer, Annie Politzer ; toimitus: Pierre Marchand & Jean-Oliver Héron ; suom. Laila Lankinen Ja Sinikka Sarrola. [Helsinki] : Otava, [1974]
Sarja: Puuhakirjat
ISBN: 951-1-01527-3 (nid.)
Kaukopalvelu:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Estehiihto -termiä ei oikein tunnuta käytettävän enää. Helge Nygrenin teoksessa Punainen olympia: TUL kansainvälisen työläisurheilun vaiheissa 1920-1930-luvuilla (1969, s. 33) kerrotaan työväen ensimmäisistä talviolympialaisista Schreiberhaussa Saksassa 31.1.-2.2.1925. Olosuhteista kerrotaan, että hiihtoradat olivat vaikeita, ne kiertelivät 700-1350 metriä merenpinnan yläpuolella. Suomalaiset hallitsivat hiihtoja. Nygren kertoo, että estehiihtoon vasta kisamaastossa tutustuneet Emil Elo ja Toivo Paavilainen ottivat tässä lajissa kaksoisvoiton. Laji oli ilmeisesti suomalaisille uusi, mutta muuta tästä lajista ei kerrota.
Voisiko kyseessä ollakin estehiihtoratsastus? Tässä ruotsinkielisessä filmissä kerrotaan...
Kysymyksessä on suomalainen kansanlaulu nimeltä K-A-H-V-I-A.
Sanat ja sävel on mm. teoksessa On meillä nasta täti: leikkikenttien vanhoja laululeikkejä.
Pääsiäisen ajankohdan määrittämiseen käytetyt laskusäännöt juontavat juurensa vuonna 325 pidettyyn Nikean kirkolliskokoukseen. Nikeassa tehtyjen päätösten pohjalta pääsiäispäiväksi vakiintui kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai, joka on aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.
Tosiasiassa sääntö, että ”pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai” ei kuitenkaan ole tarkka, koska pääsiäisen ajankohta määräytyy kirkollisten taulukoiden pohjalta eikä tähtitieteen perusteella.
Taulukoissa kevätpäiväntasauksen oletetaan olevan aina 21. maaliskuuta, vaikka todellisuudessa päivämäärä jonkin verran...
Koordinaattori on "henkilö, jonka tehtävänä on sovittaa yhteen prosessin eri vaiheita siten, että prosessi etenee asianmukaisesti ja aikataulussaan."
"Koordinaattori on yleisnimitys henkilölle, joka koordinoi tiettyjä asioita yrityksessä jotka liittyvät pääasiassa asioiden järjestämiseen, aikatauluttamiseen, kokousten valmistelu ja muun samankaltaiset tehtävät. [--] Koordinaattorin tehtäviä voivat olla esimerkiksi arviointien ja kokousten valmistelu ja järjestäminen, projektien valmistelu ja suunnittelu ja yleensäkin erilaisista asioista koostuvien kokonaisuuksien hallintaa."
Elokuva on todennäköisesti Steven Spielbergin ohjaama Häivähdys purppuraa (1985). Elokuva perustuu Alice Walkerin samaa nimeä kantavaan, Pulitzer-palkittuun kirjaan vuodelta 1982.
Vaali.fi-sivuston tietoja alue- ja kuntavaaleista selkokielellä:https://vaalit.fi/tietoa-alue-ja-kuntavaaleista-selkokielellaTässä Selkokeskuksen materiaalia:https://selkokeskus.fi/selkojulkaisut/alue-ja-kuntavaalit-2025-selkokielella/Myös muita sivustoja löytyy ko. vaaleista selkokielellä:https://tinyurl.com/vaaleista-selkeasti
M. I. McAllisterin kirjasarjassa on tosiaan ilmestynyt viisi osaa. Alkuperäiset nimet ja ilmestymisvuodet ovat nämä:
1 Urchin of the Riding Stars (2005)
2 Urchin and the Heartstone (2006)
3 The Heir of Mistmantle (2007)
4 Urchin and the Raven War (2008)
5 Urchin and the Rage Tide (2010)
Suomennokset on julkaissut Tammi. Ehkä heillä on tietoa suunnitelmista julkaista viidennenkin osan suomennos:
https://www.tammi.fi/yleinen/yhteystiedot
Valitettavasti sarjaa ei ole julkaistu Suomen markkinoilla vielä. Sarja on kyllä julkaistu dvd-boxina USA:n ja Euroopan versioina, mutta näissä ei ole suomenkielistä tekstitystä.
Linkit harrastajan sivuille, jotka on viimeksi päivitetty 30.9.2008:
http://www.elisanet.fi/riku.nx/dvd.htm
http://www.elisanet.fi/riku.nx/
21.9.2009 on asian puolesta luotu jo adressikin:
http://www.adressit.com/villipohjola
Kirjassa Puun puhe on Merja Heiskasen artikkeli "HMN – lahtelaista huonekalutuotantoa". Artikkelissaan Heinonen kuvailee Mikko Nupposen huonekalutehtaan tuotantoa keskittyen sen mallistoon. Artikkelissa mainitaan myös muut tutkimukset, joissa on kuvattu Nupposen huonekalutehtaan toimintaa ja tuotantoa.
Jyväskylän yliopiston sivuilla kerrotaan, että Merja Heiskasella on tekeillä väitöskirja, joka käsittelee HMN -yhtiöitä. Sen (työ) nimi on ”Lujuus, kauneus, taloudellisuus – Lahden leima suomalaisessa huonekalussa. HMN -yhtiöiden huonekalut 1904 - 1982”.
Yleisten kirjastojen kokoelmiin otetaan, aiheesta riippuen, myös väitöskirjoja. Susanna Aaltosen väitöskirja ”Sisustaminen on kuin käsialaa” löytyy esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet –...
Katkelma on tosiaankin Charles Baudelairen novellista Fanfarlo (La Fanfarlo). Antti Nylén on suomentanut kohdan seuraavasti:
"Me olemme psykologisoineet kuin hullut, jotka vain lisäävät hulluuttaan pyrkiessään ymmärtämään sitä."
Lähteet:
http://charles.baudelaire.perso.sfr.fr/LaFanfarlo/LaFanfarlo3.php
Baudelaire, Charles: Modernin elämän maalari ja muita kirjoituksia (suom. Antti Nylén, Sammakko, 2011)
Oletan, että kysymyksellä halutaan tietää, mikä ero on suomen kielen verbimuodoilla onkohan ja onko.
Netissä on Kielitoimiston ohjepankki, josta löytyy ohjeitä suomen kieleen liittyviin asioihin.
" Kysymysmuotoisissa pyynnöissä sekä ylipäänsä kysymyksissä -han/-hän-liitteen ilmaisema epäsuoruus synnyttää yleensä kohteliaan vaikutelman. Se on kiteytynyt erityisesti avun- tai neuvonpyyntöihin ".
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/verbit/luokka/1476/ohje/722
Bakteereja on kaikkialla: ne kuuluvat laajimmin levinneisiin eliöihin. Niitä on ilmassa, vedessä ja maassa, ja ne lisääntyvät kaikkialla missä niille on tarjolla hajottamiseen, mädättämiseen tai käymiseen soveltuvaa materiaalia.
Ihmisten ja eläinten lisäksi erilaiset luonnolliset tekijät siirtävät bakteereja ilmakehään: tuulet ja myrskyt, tulipalot ja tulivuorenpurkaukset nostavat ilmakehään pölyä ja sen mukana mikrobeja. Varovaisenkin arvion mukaan ilmaan joutuu vuosittain 40 000–1 800 000 tonnia mikrobeja.
Louis Pasteur oli ensimmäisiä, jotka havaitsivat ilman sisältämät mikrobit. Hän osoitti, että jos steriili kasvatusliuos pääsee tekemisiin ilman kanssa, siihen ilmaantuu mikrobikasvua, mutta jos ilman pääsy liuokseen estetään, liuos...
1) Laulun pätkän alkuperä ei selvinnyt. Jospa joku lukijoistamme tunnistaisi sen?
2) Vuonna 2003 Seppo Kolehmainen oli vieraana Petteri Väänäsen toimittamassa Hyvän päivän jatkot -ohjelmassa (20.7.2003) ja lausui siinä isänsä jäämistöstä löytämänsä, julkaisemattoman Kalle Väänäsen runon "Maalaiskylän idylli". Muuten runo meni kuten kysyjä sanoo, mutta ennen sitä alku kuului (kuuntelun perusteella): "Renki makkoo aitassa ja välliin kylykee kiäntää, illaks syöty kokkeljpiimä sillon tällö iäntää."
3) Tällainen elokuva on lähetetty 1980-luvun lopulla: CINTEC IN ZORI (Soitto aamunkoitteessa, A Song at Dawn). Lähetetty 9.12.1989 klo 22:08 TV2. Kesto 138 min 27 sek. Ohjaaja Dinu Tanase. Meidän tietojemme mukaan elokuva vuodelta 1987, IMDB sanoo...
Mittasilla on J. N. Vainion lastenlaulu, johon voi sanat löytää esimerkiksi J. N. Lahtisen ja Siiri Lampénin toimittamasta Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjasta (Valistus, 1927) tai Jouko Pesolan ja Joonas Kokkosen vastaavasta kokoelmasta Laulamme ja leikimme : lasten lauluja ja laululeikkejä (Valistus, 1958).
