Useat kovakuoriaislajit pystyvät aikaansaamaan hankausääniä, jotka syntyvät liikutettaessa eri ruumiinosia vastakkain – esimerkiksi peitinsiiven tyviosaa etuselkää vasten. Näin syntyvät äänet on tulkittu kuuleville vihollisille tarkoitetuiksi pelotusääniksi. Kuuloaistin olemassaoloa kovakuoriaisilta ei ole ehdottoman varmasti todettu, olkoonkin, että joillain yksittäisillä lajeilla – kuten esimerkiksi kuolemankellolla – on havaittu jonkinlaista alkeellista äänentajuamista.Lähde: Åke Sandhall & Carl H. Lindroth, Kovakuoriaiset
Tiedustelemasi julkaisu lienee Fintran julkaisu:
PUHELIMESSA 5 kielellä. Kansainvälisen kaupan koulutuskeskus, 2001. ISBN 951-833-579-6
(kielet ovat: englanti, ranska, ruotsi, saksa ja venäjä)
Svinhufvudin kertomukset Siperiasta (toimittanut Erkki Räikkönen) on ilmestynyt vuonna 1928. Tätä painosta on ollut yksi kappale Pasilan kirjavarastossa, mutta valitettavasti kirja on jäänyt asiakkaalta palauttamatta. Kirjasta on ilmestynyt vuonna 2007 näköispainos, mutta sen ainoa kappale on jouduttu poistamaan. Kirja ei ole myöskään myytävänä, joten emme voi uusiakaan kappaleita hankkia.
Pääkaupunkiseudulta kirja on lainattavissa ainakin Museoviraston, SKS:n ja Kaisa-talon kirjastoista:
https://finna.fi
Santtu Winterin kehittelemän Palikan suurin eroavaisuus suhteessa Mölkkyyn on 13. tyhjä palikka. Tyhjä palikka saa yksinään kaatuessaan edellisen pelaajan kokonaispistemäärän. Tyhjä palikka tuo siis uuden ulottuvuuden perinteiseen Mölkkyyn.
https://www.youtube.com/watch?v=bXBp5ZqxVG4&t=0s
https://www.seattlemag.com/article/lifestyle/palikka-seattles-new-favor…
Radioteatterin kantaviin voimiin kuulunut Antero Alpola käsikirjoitti Johannes Linnankosken novelliin perustuvan kuunnelman Taistelu Heikkilän talosta.
Kuunnelman teksti on julkaistu ainakin kokoomateoksessa Parhaat suomalaiset radiokuunnelmat 1948-1949. Teosta on saatavissa Outi-kirjastoita.
Outi-kirjastojen hakutulos
Kuunnelman arkistotiedot
Taustatietoja Yle Areenassa
Väestörekisterikeskus julkaisee avoindata.fi-palvelussa suomalaisten etu- ja sukunimet, joita on väestötietojärjestelmässä vähintään 20 kappaletta.
Tietosuojasyistä sukunimiä, joita on alle 20 kappaletta, ei esitetä luetteloissa. Luettelossa sukunimiä on 22690. Nimiaineistot on poimittu syyskuussa 2018. https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Sukunimi-info -sivustolle on kerätty tietoja 23315 Suomessa esiintyvästä sukunimestä suomalaisista sukunimistä. Tieto on yhdistelty julkisista listauksista, tilastoista ja nimitutkimuksista. 22 654 sukunimestä on koottu erilaisia tilastoja. http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/index-tilastot.html
Valitettavasti en löytänyt materiaalia tuon kysymyksen valaisuun esimerkiksi Valtioneuvoston julkaisuista, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ , Europaan unionin Empactista, https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/eu-fight-against-crime/ tai Europolista, https://www.europol.europa.eu/crime-areas-and-trends/crime-areas/drug-t….
Hyvä paikka jatkaa tiedusteluja on Rikoksentorjunta.fi, https://rikoksentorjunta.fi.
tähän kysymykseen tai sitä sivuavasti on vastattu aiemmin vuonna 2022, ja laitan tähän kopion vastauksesta:Oppikoulun pääsytutkintojen toteuttamisesta säädettiin asetuksessa 481/1954: "Pääsytutkinto pidetään kesäkuun alussa ja välittömästi ennen syyslukukauden alkamista." Vuonna 1962 tutkintopäivät olivat 1. ja 2. kesäkuuta sekä 30. ja 31. elokuuta."Ensimmäiselle luokalle kesäkuun alussa tai ennen syyslukukauden alkamista pidettävässä pääsytutkinnossa pyrkivän tulee suorittaa tutkinto koulun opetuskielessä ja laskennossa. – Tutkintotehtävien laajuuden ja laadun määrää kouluhallitus ottaen huomioon, että tiedolliset vaatimukset vastaavat kansakoulun neljän alimman luokan oppimääriä.""Kouluhallituksen tulee ennen huhtikuun 1 päivää ilmoittaa...
Aleksi on artikkeliviitetietokanta, jota pääset käyttämään kirjastossa. Aleksi sisältää viitetietoja kotimaisten aikakauslehtien ja sanomalehtien artikkeleista ja arvosteluista.
Tämä tarkoittaa sitä, että Aleksin kautta pääset haluamastasi aiheesta kirjoitettujen lehtijuttujen "jäljille" - saat tietää, missä lehdessä aiheestasi on kirjoitettu. Lehtiä voit sitten myös kysellä kirjastostasi.
Lisätietoja Aleksi-tietokannan sisällöstä löytyy Aleksin omilta sivuilta osoitteesta http://www.btj.fi/, esim. kohdasta 'On line' - Lisätietoja: Aleksi. Sivuilla on mm. ajantasainen lehtilista ja tietoa käytetystä luokituksesta
Karolina Eskelin väitteli ensimmäisenä naisena Suomessa tohtoriksi vuonna 1895. Väitöskirjan nimi oli Studier öfver tarminvagination (suom. Suoliston invaginaatiotutkimukset), aiheena lääketiede ja kirurgia.
Häntä aiemmin tohtoriksi väitteli Lydia Sesemann, mutta ei Suomessa, vaan Zürichin yliopistossa Sveitsissä vuotta 1874.
Lähteet:
https://www.mv.helsinki.fi/home/eisaksso/tiedenaiset/eskelin.html
https://www.naistenaani.fi/lydia-maria-sesemann-1845-1925-ensimmainen-tohtoriksi-vaitellyt-suomalainen-nainen/
Valitettavasti Elizabeth Barrett Browningin tuotantoa ei ole juurikaan suomennettu. Antologiassa "Maailmankirjallisuuden kultainen kirja osa lll, Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja" (WSOY 1933) on kaksi Toivo Lyyn suomentamaa runoa: "Lohtu" ja "Vaan silloin rastaat laukes laulamaan", mutta vaikuttaa siltä ettei niistä kumpikaan olisi etsimäsi runo.
Erich Segalin romaanissa "Love Story - Rakkauskertomus" on siteerattu Barrett Browningin sonettia "Kun meidän sielumme kohtaavat..." (s.89). Sonetin suomentajaksi on mainittu Pekka Suhonen. En tiedä olisiko hän suomentanut enemmänkin kyseisen runoilijan tuotantoa ja olisiko suomennoksia ilmestynyt mahdollisesti esim. jossain lehdessä (Parnasso?).
SOLA-ammattijärjestöstä (Sosiaalialan sosionomit ja ohjaajat ry) kerrottiin, että sosiaalialan ohjaaja on oma tutkintonimekkeensä. Tälle nimekkeelle kouluttauduttiin jonkin aikaa 1990-luvulla. Tutkinto on opistotasoinen ja täyttää sosionomin laillistukselle asetetut koulutusvaatimukset.
Anhavan ja Kilven asemesta tarjoan Kyllikki Villaa, kokoelman Ei, ei matkavakuutusta minulle runoa Maneesissa (nimi sisällysluettelosta): siinä vertautuvat esteradalla toisiinsa "nuoret tuliset" ja "vanha kokenut tamma".
Hotelli Sputnik valmistui silloiseen Leningradiin vuosina 1967—1968. https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A1%D0%BF%D1%83%D1%82%D0%BD%D0%B8%D0%B…
Sijainti on Pietarissa osoitteessa Проспект Тореза, 36 (Torez prospekt 36) https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9F%D1%80%D0%BE%D1%81%D0%BF%D0%B5%D0%B…
https://www-citywalls-ru.translate.goog/house5290.html?_x_tr_sl=ru&_x_t…
Rakennuksen tiloja ja huoneita on remontoitu ja se on edelleen hotelli Sputnik.
https://fi.hotels.com/ho376542/hotel-sputnik-pietari-venaja/
Helsingin Sanomien numerossa 17.2.1991 vantaalainen lukija muistelee myös samankaltaisen hokeman olleen Valion mainoksessa. Piin, eli Pirkko Kolben pakinaan sisältyvän katkelman mukaan se kuului seuraavasti: "Voiko voi kilpailla voin kanssa? Voi! Voi! Valion voi voi." Jutussa arvellaan mainoksen olleen käytössä "joskus takavuosina".
Mitä ilmeisimmin siis muistat oikein ja Valiolla on tällainen sanaleikkiin perustuva mainos aikoinaan ollut. Ehkä useampia versioita? Nykyään vastaavaa taitaa harvemmin esiintyä mainonnassa, vaikka sanoja ja merkityksiä käytetään markkinoinnissa edelleen luovasti ja huumorilla.
Helsingin Sanomat 17.2.1991
Tanssilajien tunnistamisesta löytyy muutama opastus löytyy:
Tanssit.fi Tanssin ABC, https://www.tanssit.fi/tanssin-abc/tanssilajit/,
Tanssiseura Sekahaku, https://sekahaku.net/tanssitietoa/tanssilajit/, Tanssit.net, https://tanssi.net/fi/rytmi/tanssilajit.html.
Tanssilajien tunnistamisen vaikeus kirjastossa johtuu siitä, että meidän luetteloissamme kuvataan säveltäjät ja sanoittajat, mutta ei tanssilajeja. Valitettavasti kirjastojen musiikkiosastot ovat joutuneet rankan säästämisen kohteiksi, joten asiantuntevaa henkilökuntaakaan ei enää löydy yhtä helposti kuin vuosikymmen sitten.
Löysin jokusen tanssilajin Youtuben ja Fono.fi:n, http://www.fono.fi/, kuvauksista, mutta taitava tanssinharrastajakollegani tunnisti ne. Hän...
Kyseessä on oletettavasti Marlo Morganin teos Viesti oikeiden ihmisten maailmasta, suomennettu 1995. Kirjaa myydään romaanina kirjailijan toivomuksesta, mutta se perustuu kirjailijan omiin kokemuksiin aboriginaalien parissa.
Etsittäessä tietoa Suomen vesistöistä asiasanoina voi käyttää esimerkiksi seuraavia sanoja:
vesistöalueet : Suomi
valuma-alueet : Suomi
vesistöt : Suomi
Seuraavista teoksista löytyy tietoa Suomen vesistöistä :
SUOMEN kartasto / julkaisijat: Maanmittaushallitus, Suomen maantieteellinen seura. - Helsinki : Maanmittaushallitus Vihko 132 (1986) : Vedet. - 5. laitos. - 1986. - 31 s. : kuv., kartt. ; 49 cm. ISBN 951-46-9883-5 (rengask.)
SUOMEN luonto. - Hki : Kirjayhtymä. - osa 4 : Vedet / päätoim.: Paavo Havas 1981 (Yhteiskirjap.). - 426 s. : kuv., kartt. ; 33 cm. - ISBN 951-26-1750-1 (sid.)
SUOMEN vesistöalueet / [koonnut] Matti Ekholm. - Helsinki : Vesi- ja ympäristöhallitus : Painatuskeskus, 1993. - 166 s. : kuv., kartt. ; 30 cm + 3...
"Jos vaimosi eevansa vanhan sen / joskus päästävi irti pihaan, / ole mies, älä menetä malttias / ja hulluna lankea vihaan" alkaa Yksi opettavainen runo Vilho Rantasen kokoelmassa Viisi pappia taivaan portilla (1952). Se sisältyy myös neljä Rantasen runoteosta yksiin kansiin kokoavaan Runot-kirjaan.
Runojen viimeisimmän painoksen (1996) kustantajan mukaan "Vilho Rantasen monipuolinen tuotanto käsittää laulu- ja kertovaa runoutta sekä terävällä huumorilla höystettyä iskevää satiiria".
Kyseessä voisi olla Frances Hodgson Burnettin kirja Pikku prinsessa (A little princess). Se kertoo Saarasta (alk. Sara), joka sijoitetaan hienoon lontoolaiseen sisäoppilaitokseen, kun hänen sotilasisänsä komennukselle Intiaan. Kun joitakin vuosia myöhemmin tulee tieto isän kuolemasta, Sarasta tulee varaton orpo. Hän joutuu työskentelemään ylläpitonsa eteen ja asumaan kylmässä ullakkohuoneessa, johon alkaa kuitenkin ilmestyä salaperäisiä yllätyksiä.Pikku prinsessa ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi vuonna 1912, ja sen jälkeen siitä on otettu lukuisia uusia painoksia, viimeisin vuonna 2022. Kirjan pohjalta on tehty myös kaksi elokuvaa: vuonna 1939 (pääosassa Shirley Temple) ja 1995 (pääosassa Liesel Matthews).
