Tähän kysymykseen voi vastata, että kyllä riittävät, jos niitä syö riittävästi eli suositusten mukaan ainakin puoli kiloa päivässä. Ravitsemusterapeutti Maare Kauppinen kommentoi Apteekki.fi-sivulla, että kasvikunnan tuotteet ovat parhaimmillaan sesonkiaikana (Suomessa siis kesäaikaan), jolloin niiden ravinto-aineet ovat huipussaan. Kauppinen lisää, että "---kasvikunnan tuotteita kannattaa syödä monipuolisesti. Kasviksissa ja marjoissa on vitamiinien lisäksi myös muita terveyteen vaikuttavia aineita, joita kaikkia emme vielä edes tunne eikä näitä aineita voi napata purkista."
Apteekki.fi-sivulla kerrotaan myös näin: "Ruoanvalmistustavalla voi osaltaan vaikuttaa vitamiinien imeytymiseen ja säilyvyyteen. Kotimaiset kasvikset ja hedelmät...
Nämä artikkelit listaavat esimerkkejä teistä, jotka on katettu aurinkopaneeleilla. Kaikki ovat pienimuotoisia ja lähinnä koeluonteisia. Niihin kuuluu 70-metrinen pyörätie Alankomaissa, kilometri tietä Ranskassa ja samanmittainen maantie Kiinassa.
https://www.conserve-energy-future.com/solar-roads-benefits.php
https://energypedia.info/wiki/What%27s_Happening_With_Solar_Roads%3F
Kyllä nimimerkki "J.N.W." viittaa Johannes (Juho) Natanael Vainioon (3.9.1875-17.5.1948), joka oli opettaja, kuoronjohtaja ja säveltäjä. Muita vaihtoehtoja ei oikein ole ja ajan tapa oli, että toimittaja sai ottaa tällaisiin kokoelmiin mukaan reilusti omia sävellyksiään. V-kirjain kirjoitettiin 1900-luvun alkupuolella usein rutiininomaisesti W. Valistuksen laulukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1909 ja siitä otettiin kymmeniä lisäpainoksia (ilmeisesti ainakin 41). Eri painosten sisältö ei ole identtinen. Uusissa painoksissa otettiin mukaan uusia lauluja ja joskus joku vanha laulu jätettiin pois. Lisätietoja löytyy Wikipediasta ja Fennica-tietokannasta.
Heikki Poroila
Nuottiin "Ylen opettavaiset laulut" (Yleisradio, 1979) sisältyvät "Harakoiden valituslaulu" ja "Taivas nousee" vastaavat kuvaustasi. Laulut on säveltänyt Jukka Jarvola ja sanoittanut Marja-Leena Tuurna. Laulut kuuluvat Jukka Jarvolan sävellykseen "Ensimmäinen auringonnousu", jonka teksti pohjautuu polynesialaiseen kansansatuun. Tämä sävellys tai musiikkisatu mainitaan Antti Häyrysen kirjoittamassa Konserttikeskuksen historiikissa "Sikamakeet konsertit : Konserttikeskuksen viisikymmentä vuotta" (s. 28):https://www.konserttikeskus.fi/wp-content/uploads/2021/04/kk_sikamakeet_konsertit_170x240_www.pdfYleisradiolla on kokoelmassaan äänite tästä musiikkisadusta:http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=ensimm%c3%a4inen+auringonnousu...
Pohjoismaiden suurin vapaana virtaava koski on Ruotsin Älvsbynissä sijaitseva Storforsen. Lisätietoa löytyy Älvsbynin kunnan verkkosivuilta ruotsin kielellä: Storforsen | Älvsbyns kommun.
Tutkimani idiomeihin ja fraaseihin paneutuneet lähteet eivät valitettavasti "Näin on näreet" -sanontaa taustoittaneet. Outi Lauhakangas (Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset) näkee suomalaisen korvaa miellyttävän alkusointuisten sanojen rytmin olennaisena tekijänä tokaisussa. Fraasisanakirjoistamme löytyy myös vastaava sanonta "Näin on marjat", ja voisikin ehkä ajatella, että "Näin on näreet" on yksinkertaisesti sen alkusoinnutettu variantti. Näreet sinänsä eivät siinä ole tärkeitä, merkitsevintä on alkusointu. Vaihtoehtoisen version marjojen perusteella voisi kaiketi kuitenkin otaksua, että niin ikään kasvimaailmasta peräisin oleva "nuori t. pienikasvuinen havupuu, vars. kuusi" (Kielitoimiston sanakirja) on todennäköisempi...
Realismi filosofiassa tarkoittaa katsomusta, jonka mukaan on olemassa tietoisuudesta riippumaton ulkomaailma. Antirealismilla voidaan tarkoittaa monia erilaisia realismin vastaisia katsantokantoja filosofiassa, esimerkiksi nominalismia, fenomenalismia tai idealismia.
Nominalismi kieltää yleiskäsitteiden olemassaolon, eli nominalisti uskoo maailman koostuvan pelkistä yksilöistä. Ei ole olemassa esimerkiksi yleistä luokkaa "kissat", vaan pelkästään kissayksilöitä. Nominalismin ilmeisenä ongelmana on, että ihmiset kuitenkin mieltävät osan asioista keskenään samankaltaisiksi, ja näin ollen asiat väistämättä tulevat kuuluneiksi jonkinlaisten yleiskäsitteiden alaisuuteen. Voidaan argumentoida, ettei ajattelu ylipäätään ole mahdollista, ellei...
Suomen murteiden sanakirjan mukaan sana "jeere" on lähtöisin Sauvon alueelta, mutta sen tarkempaa tarkoitusta en löytänyt. Sitä on käytetty yleisesti päiviteltäessä ja harmitusta ilmaistaessa esim. "Voi jeere sentään kun harmittaa!".
Lähteet:
Vilppula, Matti: Suomen murteiden sanakirja. 5. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Edita 1997
Perunkirjoituksesta ja perunkirjamalleista esimerkkeja on esim. teoksessa Norri, Matti Perintö ja testamentti:käytännön käsikirja. Helsinki : Alma Talent, 2017. Perunkirjoituksesta löytyy tietoa kirjasta Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset / Aulis Aarnio, Urpo Kangas, Timo Räbinä.Helsinki : Alma Talent, 2020 Molemat kirjat löytyvät HelMet-kirjastoista www.helmet.fi
Tarkkaan ottaen hyppyhäntäiset luetaan kuuluviksi niveljalkaisten lahkoon ja niihin kuusijalkaisiin, jotka eivät kuulu hyönteisiin. Näillä pienillä otuksilla on ekosysteemissä tärkeä rooli. Ne toimivat hajottajina käyttäen ravintonaan kaikenlaista hajoavaa orgaanista ainesta, sienirihmastoa, mikroskooppisia leviä, kasvien siitepölyä ja itiöitä sekä bakteereja. Näin ne kierrättävät ravinteita maaperässä parantaen maan viljavuutta. Monet maaperälle tärkeät mikrobit käyttävät ravintonaan hyppyhäntäisten ulosteita. Toisaalta hyppyhäntäiset ovat ravintoa esimerkiksi kovakuoriaisille, muurahaisille, linnuille ja jopa nisäkkäille.
YLE: Harva tuntee hyppyhäntäisiä https://yle.fi/uutiset/3-11957067
https://fi....
Finna.fi:stä löytyvät seuraavat:
tanskan kieli
Dansk frekvensordbog : baseret på danske romaner, ugeblade og aviser 1987-1990( toim. Bergenholtz, Henning)
löytyy Helsingistä Kaisa-talon kirjastosta ja Kansalliskirjastosta (kumpaakaan ei lainata kotilainaan), myös yliopiston kirjastoissa saatavilla: Jyväskylä, Åbo Akademi, Tampereen yliopisto.
islannin kieli
Frequency dictionary Icelandic = Íslensk tíðniorðabók (toimittajat Quasthoff, Uwe; Fiedler, Sabine; Hallsteinsdóttir, Erla) 2012. Kaisa-talon kirjasto.
Grönlannin kielen sanakirjoja löytyy, mutta ei frekvenssisanakirjaa. Samoin on norjan, fäärin ja saamen kanssa, tosin sanakirjat näyttäisivät olevan yleissaamea.
Finna.fi:sta löytyvä tuorein ruotsin kielen frekvenssisanakirja on...
Lähetin kysymyksesi Yleisradion asiakaspalveluun ja odottelen vastausta. Lisäys 30.10.2021: Yle:n arkistosta saapui vastaus, jossa arveltiin runon olevan Jukka Vienon Tyhjässä, kalustamattomassa huoneessa. Runo on ilmeisesti teoksessa Stockan kulmalla (Wsoy 2010). Lainaus runosta: "Tyhjässä, kalustamattomassa huoneessa kaikki on mahdollista. Tuohon
tulee sitä ja tätä ja se ja se, ja jokainen paikka on rakkauden tyyssija."
Yle:lle voi kuka tahansa lähettää palautetta ja kysymyksiä sähköisellä lomakkeella, joka löytyy osoitteesta asiakaspalvelu.yle.fi. https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi.
Runoraati oli ohjelma, jota esitettiin Yle TV1:ssä vuosina 2002 - 2012. Wikipedian tietojen mukaan "Runoraati taltioi yli sata...
Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka sijaitsee Helsingin Meilahden sairaala-alueella. Tässä yhteystiedot :
Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka
Haartmaninkatu 4 E, 00290 Helsinki
PL 220, 00029 HUS
Neuvonta puh. (09) 471 73058 (arkisin klo 7.30-15.30)
Kahvio on avoinna ma-pe klo 8.00-15.00
Noita vanhoja potilastietoja voit varmaan kysellä tuosta puhelinnumerosta, mutta uskoisin että joudut menemään paikan päälle ja todistamaan henkilöllisyytesi. Eli ota kelakortti mukaan.
Kyseessä lienee hyvin todennäköisesti Tanskalle kuuluva Bornholmin saari. Toisen maailmansodan aikaisten Euroopan taisteluiden päättyessä puna-armeijan joukot nousivat maihin saarelle 9.5.1945 lyöden siellä sijainneen pienen saksalaisen varuskunnan. Neuvostojoukot poistuivat saarelta 5.4.1946, vajaan vuoden kestäneen miehitysvaiheen jälkeen. Näin ollen voidaan sanoa Neuvostoliitolla olleen tietynlaisen sotilastukikohdan Tanskan maaperällä. Mitään muita viitteitä aiheeseen liittyen ei tullut vastaan, eivätkä Neuvostoliiton tukikohdat Tanskassa kylmän sodan aikana liene olleet mahdollisiakaan mm. sotilaspoliittisista syistä.
Bornholmin saaren englanninkielisessä Wikipedia-artikkelissa (http://en.wikipedia.org/wiki/Bornholm) viitataan mm....
Kyseessä on osa Kalevalan 18. runoa. Kalevala on saksannettu useamman kerran ja uudemmassa käännöksessä runo menee seuraavasti:
"Schon steht voller Rauch die Sauna, ist gewärmt fÛr dich das Dampfbad,
Schon gebäht sind BadebÛschel, schon geschwenkt die LiebesbÛschel;
Bade, Bruder, nach Belieben, Wasser giess nach Wunsch und Willen,
Wasch dein Haar so weiss, wie Flachs ist, wie der Schnee so weiss die Augen."
(käänt. Lore ja Hans Fromm, 1967)
Vanhempi käännös kuuluu seuraavasti:
"Hab' die Badestub' bereitet,
heizte sie gehörig dampfig,
bäht' genug die Birkenbesen,
hab' sie richtig ausgeschwungen.
Bad' nun Brûderchen, genugsam,
giesse Wasser nach Gefallen,
wasch' flachsweiss dir Haupt und Haare,
schneeglanzschimmerd deine Augen!"
(käänt....
Tartuffe ja Macbeth on kirjoitettu 1600-luvulla, joten kirjallisuusarvosteluja itse teoksista ei löydy. Sensijaan arvosteluja erilaisista näytelmäversioista löytyy ALEKSI -artikkelitietokannan (käytettävissä useimmissa kirjastoissa kautta Suomen) avulla. Esimerkiksi Suomen Kuvalehdessä (1998 : 51-52) on teatteriarvostelu Arto af Hällströmin Tartuffesta. Macbethin tulkintoja on arvioitu mm. Suomen Kuvalehdessä 1997:7 ja Teatteri - lehdessä 1997:2.
Kysymyksesi perusteella en tiedä kuinka paljon ja minkätasoista aineistoa tarvitset. Kyseisiä kirjailijoita ja heidän tuotantoaan on tutkittu ja tulkittu runsaasti. Perustietoja suomen kielellä Molièrestä ja Tartuffesta löydät seuraavista: Shuck: Yleisen kirjallisuuden historia (osa 5) tai...
Sekä kissanpennut että aikuiset kissat naukuvat huomiota herättääkseen – pennut emolleen, aikuiset kissat ihmisilleen – joten nau'unnan määrä ei välttämättä liity niinkään kissan ikään, vaan enemmänkin siihen, kuinka paljon sillä on asiaa nau'untansa kohteelle. Naukuminen on luontaista, mutta sen käyttö kommunikointiin paljolti opittua, ja tätä kautta se, kuinka paljon kissa naukuu, näyttäytyy mitä suurimmassa määrin yksilöllisenä ominaisuutena.Pienet kissanpennut naukuvat herättääkseen emonsa huomion, kun ne ovat nälissään ja tarvitsevat ruokaa tai peloissaan ja tarvitsevat lohtua. Kasvaessaan isommiksi pennut kuitenkin lakkaavat kommunikoimasta emon ja muiden kissojen kanssa naukumalla. Ne alkavat käyttää hienostuneempaa...
