Etunimi Luukas voidaan taivuttaa joissakin sijamuodoissa kahdella tavalla. Yksikön genetiivi voi siis olla joko Luukaksen tai Luukkaan.
Vierasperäiset s-loppuiset nimet taivutetaan yleensä käyttämällä i-sidevokaalia. Genetiivimuoto nimestä Thomas on siis Thomasin, silloin kun on kyse vieraskielisestä nimestä (samoin kuin esimerkiksi Charles - Charlesin). Jos kyse on suomalaisen Thomaksen nimestä, genetiivimuoto on Thomaksen.
https://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/index.php?s=hae
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/nimien%20taivutus/ohje/632
https://www.kotus.fi/kielitieto/yleiskieli_ja_sen_huoltaminen/nostoja_k…
Monikon genetiivi sanasta puolustusvoimat on puolustusvoimien tai puolustusvoimain....
Herman Melvillen kertomuskokoelmassa Lumotut saaret ja muita kertomuksia vuodelta 1999 tarina on suomennettu nimellä Bartleby, jäljentäjä (ISBN 951-97226-7-X, Lumotut saaret ja muita kertomuksia | Vanamo-kirjastot | Vanamo-kirjastot), ja fraasia on käännetty muodossa "Mieluummin en tule", "mieluummin en tee niin", "mieluummin en mene" ja "mieluummin en", eli kääntäjä Antero Tiusanen on lisännyt englanninkieliseen fraasiin lisäsanoja sitoakseen sen edeltävään kysymykseen.Juhani Lindholmin ja Pia Siveniuksen kääntämässä Bartleby-kirjassa myöskin vuodelta 1999 (ISBN 952-5146-09-X, Bartleby | Eepos-kirjastot | Finna.fi) fraasi on käännetty muotoon "Mieluiten en".
Mahdoton tietää, mitä sanoittaja tarkalleen on tekstillä tarkoittanut, mutta sanoituksen voisi tulkita vain kuvailevan Baloo-karhun rentoa elämänasennetta ja uskoa luontoäidin huolenpitoon.
Ash-nimi on johdettu hepreankielisestä sanasta asher, joka tarkoittaa onnellista tai iloista (happy). Englanninkielessä nimi voi juontua myös saarnista, jota ash englanniksi tarkoittaa.
https://www.thebump.com/b/ash-baby-name
Verkosta tuote löytyy nimellä kielipilli tai lintupilli. Niitä myydään ainakin hieman epämääräisissä verkkokaupoissa, ks. esim. linkki. Finna.fi-palvelusta tuote löytyy nimellä "visselpipa", ks. linkki.
Kirjastoauto kulki aivan normaalisti maanantaina. Varattua aineistoa pidämme kaksi käyntikertaa kullakin pysäkillä mukana. Tässä kyseisessä tapauksessa asian saisi varmistettua soittamalla Kirjastoauto-osastolle p. 09-31085602, osastolla on päivystys klo 9-15.
Suomenlinnalaiset voivat hakea vuosittain vuosikortin Suomenlinnan liikenne oy:ltä polkupyörän kuljettamiseen lautalla. Suomenlinnan liikenne oy on päättänyt, että tama kortti on maksuton. Muutenhan suomenlinnalaiset maksavat matkansa kuten muutkin.
Voit halutessasi kysyä lisätietoja Suomenlinnan liikenteeltä:
https://www.suomenlinnanliikenne.fi/
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä! Valitettavasti vastaus jää korkeintaan suuntaa antavaksi, sillä Eduskunnan kirjaston painetut kokoelmat eivät ole etätyöläisen hyödynnettävissä. Vastaus ehkä täydentyy myöhemmin.
Säännöllinen valtiopäivätyö käynnistyi Suomessa vuonna 1863. Valtiopäiville kokoonnuttiin säädyittäin, mutta valiokuntatyötä säädyt tekivät yhdessä. Valtiopäivillä kokoontui aluksi seitsemän eri valiokuntaa: laki-, talous-, valtiovarain-, suostunta-, pankki-, valitus- ja toimitusvaliokunta. Suomen kieltä käytettiin talonpoikais- ja pappissäädyssä.
Valiokunta-sana valtiopäivien yhteydessä esiintyi suomenkielisissä sanomalehdissä 1860-luvun alusta alkaen. Aikaisemmilta vuosilta löytyy joitakin mainintoja valiokunnista...
Yrityksestä löytyy tosiaan tietoa kovin niukasti. Finna-hakupalvelu antaa vain viittauksen arkistoihin (Kansallisarkisto) sekä muutamia valokuvia Hämeen Vanun liiketiloista Tampereelta 1950-luvulta. Kuvatekstien mukaan Hämeen Vanu Oy:n myymälät sijaitsivat osoitteissa Hallituskatu 13 (Huberin talo) ja Rautatienkatu 16 (Emmaus).
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=h%C3%A4meen+vanu+&type=AllF…
Helsingin Sanomien arkistoja tutkimalla selviää, että Hämeen Vanun konkurssipesä myi irtaimistoaan 22.4.1977. Ilmoituksessa kaupattiin vuodevaatetehtaan koneita Tampereella osoitteessa Pirkankatu 16. Vuonna 1963 lehti haastatteli Hämeen Vanun toimitusjohtajaa Opri Osa Attilaa, mutta juttu ei kerro paljoakaan itse yrityksestä. Kaikesta...
Enny on Ennan ja Ennin rinnakkaisnimi. Enni on puhuttelunimi Einestä ja Einistä. Enna taas on todennäköisesti lähtöisin muinaissaksalaisesta sanasta angul, joka tarkoittaa kärkeä tai piikkiä. Ruotsissa Enny on esiintynyt kastenimenä ensimmäisen kerran vuonna 1816. Nimen lausuminen riippuu varmaan vähän sen kantajan mielipiteestä.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/ selviää, että Enny-nimeä on Suomessa käytetty vähän. Yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän. Ennyjä on ollut alle 133. Nimeä on annettu enemmän naisille kuin miehille.
Porkkalan luovutuksesta Neuvostoliiton vuokra-alueeksi sovittiin Pariisin rauhansopimuksessa. SopS 20/1947https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1947/19470020/19470020_2#idm46263581729808Porkkalan palautuksesta sovittiin lailla 341/1956https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/341-1956.pdfVuokraamisesta aiheutuneista maksujärjestelyistä saa lisätietoja Kansallisarkistosta. Asiaa hoiti Valtiokonttori, jonka arkisto tuolta ajalta on Kansallisarkistossa.Kortisto Porkkalan palautuslain päätöksistä ja luovutussopimuksista (1940-1960)https://finna.fi/Record/narc.VAKKA-107718.KA_VAKKA-188263.KA/CollectionList?hiddenFilters%5B%5D=hierarchy_top_id%3A%22narc.VAKKA-107718.KA%22&hiddenFilters%5B%5D=%21id%3A%22narc.VAKKA-107718.KA%22&type=...
Olisikohan kyseessä kenties Lars Huldénin alun perin Sommardikter-kokoelmassa 2005 ilmestynyt runo, joka suomeksi tulkittuna alkaa säkeellä "Lyhyt on Pohjanmaan kesä". Siinä kesän yhtenä päivänä tultua kannetaan pöytä ja tuolit ulos nurmikolle ja illalla takaisin vajaan, "koska näytti siltä, että saattaisi tulla sade". Pöytä ja tuolit jäävät sisään odottamaan seuraavaa kesää. Pentti Saaritsan suomennos löytyy Huldén-valikoimasta Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus : runosatoa viideltä vuosikymmeneltä.
Hei,Eri lähteiden kautta koetimme tuota selvittää, mutta varmaa vastausta emme löytäneet. Pohjois-Karjalan alueella on myös Patsonvaara, Patsola (Värtsilä/Tohmajärvellä), Patsolankoski jne. Kyseessä voi olla aluetta asuttaneiden henkilöiden nimestä johdetut paikannimet.Nimi on todennäköisesti idästäpäin. Ainakin Tohmajärven patso-nimet ovat alueelta, jossa 1600-1700-luvuilla asui enimmäkseen ortodoksiväestöä.Patskuttaa on onomatopoeettinen läiskäytys, lyönti, paukku jne. Patsoi tai vastaava voi viitata myös paistikkaaseen, mutta ei vaikuta todennäköiseltä selitykseltä. Lisäksi taustalla voi olla muu sitä läheisesti muistuttava sana (mm. paisua), joka on muuntunut tuohon muotoon.Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö -kirjassa luetellaan...
Lausahdus "pinkki on Intian laivastonsininen" on peräisin toimittaja Diana Vreelandin suusta. Vuonna 1956 valokuvaaja Norman Parkinson kuvasi Intiassa Voguelle kohahduttavan muotikuvien sarjan, jossa länsimaista muotia yhdistettiin Intian värikkääseen ja runsaaseen ympäristöön. Harpers Bazaarin päätoimittaja Diana Vreeland kommentoi kuvia näin: "How clever of you, Mr Parkinson, also to know that pink is the navy blue of India." Kommentin voi tulkita viittaavan kulttuurisidonnaisiin tapoihin käyttää kirkkaita värejä ja siihen, miten kyseisissä kuvissa pinkki näyttää tavalliselta, perinteiseltä ja arvokkaalta väriltä, joka sopii kaiken kanssa - eli hieman samaan tapaan kuin laivastonsinistä pidetään länsimaissa konservatiivisena, neutraalina...
Perinteinen merkitys on juuri ja vain tämä itsestään selvän asian toteaminen. Wikipediassa ilmaisu on otettu vielä vakavammin eli ilmaisua voi käyttää myös kertomaan, että jonkun mielestä artikkelin tietosisältö on olematon. Ilmaisun alkuperää ei kukaan varmaan enää muista.
Heikki Poroila
Tuoreen tutkimuksen mukaan pientalojen puulämmitys tuottaa pääkaupunkiseudulla enemmän pienhiukkaspäästöjä kuin autoliikenteen pakokaasut.
https://julkaisu.hsy.fi/tulisijojen-kaytto-ja-paastot-paakaupunkiseudulla-vuonna-2018.html
https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ilmansaasteet/puunpoltto
Nykyisin Keskustorina tunnetun torin hahmotteli vuonna 1775 maanmittari Daniel Hall. Hänen tekemäänsä suunnitelmaan perustui Tampereen kaupungin ensimmäinen asemakaava ja nykyinen torimiljöö. Vanhan kirkon valmistuttua vuonna 1824 torista tuli kansan suussa Kirkkotori. Arkkitehti C. L. Engelin 1838 laatimassa asemakaavassa virallisesti Toriksi nimetylle alueelle annettiin nimi Suurtori. Suuren tulipalon jälkeen 1865 laaditussa uudessa asemakaavassa toria kutsuttiin Salutorget-nimellä. Kauppatorina alue tunnettiin aina vuoteen 1936 saakka, jolloin se sai nykyisen nimensä.
Nimenmuutoksen taustalla oli yhtäältä se, että kaupunkiin oli perustettu monia muita toreja (Tammelan, Pyynikin, Heinä- ja Laukontori), toisaalta se, että jo vuonna 1930...
Monilla tulostinvalmistajilla on kierrätysohjelmia, joiden kautta tyhjät kasetit voi lähettää maksutta heille. Kannattaa katsoa valmistajan nettisivuilta, olisiko sellaista. Esimerkiksi Canonin sivu aiheesta löytyy osoitteesta http://www.canon.fi/recycling/ ja HP:n osoitteesta https://h30248.www3.hp.com/recycle/ereturns/welcome-hpe.asp?__cc=fi&__l…. Myös tulostimen värikasetteja myyvät liikkeet saattavat ottaa kasetteja vastaan.
Jos värikasetista haluaa vain eroon, se kuuluu lajittelussa sekajätteeseen, mikäli kasetti on tyhjä. Jos siihen on jäänyt mustetta ja siinä on varallisen jätteen merkki, kasetti on vaarallista jätettä eli ongelmajätettä, jolloin se tulisi toimittaa asianmukaiseen paikkaan. Tästä löytyy lisää tietoa HSY:n...
