Etsimäsi kirjat ovat ilmeisesti Lapintikkuja (omakustanne 1989), Jälkijättöjä (omakustanne 1990), Pohjastunturi (omakustanne 1995) sekä Etelän akka tunturissa 1998 (postuumi pienpainate 2004).
Sinun kannattaa kokeilla jättää kirjoista ilmoitus antikvaaristen kirjakauppiaiden yhteisessä verkkoantikvariaatissa eli Antikka.net-palvelussa niin sanotulle puutelistalle. Kun kirjaa ei näytä olevan saatavissa tuossa palvelussa juuri nyt, kirjakauppiaat tutkivat valikoimaansa tarkemmin. Antikka.net
Internetistä käy ilmi, että kirjailija oli Mikkelin Kirjoittajat ry:n jäsen. Mahdollisesti yhdistyksen jäsenillä sattaa olla enemmän tietoa kirjojen ostettavuudesta kuin netistä löytyy. Voit kysyä tästä yhdistykseltä vaikka laittamalla sähköpostia...
Kyseessä on renessanssiajalta peräisin oleva kielisoitin arkkiluuttu. Arkkiluuttu eroaa luutusta siten, että siihen on lisätty bassokielet. Arkkiluuttua soitti kyseisessä konsertissa Eero Palviainen.https://fibo.fi/info/blogi/muusikkoesittely-eero-palviainen/https://en.wikipedia.org/wiki/Archlutehttps://laurisluteblog.blogspot.com/2010/11/lyhyesti-luuttujen-eri-tyyp…
Ainakin Katie Daynesin kirja Miksi eliöt kuolevat? voisi sopia nelivuotiaalle. Siinä on mukava kuvitus, paksut lehdet ja luukkuja, mutta täyttä asiaa kuolemisesta.
Liitepartikkelia ”-kin” voinee käyttää kaikkien substantiivien kanssa ja siten myös kaikkien paikannimien yhteydessä, myös niiden ollessa taivutettuja. Yleisimmät tarkoitukset ovat sanan ”myös” vastineena käyttö ja ilmauksen tehostaminen tai korostaminen. Matti Vilppula valottaa aihetta Kielikello-lehden artikkelissa osoitteessa http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=248.
Liitepartikkelin luonteva käyttäminen riippuu ihan asiayhteydestä. Esimerkiksi ”Muuten Helsinkikin on kaupunki” voisi sopia vaikkapa sellaiseen asiayhteyteen, jos ensiksi on puhuttu jostakin muusta kaupungista ja halutaan sitten korostaa, että myös Helsinki on yhtä lailla kaupunki.
Erisnimet kirjoitetaan aina isolla.
Kielenhuollon ohjeita löytyy...
Satu on nimeltään Koiran kakku. Kirjailija on Terry Berger, ja satu on hänen kirjassaan Kilpikonnien huviretki ja muita hassuja tarinoita (s. 19–32). Kirjaa ei ole Kokkolassa tai muissa Anders-kirjastossa, mutta joissakin kirjastoissa tämä vuonna 1980 ilmestynyt kirja vielä on:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=berger+terry&type0%5B%5D=Author
Kirjasampo-tietokannassa kerrotaan Merja Jalon kotipaikan olevan Turku.
Lähde:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8…
Envallin ensimmäisessä aforismikokoelmassa Rakeita (1983) on seuraava katkelma: "Pelkuri valitsee hitaan, osittaisen itsetuhon. Sen muodot ovat apatia, kyynisyys, laiskuus, juoppous, epätoivo. Niissä toteutuu kaksinkertainen pelkuruus. Niin elämän kuin kuoleman pelko." Tähän vastaukseen on otettu sitaatti kokoomateoksesta Envall: Maailma aina mukana : aforistiset teokset (2003), jossa on samoissa kansissa täysimittaisina viisi Envallin aforismikokoelmaa, mukaan lukien Rakeita.
Hei kyseiset Reima astiastoon kuuluvat lasit löytyvät Riihimäen Lasin vuoden 1943 Talouslasien, tölkkien ja lampunlasien hinnastosta vuodelta 1943. Hinnastossa astiasto Reimaan on lueteltu kuuluvaksi: Olutlasi 20 cl., viinilasi 12 cl., cocktaillasi 7,5 cl. ja viinilasi 6,3 cl. Näitä samoja laseja löytyy kyseisestä kuvastosta kolmella eri kuvioinnilla: Astiasto Reima, Astiasto Reima H1 ja Astiasto Reima H2. (Talouslasien, tölkkien ja lampunlasien hinnasto 1943, 3.) Kyseisessä hinnastossa luetellaan tehtaiksi: Riihimäki, Ryttylä, Kauklahti ja Ikkuna Oy.
Kauklahden lasitehtaan perusti vuonna 1923 aikaisemmin Iittalan lasitehtaan johtajana toiminut Claes Norstedt. Tehtaan alkuaikoina tehtaalla valmistettiin käyttö- ja apteekkilasia. Vuonna...
Sanat Ilmari Hannikaisen lauluun Äidille on kirjoittanut Ensio Kurki-Suonio (1896 - 1993).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4329909
Ensio Kurki-Suonio oli lääkäri ja runoilija, joka perusti Hämeenlinnan synnytyssairaalan Höyhensaaren ja työskenteli vuosikymmenet sen lääkärinä.
https://www.hamewiki.fi/wiki/Ensio_Kurki-Suonio
Löysin muutamia suomenkielisiä (ja helppolukuisia) kirjoja haulla Vietnam-> rajaus aihe -> rajaus kirja -> rajaus suomen kieli -> rajaus lastenkokoelma -> rajaus tapahtumapaikka vietnam. Helmet hakutulos
Esim. Maiju ja Bao / Marja-Leena Tiainen ; kuvittanut Väinö Heinonen (tosin tytöille suunnattu) ja Satu ystävältä / toimittanut Anna Liisa Salmela ; kuvitus: Riikka Juvonen , joka sisältää satuja eri maista.
Hieman hakua muuttamalla eli valitsemalla kieleksi vietnam, löytyy jo enemmän aineistoa. Helmet hakutulos. Osa kirjoista lienee tosin kuvakirjoja.
Kun rajaa hakua vielä varhaisnuorten kirjoihin, löytyy 45 ehdokasta. Helmet hakutulos esim.
Kính vạn hoa. Tập bốn, Ông thầy nóng tính / Nguyễn...
According to the Finnish national bibliography (FENNICA) there is
only one translation, a radio play based on this novel. The finnish
title is "Paljastava sydän"
Here's the record from FENNICA:
TEKIJÄ: Poe, Edgar Allan
NIMEKE: Paljastava sydän : novelli / kirj. Edgar Allan Poe ;
Yleisradiolle suom. Pekka Markkula ; [dramaturgi:] Ari Koskinen
JULKAISTU: [Hki] : Yleisradio, 1984
ULKOASU: [2], 8 lehteä ; 30 cm
ALKUTEOS: The tell-tale heart
ISBN: (nid.)
NBN: f860037
UDK: 820-2
HelMet-kirjastoissa eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoissa netin kautta lainat voi uusia enintään 5 kertaa mikäli niistä ei ole varauksia.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelussa on listattuna kaikki Jemina -nimen saaneet suomalaiset vuodesta 1899 lähtien. Tilastossa on mukana myös tapaukset, joissa Jemina on toinen tai kolmas etunimi.
Lukumäärä on 2568. Vuosien 1899-1919 välillä nimi on annettu 155 tytölle. Vuosien 1920-1979 välillä syntyi vain 99 Jeminaa. Nimi tuli uudelleen suosituksi 1990-luvulla.
Tarkkaa nykyistä lukumäärää on hankala arvioida, mutta kun vähennetään kokonaisluvusta n. 200-250 ollaan todennäköisesti lähellä todellista tilannetta. Suomessa on siis tällä hetkellä arviolta 2350 Jeminaa.
Lähde:
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
Lause löytyy WSOY:n vuonna 1987 julkaisemasta teoksesta Tuoreessa muistissa kevät. Se on kokoelma Mirkka Rekolan aforistiikkaa vuosien varrelta. Kirjasta on otettu myöhemmin uusia painoksia, tuorein vuodelta 2009.
Pahoittelen, että vastaus on viipynyt. Minä toivon, että ymmärsin kysymyksesi oikein. Yleinen käytäntö on ollut, että kortistolaatikoissa on ensin se välilehtikortti (korkeampi kortti, jossa otsikko, tässä tapauksessa luokka) ja ryhmään kuuluvat kortistokortit ovat sen jälkeen. Tämä on mielestäni yleinen tapa kaikissa kortistoissa ja mapeissa. Vastaukseen liitän linkin kuvaan, jossa on kortistolaatikko. Kuva ei kuitenkaan liity kysymykseen, koska se ei ole Helsingistä.https://www.kirjastomuseo.fi/fi/items/show/5186
International Youth Service (IYS) on varmaan oikea paikka ottaa yhteyttä.
Sieltä välitetään sinulle toiveittesi mukaisia kirjeenvaihtoystäviä.
IYS:n nettisivut ovat osoitteessa:
http://www.iys.fi
Postiosoite IYS:lle on IYS (International Youth Service)
PL 125 20101 Turku
Vielä email-osoite : iys@iys.fi
Toivottavasti saat kivan/kivoja kirjeystävän/-ystäviä!
Hei!
Kyseessä on varmaankin Matleena ja Anna Taurialan Runoaapinen, joka on ilmestynyt vuonna 1978. Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin kirjaston Onnet-tietokannasta http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm voi tehdä hakuja vapaasanoilla.
Jyväskylän Kuokkalan kartanon vaiheista kertovasta kirjasta en löytänyt mainintaa, että siellä olisi asutettu Karjalan evakoita. Jokin nettiviite antoi osuman Kuusjärvellä eli Joensuun lähellä sijaitsevasta Kuokkalan kartanosta, missä evakoita olisi asutettu. Samaten Lotta-Sofia Saahkon teoksessa Papan kanssa kahvilla, on luku Kuusjärven Kuokkalan kartanosta, ja kuinka sinne asutettiin evakoita. Yleisemmällä tasolla Karjalan evakoista kyllä löytyy tietoa. Kirjaston tietokannasta tai netistä voi hakea termeillä: Karjala, Evakot, Siirtoväki.