Suomennettu lause "Ensin he ovat välinpitämättömiä, sitten he nauravat sinulle, seuraavaksi he taistelevat sinua vastaan ja lopulta sinä voitat" on yleisesti siteerattu ja liitetty Mahatma Gandhiin. Ei ole kuitenkaan löytynyt todisteita tai kirjallisia lähteitä siitä, että Gandhi olisi koskaan sanonut tai kirjoittanut sitä.Lauseen alkuperäksi mainitaan Nicholas Kleinin puhe Amalgamated Clothing Workers of America -ammattiliiton kokouksessa vuonna 1918. Hänen siteerataan sanoneen: "First they ignore you. Then they ridicule you. And then they attack you and want to burn you. And then they build monuments to you."Tämä tieto sisältyy mm. Wikipedian artikkeliin Nicholas Kleinista. Sen lähteistä löytyy myös linkkejä artikkeleihin, joissa...
Kadonnutta DVD-levyä ei voi korvata uudella kaupasta ostetulla, koska kirjastojen täytyy hankkia elokuviin erillinen lainausoikeus. Tämän vuoksi kirjaston ostamat elokuvat ovat kalliimpia kuin kaupasta ostetut.
Asiakkaan ei tarvitse korvata lainausoikeusmaksua Kokkolan kaupunginkirjastolle vaan ainoastaan DVD:n hinta. Korvausmaksu on noin 20 euroa elokuvasta riippuen. Korvausmaksu päätetään tapauskohtaisesti. Monta levyä sisältävät paketit ovat kalliimpia kuin yhden levyn pakkaukset.
Tyyris Tyllerö ja Lilleri Lalleri ovat eri suomentajien antamia nimiä vanhan englantilaisen lastenlorun Humpty Dumpty -hahmolle.Martti Haavion suomentamana loru kuuluu näin:Lilleri Lalleri laudalla makasi.Lilleri Lalleri laudalta putosi.Ei sitä ole koko Suomen maassa,joka Lilleri Lallerin parantaa.Aikaisin kirjastojen yhteisestä Finna-palvelusta löytämäni julkaisu tästä käännöksestä on teoksessa Aarteiden kirja 1 (1956). Se on julkaistu myös Kaarina Helakisan toimittamissa teoksissa Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa ja Suomen lasten runotar.Kirsi Kunnaksen käännös kuuluu näin:Tyyris Tyllerö muurille kipusi.Tyyris Tyllerö muurilta lipesi.Eikä Tyyris Tylleröä milloinkaankukaan voi parantaa.Tämä suomennos sisältyy Hanhiemon iloinen...
Kyseinen kappale on Atahualpa Yupanquin Nostalgias tucumanas, joka tunnetaan suomenkielisellä nimellä Kaipaus. Suomenkieliset sanat ovat Kauko Käyhkön käsialaa.
Esko Rahkosen tulkitsemana kappale on kuultavissa esimerkiksi äänitteeltä 20 suosikkia : Syvä kuin meri (1995)
Etsin aiheesta kirjoja ja artikkeleita kirjastossa käytössä olevista viitetietokannoista. Aiheesta löytyy lähinnä vain muutama muistelmateos ja joitakin aihetta sivuavia tutkimuksia. Alla on esiteltynä myös teoksia, joista lisäksi voisi olla hyötyä tähän aiheeseen.
KUOPPALA, Pertti. Aren pieni pikkurilli. Seinäjoki, 2007.
- muistelmateos, joka käsittelee lapsen menetystä Kaakkois-Aasian tsunamissa
KARF, Gösta. Kun elämä pysähtyi : lapseni on poissa. Helsinki, 2005.
- muistelmateos, joka kertoo lapsen menetyksestä tulipalon uhrina
IHMISEN lähellä : hengellisyys hoitotyössä / Kirsti Aalto, Raili Gothoni (toim.). Helsinki, 2009.
- yhtenä aiheena on myös suuronnettomuudet
Nieminen, Kirsti, Mäyry, Heikki. Lasten liikenneonnettomuudet...
Päivy voidaan nähdä kuuluvaksi samaan päivä-sanasta johdettuun nimiperheeseen kuin Päivi, Päivikki, Päivyt ja Päivä sekä niiden miespuoliset vastineet Päivö ja Päiviö. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Päivy-nimeä on annettu sekä naisille että miehille. Naispuoliset Päivyt voivat viettää nimipäiväänsä 16. kesäkuuta niin kuin Päivi, mies-Päivyille taas luontevampi juhlapäivä on Päivön ja Päiviön päivä 30. kesäkuuta.
Liisa-Maria Patjas & Katleena Kortesuo, Uusi etunimikirja : Aadasta Äijöön
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Kustaa Vilkuna, Etunimet
Laulu on nimeltään "Siitä tuntee joulun". Se alkaa: "Mistä tuntee joulun?" Sen on säveltänyt ja sanoittanut Kari Tuomisaari. Brita Koivunen levytti laulun vuonna 1964. Laulu sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 12.
Suomisen perhe -elokuvista löytyvät hyvät analyysit ja esittelyt Elonetistä. Ensimmäisen elokuvan, joka on nimeltään Suomisen perhe, kohdalla kerrotaan, että kyseessä on ylempään keskiluokkaan kuuluva, pääkaupungissa asuva virkamiesperhe, jollaisten todellinen osuus koko väestöstä oli tuolloin n. 3 %. Lisäksi ensimmäisessä elokuvassa perhe äkkirikastuu. Suomisen perhe oli siis tuon ajan mittapuunkin mukaan varakkaampi kuin vaatimattomat taloudet.
Teksti on ensimmäinen säkeistö Zacharias Topeliuksen runosta ”Finlands namn” (13 maj 1848). Runo julkaistiin ruotsiksi 20. toukokuuta 1848 sanomalehdessä Helsingfors Tidningar ja löytyy muun muassa Topeliuksen teoksesta Ljugblommor II (1850) ja kokoelmateoksesta Ljungblommor (2010).Runo löytyy kokonaisuudessan ruotsiksi myös Svenska Litteratursällskapet i Finlandin sivulta: Zacharias Topelius skrifter.Runon on suomentanut Otto Manninen nimellä ”Suomen nimi” (Toukokuun 13:s päivä.) Runo löytyy muun muassa Zacharias Topeliuksen teoksesta Kootut teokset. 11, Runoja (1931) sivuilta 164–165.Linkki Vaski-verkkokirjastoon: Kootut teokset. 11, Runoja
Monissa yliopistoissa voi varmaan selvitä ilman englanninkielisiä tekstejä Esim. ranska, venäjä, kiina ja espanja lienevät niin suuria kielialueita että niiden puhujat selviävät myös korkeamman asteen tutklinnoista omalla kielellään.
Kielitaitovaatimus lienee yhteydessä pikemminkin tieteenalaan kuin maahan. Jos tutkimuksesta suuri osa on tehty muulla kuin englanninkielellä, voi ilman englantia pärjätä.
Esim. Helsingin yliopisto ei vaadi hakuperusteena kaikille aloille englanninkielen taitoa. https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/kielitaidon-osoittaminen#section-41320
Hei, 103-vuotiaita oli 31.12.2023 Tilastokeskuksen Väestörakennetilaston mukaan 86. Tieto löytyy tilaston tietokantataulukosta 11rd -- Väestö iän (1-v. 0-112) ja sukupuolen mukaan, 1972-2023.
Ihan täsmälleen kysymyksessä siteeratun kaltaista säettä en onnistunut löytämään, en edes Eeva Tikan runotuotannosta. Sangen lähelle etsittyä osuu Elisabet Laurilan runo Maani, joka sisältyy hänen vuonna 1972 julkaistuun kokoelmaansa Elisabetin runoja. Vuonna 1978 ilmestynyt Kootut runot sisältää samaisesta runosta laajemman kaksisäkeistöisen version.
Maani
Sininen maani
Valkoinen maani
Punainen maani
Suomi itsessäni
jota kannan mukanani
maailman halki --
Etunimi Luukas voidaan taivuttaa joissakin sijamuodoissa kahdella tavalla. Yksikön genetiivi voi siis olla joko Luukaksen tai Luukkaan.
Vierasperäiset s-loppuiset nimet taivutetaan yleensä käyttämällä i-sidevokaalia. Genetiivimuoto nimestä Thomas on siis Thomasin, silloin kun on kyse vieraskielisestä nimestä (samoin kuin esimerkiksi Charles - Charlesin). Jos kyse on suomalaisen Thomaksen nimestä, genetiivimuoto on Thomaksen.
https://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/index.php?s=hae
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/nimien%20taivutus/ohje/632
https://www.kotus.fi/kielitieto/yleiskieli_ja_sen_huoltaminen/nostoja_k…
Monikon genetiivi sanasta puolustusvoimat on puolustusvoimien tai puolustusvoimain....
Pitkäikäisin nisäkäs on nykytiedon mukaan grönlanninvalas (Balaena mysticetus), joka voi elää jopa yli 200-vuotiaaksi. Lähteet:https://tieku.fi/luonto/gronlanninvalaan-salaisuus-supervoima-suojelee-maailman-pitkaikaisinta-nisakasta-syovalta https://www.apu.fi/artikkelit/maailman-vanhimmat-elaimet-tama-asia-niita-yhdistaahttps://www.atlasobscura.com/articles/what-mammal-lives-the-longest https://www.discoverwildlife.com/animal-facts/mammals/which-mammal-lives-the-longest
Mahdoton tietää, mitä sanoittaja tarkalleen on tekstillä tarkoittanut, mutta sanoituksen voisi tulkita vain kuvailevan Baloo-karhun rentoa elämänasennetta ja uskoa luontoäidin huolenpitoon.
Ash-nimi on johdettu hepreankielisestä sanasta asher, joka tarkoittaa onnellista tai iloista (happy). Englanninkielessä nimi voi juontua myös saarnista, jota ash englanniksi tarkoittaa.
https://www.thebump.com/b/ash-baby-name
Satakirjastojen -aineistotietokannasta näyttäisi löytyvän, ainakin seuraavista nuottijulkaisusta:
Suomalaista toiveohjelmistoa pianolle (Warner/Chappell Music Finland, 1996)
Suomalaista toiveohjelmistoa pianolle (Warner/Chappell Music, c2003)
Mikäli nämä eivät ole tarkoituksiisi sopivia, voit aina tiedustella lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta muista kirjastoista.
Satakirjastojen aineistotietokanta:
http://www.satakirjastot.fi/
Kirjastoauto kulki aivan normaalisti maanantaina. Varattua aineistoa pidämme kaksi käyntikertaa kullakin pysäkillä mukana. Tässä kyseisessä tapauksessa asian saisi varmistettua soittamalla Kirjastoauto-osastolle p. 09-31085602, osastolla on päivystys klo 9-15.
