Oulun Numismaattinen Kerho r.y.:n varsin mallikkailta www-sivuilta löytyy tieto, että käyttämättömän vuoden 1963 Å-sarjanumeroisen markan setelin arvo olisi noin 1 - 1,50 euroa.
Tieto löytyi mainitun sivuston Usein kysytyt kysymykset (FAQ) -sivulta.
http://www.oulunnumismaatikot.fi/faq2.htm#arvomarkka
Kirjastojen lainausmäärät ovat julkista tietoa. Turun kaupunginkirjaston yleiset lainaustilastot löytyvät vapaasti saatavilla olevista, vuosittain julkaistavista toimintatilastoista: https://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjaston-tilastoja
Pyytämiäsi tarkempia lainaustietoja toimintatilastot eivät kuitenkaan sisällä, vaan ne joudumme hakemaan tietokannastamme.
50 lainatuinta lastenkirjaa vuonna 2017 (huhtikuun 20. päivään mennessä):
Tatu ja Patu, syömään! : käsikirja kaikille niille, jotka ovat joskus syöneet, syövät juuri nyt tai suunnittelevat syövänsä Havukainen, Aino. 431
Tatun ja Patun kummat keksinnöt kautta aikojen Havukainen, Aino. 409
Tatu ja Patu päiväkodissa Havukainen, Aino. 390
Tatu ja Patu pihalla : käsikirja kaikille niille...
HYKS Psykiatriakeskus (entinen Hesperian sairaala) muodostettiin 1950-luvun lopulla Kivelän sairaalan mielenterveysyksiköstä. Sairaala on saanut nimensä antiikista, sillä Hesperia tarkoittaa lännen maata (kr. hesperos-sana tarkoittaa länttä / iltaa). Sairaalarakennus valmistui helmikuussa 1962 Helsingin kaupungin keskusmielisairaalaksi. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Martta ja Ragnar Ypyä. Hesperian Sairaala remontoitiin perusteellisesti 2000-luvun alussa, ja nykyisin sen päärakennus toimii HYKS Psykiatriakeskuksena. Pohjoisen Hesperiankadun puolella olevissa sivurakennuksissa on lisäksi HYKSin Lasten ja nuorten sairaalan toimintaa.
Lähde:
https://...
Emme voi tietopalvelussa antaa varsinaisia lainopillisia neuvoja, mutta asiaa voi käsitellä yleisellä tasolla. Yleisenä periaatteena on, ettei tietämättömyys laista vapauta tekijää seuraamuksista. Asiaan voi kuitenkin olla joitakin poikkeuksia, mm. tilanne, jossa viranomainen antaa väärän neuvon tai laki on erityisen epäselvä. Ks. rikoslain 3. ja 4. luku https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L3
Merinolampaat tunnetaan villastaan, mutta niissäkin on olemassa rotuja, joiden lihaa hyödynnetään yhtälailla kuin villaakin. Jalo Einolan kirjassa Vuohieläimet - luonnonvaraiset sekä kesyt lampaat ja vuohet on esitelty erilaisia lammasrotuja ja tällaisia kahteen tarkoitukseen sopivia ovat esimerkiksi German mutton merino ja Medium-wool merino. South african mutton merinon taas kerrotaan ennen kaikkea olevan liharotu.
Maaseutumedian sivuilla kerrotaan, että vaikka villa on merinoiden päätuote, niin merinon kasvatuksen talous vaatii myös lihan tuotantoa.
Suomen eläinsuojelun nettisivuilla kerrotaan seuraavasti: "Lammastalouden päätuote on kuitenkin liha, ja myös villarotuisten lampaiden elämä päättyy noin neljävuotiaina teurastamossa...
Ensimmäinen luku kertoo oman sijaintisi varausjonossa, toinen luku paljonko varausjonossa kaiken kaikkiaan on varauksia.
Moni asia vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti oma varauksesi saapuu:
Montako nidettä kyseistä kirjaa on ja kuinka moni niteistä ei lyhennä varausjonoa (eli on bestseller-hyllyyn tarkoitettu)
Kuinka nopeasti muut varaajat noutavat saapuneen varauksensa (heti tiedon saatuaan vai kenties vasta viimeisenä noutopäivänä)
Kuinka pian lainaaja palauttaa varatun niteen (ennen eräpäivää, eräpäivänä, myöhässä, ei lainkaan)
Kuinka moni varaaja on lukinnut varauksensa esim. lomamatkan ajaksi (lukittu varaus säilyy jonossa eikä varaus tartu siihen)
Näiden syiden takia on mahdotonta antaa tietoa siitä kuinka pian varauksesi...
Vuoden 1994 presidentinvaaleja edeltäneen syksyn Rehnin gallupkannatus pysytteli sitkeästi 10%:n alapuolella. Joulukuun aikana hänen kannatuksensa kääntyi kuitenkin nousuun ja viimeisessä mielipidetutkimuksessa Rehn oli noussut jo ehdokaslistan kakkoseksi 21,5% kannatuksella.
Vuoden 2000 vaaleihin Rehn lähti ennakkosuosikkina, mutta kolmen kuukauden aikana – syyskuusta joulukuuhun 1999 – hän menetti valtaosan runsaan 40 prosentin gallupkannatuksestaan: tammikuussa siitä oli jäljellä enää 8%. Vielä lokakuussa Helsingin Sanomien gallup ennakoi 1. äänestyskierroksen voittoa Rehnille 29 prosentin kannatuksella.
Lähteet:
Anja Kauranen & Saska Saarikoski, Kolmas kierros
Jaana Kuusipuu, Sukupuolen rooli...
Romaniassa ja Balkanin alueella on hyvin suosittua mustalaisten soittama puhallinmusiikki (Gipsy brass band music), joka on rytmikästä, menevää ja iloista. Kysymyksessä saattaisi olla juuri tällainen musiikki. Fanfare Ciocarlia on romanialainen orkesteri, joka soittaa juuri tätä tyyliä, samoin serbialainen Boban & Marko Markovic Orkestar ja makedonialainen Kocani Orkestar. World music network on myös julkaissut 2008 cd:n The rough guide to the music of Romanian Gypsies. Lisäksi Youtubesta löytyy paljon muitakin, kun kirjoittaa hakukenttään "Gipsy brass bands".
Astrid Lindgrenin lastenkirjassa Marikki (Madicken) kyseinen kohta on suomennettu seuraavasti: "Sinä olet ihan hassu, sanoo Liisa, sinä olet ihan hassu." Sitaatti on teoksen kolmannesta luvusta Marikki ja Liisa huviretkellä kohtauksesta, jossa Marikki haluaa lentää isän sateenvarjolla. Marikki-teoksen on suomentanut Laila Järvinen vuonna 1962.
Apselut-sanalle ei siis ole löytynyt käännöstä, jossa olisi sanan hauska lapsenomainen väännös sanasta absolut.
Astrid Lindgren: Meidän Marikki (sisältää teokset Marikki ja Merikka ja KesäkummunTuikku, 1986, s.46)
Jonkinlaisen suuntaa-antavan käsityksen eduskuntatalon painosta saanee siitä, että sen graniittikuoreen, pilareihin ja portaisiin käytettiin 6,5 miljoonaa kiloa graniittia.
(Suomen kuvalehti 10/1931, s. 454)
Kyllä voi.
Silmien väri määräytyy useiden eri geenien yhteisvaikutuksen tuloksena. Linkin takaa löytyvässä taulukossa on arvioitu todennäköisyydet, minkä väriset silmät lapsi voi periä. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/minka-variset-silmat-lapsesi-voi-saada-katso-yllattava-taulukko/5986374#gs.9ibch3 (MTV Uutiset 12.7.2016, luettu 14.10.2019). Kannattaa huomioida, että taulukon tiedot ovat suuntaa antavia ja poikkeamia voi esiintyä.
Hei
Kate Atkinsonin romaani Elämä elämältä sopii etsimääsi kirjatyyppiin. Teoksen päähenkilölle Ursulalle kuvataan erilaisia vaihtoehtoisia elämiä.
Toinen ehdotus on Lauren Olivierin nuorten aikuisten kirja Kuin viimeistä päivää. Teoksen juonta kuvataan näin:
Yllätyksekseen Sam herää seuraavana aamuna ja huomaa elävänsä elämänsä viimeistä päivää loputtomana uusintojen sarjana. Yksi päivä on vastaus toiselle, kumoaa sen tai ottaa jonkin tyystin toisen suunnan. Seitsemän päivää muodostavat seitsemän vaihtoehtoista totuutta, jotka nivoutuvat sekä Samin että hänen läheisimpiensä tulevaisuuteen. Oikukas kohtalo paljastaa Samathalle asioita, jotka lyövät kaikki ällikällä – myös hänet itsensä. Eikä onnellinen loppu olekaan enää...
Etu- ja sukunimilakimme ovat viime vuosina muuttuneet aiempaa suvaitsevaisemmiksi: aiempi vaatimus kotimaisen nimikäytännön mukaisesta nimestä on lieventynyt säädösmuutosten myötä "vakiintunutta nimikäytäntöä vastaavaksi". Poikkeusperusteet mahdollistavat sellaisenkin nimen valinnan, joka ei täytä tätä ehtoa "jos henkilöllä kansalaisuutensa, perhesuhteidensa tai muun niihin rinnastettavan seikan perusteella on yhteys vieraaseen valtioon ja esitetty etunimi vastaa kyseisessä valtiossa vakiintunutta etunimikäytäntöä". Periaatteessa vierasperäisiä kirjaimia sisältävän nimen antaminen on siis mahdollista – ei kuitenkaan täysin ilman perusteita.
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelusta voi tarkistaa, löytyykö ajateltua nimeä...
Kysymäsi kirja löytyy sekä Mikkelin että Jyväskylän kaupunginkirjastoista. Sitä on saatavana myös kirjakaupan kautta tai nettikaupasta, esim. täältä https://ssl.booky.fi/book.php?book_id=9789513405960. Kirjalla on kaksi ISBN-numeroa siksi että uudempaan painokseen on lisätty alkuun 978 ja loppunumero on samalla muuttunut.
Flavia Bujorin vuonna 2004 suomennetussa fantasiakirjassa Ennuskivien mahti (La prophétie des pierres, 2002) kerrotaan kolmesta tytöstä, Jadesta, Opalesta ja Ambresta, joilla on jo muinaisissa kirjoituksissa osoitettu suuri tehtävä. Jokaisella tytöllä on myös nimensä mukainen jalokivi.
Kirjaa on Lohjan kaupunginkirjaston jokaisessa kirjastossa lasten ja nuorten osaston fantasiahyllyssä. Pääkirjaston nide on tällä hetkellä lainassa, mutta voimme tilata sen sinulle lähikirjastosta. Käyhän kirjastossa!
Maija Hirvosen teos Salanimet ja nimimerkit (SKS 2000)kertoo Sarnosta seuraavaa: Sarno, Helena oikea nimi Simola, Helena; ainoa teos Valkoinen myrkky 1931, lähde Salava, L.A.: Kirjallisia salanimiä ja nimimerkkejä. Painamaton, jäänyt keskeneräiseksi. Ulottuu n. vuoteen 1960 (SKS:n kirjasto).
Oulun kaupunginkirjastossa on sanakirja Thibert, Arthur : Dictionary : English-Eskimo, Eskimo-English (1976). Saatavuuden voi tarkistaa Intro-verkkokirjastosta www.ouka.fi/kirjasto/intro .
Yhtenäistä teosta kaikista kansalaissodassa kaatuneista (punaiset ja valkoiset) ei valitettavasti löydy
meiltä Oulun kaupunginkirjastosta.
Tiedustelin asiaa Sota-arkistosta. Heiltä löytyy arkisto Vapaussodan historian komitea 1913-1927, kansio, jossa luettelo kaatuneista, punaisista (ei täydellinen). Tarkempia tietoja, puh. 09-18126504, Sota-arkiston tutkijainsali. Kansallisarkistosta löytyy punaisia koskevaa tietoa, puh. 09-228521.
Työväenliikkeen kirjaston kansalaissota kokoelma löytyy netistä http://www.tsl.fi/~perinne/tlk/1918.html .
Valtioneuvostossa on meneillään hanke Suomen sotasurmat. Siitä löytyy tietoa netistä URL: http://www.vn.fi/vnk/suomi/vnk121f.htm .
Esimerkkejä Oulun kaupunginkirjastossa olevista kansalaissotaa...
Kansallisbiografian artikkelin mukaan Erna Tauro osallistui 10.11.1965 Yleisradion järjestämään laulukilpailuun kahdella teoksella, joista toiseksi sijoittui "Den gamla brudkläderskan" Evert Huldénin sanoihin ja kolmanneksi "Höstvisan" Tove Janssonin sanoihin. Kilpailun voitti Kari Rydmanin laulu "Mitä sanoisin sinulle tänään".
Kilpailusta on hieman erilaisia tietoja eri lähteissä. Kirsti Gaddin artikkelin mukaan Yleisradio järjesti tämän laulelmakilpailun vuonna 1967 ja "Höstvisa" sijoittui toiseksi ja "Brudkläderskan" kolmanneksi. Myös "Stora sångboken" -nuotin mukaan kilpailu järjestettiin vuonna 1967 Cay Idströmin aloitteesta ja "Höstvisa" sijoittui toiseksi. Boel Westinin kirjoittamassa Tove Janssonin elämäkerrassa...
Sotilaiden asepuku oli sarkaa, toisin sanoen villaa. Talvisodan alkaessa monilla sotilailla oli kotoa tuodut vaatteet, todennäköisesti niissäkin oli paljon villavaatteita. Sotilaiden alusvaatteiden materiaalista ei valitettavasti löytynyt tarkempaa tietoa, luultavasti nekin olivat talvella villaa ja kesällä ehkä puuvillaa.Lisää tietoa asepuvuista ja varusteista:https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_puolustusvoimien_palveluspukuhttps://sakylantalvijajatkosotamuseo.fi/tietoisku/talvi-ja-jatkosodan-aseet-ja-varusteet/Sotilaiden alusvaatteita finna-palvelussa:https://finna.fi/Search/Results?lookfor=alusvaatteet+sotilaat&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+ascVarustelekan vanhojen sotilaskalsareiden valikoimaa: https://www....
