Kysymyksenne on hyvin laaja ja siihen on vaikea antaa täsmällistä vastausta. Hyviä tietoja saa esim Heikki Ojan kirjasta Aikakirja (Otava, 1999), jossa kuvataan sekä ajanlaskun (päivät, viikot jne) että ajanmittauksen (päivää lyhemmän ajan) kehitystä sekä maailmalla että Suomessa. Myös kirjasta Suomen kulttuurihistoria 2 : tunne ja tieto löytyy tietoa kalentereista ja kelloista.
Tässä muutamia otteita molemmista kirjoista:
* 7-päiväinen viikko on ollut ajanlaskumme vanhin samanlaisena pysynyt ajanjakso, sillä jo yli 2500 ajan viikonpäivät ovat toistuneet
* almanakka oli tärkeä tiedonlähde ja 1787 alkaen niissä käytettiin viikonpäivistä alkukirjaimia
* tavallisten suomalaisten elämään kello alkoi vaikuttaa merkittävämmin vasta 1800-luvun...
Turun pääkirjastolla ei valitettavasti ole lainattavia e-kirjojen lukulaitteita joille saisi suoraan verkkokirjastosta ladattua e-kirjoja.
E-lukulaitteita, joille voi ladata kirjoja suoraan internetistä on olemassa. Vaskin e-kirjojen käyttöön kuitenkin vaaditaan yhteensopivuus Adobe Digitals Edition-ohjelman kanssa. Adoben sivuilla on lista laitteista, jotka sopivat yhteen kyseisen ohjelman ja samalla Vaskin e-kirjojen kanssa. Linkki listaan tässä:
http://blogs.adobe.com/aemmobile/supported-devices
Selailin listaa läpi ja ainakin PocketBook merkkiseen lukulaitteeseen pitäisi pystyä lataamaan kirjoja suoraan kytkemättä laitetta tietokoneeseen. Tässä vielä linkki PocketBookin sivuille:
https://www.pocketbook-...
Suomen kansallispyhimys Henrikin nimi yleistyi ristimänimenä keskiajan lopulla ja 1500-luvulla se oli toiseksi yleisin Satakunnassa ja Hämeessä, hyvin tavallinen muuallakin. Tosin saksalainen Heinrich oli saattanut tulla muunnoksineen tutuksi Suomessa jo kauan ennen v. 1156 surmansa saaneen Henrik-piispan aikaa. Saksalaiseen muotoon pohjautuukin suosituin muunnos Heikki. Muunnos oli vakiintunut jo keskiajalla asiakirjoissa: Kokemäellä 1552 Thomas Heickilen. Heikkilä-nimisiä taloja on kaikkialla Suomessa ja niiden lukuisuus näkyy sukunimen Heikkilä määrässä. Heikkilä on Suomen sukunimistä 18. yleisin ja Länsi-Suomen yleisimpiä nimiä.
Laine on Suomen seitsemänneksi yleisin sukunimi (2020). Laine on tyypillinen 1900-luvun alun muotinimi. Se...
Milovan Djilasin Tito-elämäkerran mukaan Tito sai tehtäväkseen uuden hallituksen muodostamisen 1.11.1944. Pääministeri hänestä tuli 8.3.1945. Länsiliittoutuneet olivat kuitenkin luopuneet tukemasta Jugoslavian Lontooseen sijoittunutta pakolaishallitusta jo vuonna 1943 pidetyssä Teheranin konferenssissa ja ryhtyneet neuvottelemaan maan asioista Titon kanssa. Kesäkuussa 1944 Titon ja pakolaishallituksen pääministeri Šubašićin solmiman sopimuksen myötä Titosta tuli sekä länsiliittoutuneiden että pakolaishallituksen tunnustama poliittinen auktoriteetti eli käytännössä Jugoslavian pääministeri. Titon pääministeriyden voi siis katsoa alkaneen jo vuonna 1944 joko Tito-Šubašić-sopimuksesta tai viimeistään...
Asiasta löytyi hieman ristiriitaisia tietoja. Ilmeisesti kuollut ampiainen voi pistää, tai ainakin kuolleen ampiaisen piikki voi lävistää ihmisen ihon esimerkiksi päälle astuttaessa. Tällöin ihmiseen voi joutua myrkkyä ja siitä voi saada allergisen reaktion. YouTubesta löytyy video, joka havainnollistaa, mitä ampiaisen piikille voi tapahtua hyönteisen kuoleman jälkeen: https://www.youtube.com/watch?v=ATEDmguoWaw
Turun seudun arkkitehtuurioppaassa (Mikko Laaksonen ja Juri Nummelin, 2013) on maininta osoitteesta Ursininkatu 12 b. Taloyhtiö on merkitty kirjaan nimellä As Oy Birgerinkatu 12 b. Nykyisissä asunnonvälitystiedoissa nimi on Asunto Oy Turun Birgerinhelmi. Ursininkatu oli nimeltään Birgerinkatu vuoteen 1953 asti. Kyseisestä talosta mainitaan oppaassa seuraavaa:Arkkitehti: Aarne Eklund, 1938-1939. Funktionalistinen asuinkerrostalo, pihalla on Eklundin 1938 suunnittelema ulkorakennus.Yliopistosäätiön sivuilla kerrotaan, että Åbo Pappersindustri Ab:n johtaja Gunnar Söderström rakennutti talon, kun kaupunki kärsi asuntopulasta. Leipurimestari Matti Petander (17.8.1874-29.11.1961) omisti talosta puolet, niin kuin myöhemmin hänen poikansa John...
Toivottavasti seuraavista teos- / artikkelitiedoista on hyötyä. Opinnäytetöitä saa yliopiston laitoksilta ainakin katsottavaksi ja niitä voi yrittää kaukolainata lähikirjaston kautta. Artikkeleita (viitteessä lukee ARTO) voi kysyä esim. yliopistonsa kirjaston kautta:
Tofferi, Heile, Illokutiivisen sävyn ilmeneminen englannissa / Heile Tofferi [Turku] , 1987. Pro gradu -työ : Turun yliopisto , englantilainen filologia.
Ropponen, Sirpa, Der illokutionäre Akt : ein sprechakttheoretischer Ansatz / Sirpa Ropponen. Helsinki : Helsingin yliopisto , 1999. Pro gradu -työ , Germaaninen filologia
Lähteenmäki, Mika, Ironian loogis-pragmaattisista malleista (artikkeli kokoomateoksessa). Puhekulttuurit ja kielten oppiminen : AFinLAn vuosikirja 1994....
Porin kaupunginkirjastossa on mm. seuraavat kirjat, joista löytyy tietoa musiikin aikakausista:
- Musiikkikirja
- Nordström, Sixten: Kaikki musiikista
- Schnoor, Hans: Sävelten taide.
Lisäksi kannattaa tutustua Otavan isoon musiikkitietosanakirjaan.
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Web-Origosta osoitteessa http://weborigo.pori.fi
Matti Näsä oli mukana jo Kummelin tekijöiden ensimmäisellä demonauhalla talvella 1991. Sen ensimmäisessä sketsissä oli Heikki Silvennoisen esittämä tyyppi, "jonka esikuva oli Kangasalan kunnalla työskennellyt, työnjohtaja Kouhian selän takana jupiseva traktorimies". Silvennoisen ohjeistamana Olli Keskinen kirjoitti miehestä luonnehdinnan paperille: "Elämänsyömän metallimiehen huolen ja suuttumuksen aiheita ovat käytännön pikkuharmit. Suorasukainen Näsä edustaa suomalaista urpologiikkaa mehevimmillään. Mielipiteet ehdottomia, näkökulma järkähtämättömän yksipuolinen, järjenkäyttö kirkkaan talonpoikaista. Mattinäsiä löytyy Suomesta kymmeniätuhansia. Tässä hahmossa on tähtiainesta. Näsän kanssa ei voi olla eri mieltä!"
Näsän hahmo lienee...
Ensimmäisen kerran vuonna 1969 ilmestyneessä Panu Pekkasen Eläinten vallankumous -suomennoksessa lause kuuluu seuraavasti: "[Etkö sinä pysty ymmärtämään, että] vapaus on enemmän kuin rusettien arvoinen?" Sitaatti on kirjan toisesta luvusta, Lumipallon vastauksesta valkoisen Mollie-tamman kysymykseen.
Jussi Tuomas Kiven uutta suomennosta (2021) en valitettavasti saanut käsiini.
Säkeet – joissa päivä tarkalleen ottaen ei vaihdu, vaan taipuu iltaan – eivät ole Leinoa, vaan kaiketikin Leidéniä. Ne kuuluvat Hannu Leidénin tilaustyönä Valion Voimariini-mainokseen vuonna 2000 tehtyyn musiikkikappaleeseen, jonka siinä tulkitsi laulaja Bablo. Mainoksen musiikki sai aikanaan jonkin verran mediahuomiota siksi, että sen katsottiin varsin läheisesti muistuttavan Bob Dylanin kappaletta Not dark yet.YouTubesta löytyy mainoksesta versio ilman säettä "Yön viileään huntuun kuu-ukko pukeutuu". Verkkojuttelusivustoilta löytyy kuitenkin tämän säkeen sisältäviä muisteloita kyseisestä mainoksesta, joten siitä lienee esitetty kahtena eri pituisena versiona.Juuso Kujala, Tänään ostetaan.. vuodet Pera Pirkolana mainonnan...
Suomeksi ei valitettavasti ole ilmestynyt oikeastaan kuin yksi kevyen musiikin laulunopas (= Laulajan opas /toim. Tarja Hautamäki). Tämä opas on tällä hetkellä paikalla Tampereen pääkirjaston musiikkiosastolla.
Englanniksi löytyy sitten jo useampiakin. Voit hakea ne Piki-verkkotietokannastamme esim. asiasanalla 'laulunoppaat' ja luokalla 78.89. Piki löytyy osoitteesta:
http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=t_form2&sesid=1079417573
Sieltä näet tarkemmat tiedot ja voit myös varata lainassa olevaa aineistoa, jos käytössäsi on tunnusluku.
Voit tietenkin ottaa yhteyttä suoraan musiikkiosastolle, autamme mielellämme!
Goethen käännös "Finnisches Lied" löytyy painettuna esim. teoksesta Goethe, Johann Wolfgang von: Goethes Werke in zwei Bänden (ensimmäinen nide) tai Internetistä osoitteesta http://www.textlog.de/18439.html.
Tanskankielisen Wikipedia-artikkelin mukaan Jussi Adler-Olsenin teokset ilmestymisaikoineen ja Tornion kirjaston Dekkarinetin tietoihin perustuen suomenkielisten teosten ilmestymisajat:
Groucho & Co's groveste – 1984
Dansk tegneserie lexikon – den store Komiklex – 1985
Groucho – en Marx Brother bag facaden – 1985
Alfabethuset – 1997 (suom. Aakkostalo, 2001)
Og hun takkede guderne – 2003 (suom. ...ja hän kiitti jumalia, 2004)
Washington dekretet – 2006
Kvinden i buret – 2007 (suom. Vanki, 2012)
Fasandræberne – 2008 (suom. Metsästäjät, 2013)
Flaskepost fra P – 2009
Journal 64 – 2010
Små Pikante Drab – 2011
Marco Effekten – 2012
Tekijänoikeuslain 51 § kuuluu seuraavasti:"Kirjallista tai taiteellista teosta ei ole lupa saattaa yleisön saataviin käyttäen sellaista teoksen nimeä tahi tekijän salanimeä tai nimimerkkiä, että teos tai tekijä helposti voidaan sekoittaa aikaisemmin julkistettuun teokseen tai sen tekijään." Sen tuosta uskaltanee sanoa, että teoksen - myös kirjan - nimi on suojattu. Se milloin teosten välille syntyy esimerkiksi sekoittumisvaara, on jo juridiikkaa ja tapauskohtaista, eikä ole tässä arvioitavissa. Kuitenkin sillä on merkitystä, onko teoksen nimi niin erityinen, että se liitetään vääjäämättä juuri tiettyyn teokseen. Tai kenties yleismaailmallinen: Rakkaus teoksen nimenä ei oikein ole kenenkään omittavissa. Nimen suoja ei ole...
Ei tarvitse hakea itse eri paikoista. Aineistoa voi varata netistä www.helmet.fi. Yläpalkissa lukee hae aineistoa, klikkaa sitä ja tee haku sekä varaus. Voit varata haluamasi kirjat ja dvd-levyn omaan lähikirjastoosi ja noutaa ne sieltä. Palvelu on maksuton.
Huudahdus on Gabriele D'Annunzion lanseerama. Hän oli italialainen runoilija, näytelmäkirjailija ja journalisti, joka palveli myös Italian armeijassa ensimmäisessä maailmansodassa. Se liittyy erityisesti Fiumen (Rijeka) kaupungin luovutukseen, jota D'Annunzio vastusti. Hän julisti Fiumen itsenäiseksi vuonna 1919 ja käytti Eia, eia, eia Alala huudahdusta hip hip hurraan sijasta. "Eia" on siis "hip"-tyylinen apusana ja Alala kreikkalainen sotahuudon personifikaatio. Se on sotahuuto, jolle ei ole varsinaista käännöstä.D'Annunzion ajatuksien on sanottu vaikuttaneen Benito Mussoliniin ja hänen politiikkaansa.Lisää Gabriele D'Annunziosta ja Fiumesta löytyy esimerkiksi tästä Library of Congressin artikkelista sekä tästä artikkelista. Molemmat...
Tässä joitakin vinkkejä antiikin Kreikkaan sijoittuvasta kaunokirjallisuudesta.
Kotimaisia ja suomeksi käännettyjä:
Heikkilä, Jukka M.: Antigonos, jumalten poika (Karisto, 2000)
Kallifatides, Theodor: Kaunis Alkibiades (Kirjayhtymä, 1987)
Lyon, Annabel: Aleksanterin opettaja (Avain, 2011)
Miller, Madeline: Akhilleen laulu (Basam Books, 2013)
Pressfield, Steven: Tuliportit (Jalava, 2003)
Weckroth, Sari: Sofronios (Aurinko, 2014)
Wolf, Christa: Kassandra (Kirjayhtymä, 1985)
Englanninkielisiä:
Gemmell, David: Troy-trilogia (Lord of the Silver Bow, Shield of Thunder, Fall of Kings)
Renault, Mary: The Last of the Wine, The Praise Singer, Alexander the Great -trilogia (Fire from Heaven, The Persian Boy, Funeral...
Kysymyksessä kuvailtu tarina kuulostaa neljännen päivän yhdeksänneltä kertomukselta Boccaccion Decameronessa: "Guiglielmo Rossiglione surmaa vaimonsa rakastajan ja syöttää tämän sydämen vaimolleen. Saatuaan tietää totuuden vaimo heittäytyy korkealla olevasta ikkunasta ja pääsee rakastajansa kanssa samaan hautaan."
