Runo Minä rakastan Kuubaa ei sisälly mihinkään Saarikosken julkaistuista runokokoelmista eikä sitä ole mukana hänen kootuissa runoissaankaan (Runot, 2004), johon sisältyy aiemmin julkaistujen kokoelmien lisäksi myös joitain niiden ulkopuolelta peräisin olevia runoja.Kuuba-runon kirjoittamisen aikoihin vuonna 1962 Saarikoski toimi Kansan Uutisten vakituisena avustajana. (Lähde: Huomautuksia ja selityksiä. – Pentti Saarikoski, Tähänastiset runot)
Näin hienojakoiseen kysymykseen ei löydy suoria aineisto-osumia. Aihe vaatisi tutkimuksellista ja yksityiskohtaista perehtymistä yritystoimintaa koskevaan kirjallisuuteen ja sen seulomista läpi.
Herman Melvillen kertomuskokoelmassa Lumotut saaret ja muita kertomuksia vuodelta 1999 tarina on suomennettu nimellä Bartleby, jäljentäjä (ISBN 951-97226-7-X, Lumotut saaret ja muita kertomuksia | Vanamo-kirjastot | Vanamo-kirjastot), ja fraasia on käännetty muodossa "Mieluummin en tule", "mieluummin en tee niin", "mieluummin en mene" ja "mieluummin en", eli kääntäjä Antero Tiusanen on lisännyt englanninkieliseen fraasiin lisäsanoja sitoakseen sen edeltävään kysymykseen.Juhani Lindholmin ja Pia Siveniuksen kääntämässä Bartleby-kirjassa myöskin vuodelta 1999 (ISBN 952-5146-09-X, Bartleby | Eepos-kirjastot | Finna.fi) fraasi on käännetty muotoon "Mieluiten en".
Helsingissä kaupungin tarjoamia esteettömiä liikuntapaikkoja voi etsiä palvelukartalta. Sivuston yläosan esteettömyysasetuksista voi valita erilaisia rajauksia, esim. "käytän pyörätuolia". https://palvelukartta.hel.fi/fi/search?q=liikuntapaikka
Myös kaupungin ylläpitämien liikuntapaikkojen, kuten kunto- ja voimailusalien omilla verkkosivuilla on tarkempi selvitys esteettömyydestä, esimerkkinä tässä Töölön kisahalli https://palvelukartta.hel.fi/fi/unit/40619?p=1&t=accessibilityDetails
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/sisalii…
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/ulkolii…
Helsingin kaupunki pyrkii edelleen parantamaan liikuntapaikkojen esteettömyystietoja,...
On järkevää suhtautua kriittisesti kaikkeen, mitä vapailla foorumeilla kirjoitetaan ja vastataan. Sehän on molemmin puolin vapaaehtoista viestintää, jossa kukaan ei voi antaa mitään lupauksia faktoista tai edes pyrkimisestä niihin.
Uskoisin, että kysymys on psykologisesta nojautumisesta joukkovoimaan. Aivan samalla lailla kuin missä tahansa porukassa saatetaan heittää kysymys ilmaan ja toivoa, että joku tietää asiasta enemmän kuin itse. Usein se toimiikin, jos porukan ihmisillä on erilainen kokemustausta ja tietämys.
Mutta sekin on ymmärrettävä, että on kysymyksiä, joihin ei ole olemassa vastausta tai sen saaminen edellyttäisi valtavan määrän työtä. Myös Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun tulee tällaisia kysymyksiä varsin usein. Vielä...
Suomi oli 1800-luvun lopulla vielä suurimmalta osin maatalousyhteiskunta, jossa tyypillinen miehen ammatti oli renki. 1800-luvun loppupuolella renki ansaitsi vuodessa rahapalkkaa 100-150 markkaa. Tämän lisäksi palkkaan sisältyi erilaisia luontoisetuja.https://veteraanienperinto.fi/index.php/tietopankit/kertomuksia/itsenaistymisen-vuodet/nuorisoa-1800-luvun-lopulla/Vuoden 1899 100-150 markkaa olisivat nykyrahassa 557-835 euroa.https://stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Kirjastojen itsepalvelusta löytyy artikkeleita ja käytyä keskustelua esimerkiksi Kirjasto-lehdestä. Aleksi-artikkelihaulla, asiasanat: "kirjastot ja itsepalvelu" hakutuloksena on kaksi artikkelia:
Myllylä, Riitta
Nimeke Pelaako palvelu? : arjen pulmia ja ilonaiheita
Aikakauslehti: Kirjastolehti
ISSN 0023-1843
Vu/vsk/nro/s 1999 ; (92) ; 6 ; 10-11
Heikkilä, Inkeri
Nimeke Asiakkaiden vai koneiden kirjasto?
Aikakauslehti: Kirjastolehti
ISSN 0023-1843
Vu/vsk/nro/s 1997 ; (90) ; 6 ; 194-195
Lehdet löytyvät esimerkiksi Helsingin pääkirjastosta, Pasilasta ja niistä voi ottaa kopioita.
Itsepalvelua käytetään paljon Espoon Kirjasto Omenassa, johon kannattaa käydä tutustumassa, sekä tehdä kysely heidän kokemuksistaan, yhteystiedot linkistä http://...
Ei ole olemassa mitään mallia, jonka perusteella voisi tietää, mistä onnettomuuksista lehdet kirjoittavat, mistä eivät. Muille kuin ehkä paikalliselle lehdelle bussionnettomuus on yksi mahdollinen uutinen tuhansien joukossa. Siihen, tuleeko se ylipäätään välitetyksi jonkun uutispalvelun myötä laajemmalla, vaikuttaa turman mittaluokka ja mahdolliset erikoisolosuhteet. Valitettavasti näyttää hyvin keskeinen tekijä olevan kuolleiden lukumäärä.
Uutisrunsauden keskellä tulee helposti sellainen illuusio, että kaikki julkaisevat "kaikki" uutiset. Näin ei kuitenkaan ole, vaan jokaisessa lehdessä uutistoimitus karsii suurimman osan tarjolla olevista uutisista jollain perusteella. Lehti pyrkii valitsemaan uutisen, joiden se uskoo kiinnostavan...
Voisit kokeilla esim. seuraavia kirjailijoita: Elizabeth Adler, Barbara Bradford Taylor, Sandra Brown, Diane Chamberlain, Jude Deveraux, Jane Stanton Hitchcock, Linda Howard, Judith McNaught, Kate Mosse, Nora Roberts, Danielle Steel. Kirjaston tietokannasta voi etsiä lisää nimiä hakemalla esim. kahdella asiasanalla: viihdekirjallisuus ja jännityskirjallisuus. Toivottavasti näistä löytyy jotakin mieluista luettavaa.
Vuosina 1969-72 tehtiin kaikkiaan kuusi onnistunutta miehitettyä Apollo-kuulentoa, joilla 12 astronauttia vieraili Kuun kamaralla: Neil Armstrong ja Buzz Aldrin (Apollo 11), Pete Conrad ja Alan Bean (Apollo 12), Alan Shepard ja Edgar Mitchell (Apollo 14), Dave Scott ja Jim Irwin (Apollo 15), John Young ja Charlie Duke (Apollo 16) sekä Gene Cernan ja Harrison Schmitt (Apollo 17).
Apollo-miehistöjen jäseniä, jotka olivat mukana kuulennoilla, mutta jotka eivät päässeet käymään Kuun pinnalla, olivat Michael Collins (Apollo 11), Dick Gordon (Apollo 12), Stuart Roosa (Apollo 14), Al Worden (Apollo 15), Ken Mattingly (Apollo 16) ja Ron Evans (Apollo 17). Apollo 13 ei teknisten ongelmien vuoksi pystynyt laskeutumaan Kuuhun lainkaan, joten...
Verkostakin nykyisin löytyvä Suomen etymologinen sanakirja on mainio apu, kun etsitään sanojen alkuperää ja merkityksiä.
Sanasta riisto sanakirja sanoo seuraavaa:
riistää (1752; yl.) ’temmata, kiskaista; anastaa’ / ’weg-, entreißen; mit Gewalt an sich nehmen’, murt. (eri tahoilla LounSm) myös ’raapaista iho verille (naula, tikku); rikkoutua sälölle (puu); pirstoa puu (ukkonen; hajat.); purkaa kangasta, neuletta, ratkoa saumaa’, riistoa (LUus ja ymp.) ’riipiä lehtiä; repiä rikki (vaate)’, riista, riiste (LounSm) ’(puusta irronnut) sälö, tikku’, riiska id., riistäytyä, riisto ~ ink rīstǟ ’ryöstää’.
Samaa kantaa kuin s.v. riisua main. sanat; sanoissa on myös deskr. sävyä (vrt. riitsiä (s.v. riisua) ja myös raastaa, ryöstää) ja niitä...
Kaikki poliisin partiokoirat saavat ensin peruskoulutuksen ja sen jälkeen koulutuksen yhteen erikoisalaan (huumausaine- tai räjähdysaine-etsintöihin, ruumisetsintään tai palavien nesteiden etsintään). Peruskoulutuksen osa-alueita ovat hallittavuus, voimankäyttö, jäljestäminen, henkilöetsintä sekä esine- ja rikospaikkaetsintä.
Poliisiammattikorkeakoulun sivuilla kerrotaan seuraavaa: "Voimankäyttökoulutuksen tarkoituksena on antaa valmiudet käyttää koiraa voimankäyttövälineenä. Koiran tulee olla ohjaajansa hallinnassa, käydä kiinni käskystä ja irrottaa käskystä. Perusteiden kouluttamisen jälkeen harjoituksissa jäljitellään oikeita työtehtäviä sisä- ja ulkotiloissa."
Tässä on siis kyseessä voimankäyttö, jossa koira toimii ohjaajan käskyjen...
Makupalat.fi on Suomen yleisten kirjastojen tuottama valikoitujen tiedonlähteiden paketti tiedonhakuun verkosta. Kokoelmaan on kerätty rajattu määrä laadukkaita verkkosivuja luotettavan tiedon etsijöille. Aineistosta on suuri osa kotimaista, muunkielisen aineiston arvioinnissa käyttäjää auttavat suomenkieliset kuvaukset.
https://www.makupalat.fi/fi
Makupaloista ei tällä hetkellä löydy Krakovasta kuin englanniksi, mutta Pieni matkaopas -sarjaa on viety sivustolle joidenkin muiden kaupunkien osalta. Itse olen myös useasti käyttänyt sitä tutustuessani joihinkin Euroopan kaupunkeihin. Ohessa Krakovaa koskeva sivusto
https://www.pienimatkaopas.com/krakova/
Sivun yläpalkista löytyy helposti ja kompaktisti Tekemistä, Nähtävää,...
Tarkoitat ehkä skientologiaa. Skientologian on kehittänyt amerikkalainen tieteiskirjailija. Ron Hubbard 1950-luvulla. Skientologian mukaan ihminen on henkiolento jolla on takanaan useita elämiä. Ihmiset päätyivät maapallolle kymmeniä miljoonia vuosia sitten, kun avaruustyranni Xenu huijasi heitä, tuhosi heidän kehonsa ja sotki heidän mielensä. Skientologian mukaan ihminen voi tulla tietoiseksi itsestään Hubbardin kehittämän menetelmän avulla, jota kutsutaan dianetiikaksi. Skientologit pitävät dianetiikkaa tieteellisenä tutkimus- ja itseymmärrysmenetelmänä. Käytännössä dianetiikka näyttäytyy terapiankaltaisena toimintona. Tärkeimmät opinkappaleet on kiteytetty vuonna 1950 ilmestyneeseen kirjaan. Kirja on...
Kattavampia esityksiä kuin kysymyksessä mainitut ei löytynyt. Leiriä kyllä sivutaan muistelmateoksissa ja erilaisissa artikkeleissa.
Malmi, Timo. 2006. Jatkosodan suomalaiset sotavangit. Teoksessa Jari Leskinen & Antti Juutilainen (toim.) Jatkosodan pikkujättiläinen. Helsinki: WSOY.
Malmi, Timo. 2001. Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa 1941-1944. Jyväskylä: Gummerus.
Martikainen, Olavi. 2002. Muistelmia sotavankeudestani Neuvostoliitossa 15.9.1942-25.12.1944. Teoksessa Sotahistoriallinen aikakauskirja 21. Helsinki: Gummerus.
Jarkka, Rauha. 1985. Lähellä rajaa: Niilon, Olavin ja muutamien muiden sotavankiveteraanien muistelmien ja haastattelujen pohjalta. Jyväskylä: Gummerus.
Jääskeläinen, Seppo. 2001. Sodan vanki : sotavangin...
Äänikirjan tekeminen on sangen kallista. Suomessa on kaksi isompaa äänikirjojen kaupallista kustantajaa: Suomen äänikirjat, joka tuottaa muutaman kymmenen kirjaa vuodessa ja ne ovat "varmoja nimiä" esim. Hietamiestä, Lehtolaista jne. Toki sinnekin voi tarjota omia tekstejään. Sanoma-WSOY:n Hyvät kirjat tuottaa äänikirjoiksi vain kustantamon omien kirjailijoiden teoksia. Ehkä hyvä vaihtoehto olisi lukea omakustanne itse nauhalle, sillä sekä lukija- että studiokustannukset ovat sangen korkeat ja tarjota sitten itse äänikirjaa kirjastoille. Keltaisilta sivuilta löytyy studioiden yhteystietoja, jos haluaa äänitteestä korkeatasoisen ja on valmis maksamaan siitä.
Kaipaamasi kirja voisi olla Hugh Scottin "Hirmuhiirten luola" (1990). Kirjassa Freddie selvittää serkkunsa kanssa kartanon maanalaisissa onkaloissa asuvien hirmuhiirten arvoituksen. Vastaan tulee mm. käärmettä muistuttavia otuksia. Kirjan kannessa on vehreä puutarha.
Jos sinulla on Helmet-kirjastokortti ja siihen liittyvä pin-koodi, pääset käyttämään PressReader-palvelua vaikka kotoasi käsin. PressReader tarjoaa luettavaksi ulkomaisia aikaus- ja sanomalehtiä. Linkin PressReaderiin löydät Helmet-sivustolla olevan E-kirjasto -otsikon alta. Kun kirjaudut palveluun, valitse ensin Library or group ja sen jälkeen Helmet. Kirjoita kirjastokorttisi numero ja pin-koodi. Pääset lukemaan lehtiä missä tahansa.
Nyt voit halutessasi tehdä itsellesi myös oman käyttäjätilin.
PressReader Helmet-sivulla. https://www.helmet.fi/fi-FI/PressReaderiin_kirjautumisen_vaihtoehdot(250189)
Aivan kaikkia ehtoja vastaavaa elokuvaa ei löytynyt. Lähelle pääsisi yhdysvaltalainen Silmä silmästä (Jeremiah Johnson) vuodelta 1972. Siinä on talvikohtauksia, synkkyyttä ja intiaanien hautausmaa. Se on myös esitetty televisiossa vuonna 1984. Toisaalta elokuva nähtiin elokuvateatterissa jo tuoreeltaan ja sen pääosaa esittää Robert Redford.Lähteet:Silmä silmästä (1972) - IMDbJeremiah Johnson (film) - WikipediaJeremiah Johnson | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet
