Liiallisen rasvan, energiamäärän tai suolan haittavaikutukset ovat erilaisia, ja niihin vaikuttavat myös mm. niiden määrä, laatu ja ihmisen muu ruokavalio. Ruokatieto-yhdistyksen sivuilla on paljon tietoa mm. eri ruoka-aineiden terveyshaitoista:
Rasvat | Ruokatieto Yhdistys
Sokeri ja suola | Ruokatieto Yhdistys
Energiaravintoaineet | Ruokatieto Yhdistys
Tolkienin omilla kuvituksilla on suomeksi julkaistu ainakin Hobitti (useina eri painoksina) sekä lastenkirjat Kirjeitä Joulupukilta, Herra Bliss ja Roverandom.
Tolkienin kuvituksista löytyy suomeksi lisätietoa teoksista Hobitti Tolkienin silmin, Taru Sormusten herrasta Tolkienin silmin ja Tolkien : mies joka loi Keski-Maan.
Kutituspolkka löytyy Puukellovalssi : pelimannisävelmiä Pohjois-Karjalasta, osa 2 -nuottikokoelmasta sekä Poljentoa Pohjois-Karjalasta -nuottikokoelmasta. Molemmat löytyvät Turun kaupunginkirjaston kokoelmista.
Mikäli kantakortin tilaaminen Astia-verkkopalvelun kautta ei ole teille mahdollista, ottakaa yhteyttä Kansallisarkiston kirjaamoon sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@arkisto.fi tai puhelimitse numeroon 029 533 7400 (arkisin klo 10-15).
https://www.arkisto.fi/fi/palvelut/n%C3%A4in-tilaat-kantakortin
Kyseessä onTuomas Anhavan nimeämätön runo kokoelmasta Kuudes kirja (1966). Runo sisältyy myös Anhavan runojen kokoelmaan Runot 1951 - 1966 (1967).
Saat runon sähköpostiisi.
Kirjastoautotietoa löytyy Kirjastot.fi-sivuston Kirjastoala-kanavalta, kohdasta Kirjastoautot, http://www.kirjastot.fi/kirjastoautot/ . Täältä löytyy vain suomen kielellä kirjastoautostandardi (http://www.kaapeli.fi/~fla/k-autostandardi.htm ), ja epäilenkin, että vastaavaa suomalaista ei englanniksi löydy. Vastaavaa tietoutta englanniksi löytynee IFLAn kirjastoautojaoston sivuilta, http://www.ifla.org/VII/s38/index.htm
Laulu on tosiaankin Pirkka-Pekka Peteliuksen laulama ja nimeltään Serkkupoika. Se on Pedro Hietasen säveltämä ja Peteliuksen sanoittama.
Kappale on Pimpparauta-nimiseltä äänitteeltä vuodelta 1985.
Helmet-kirjastoista sitä voi lainata Tikkurilan musiikkivarastosta kasetti- tai LP-levymuodossa:
http://helmet.fi/
Kirjan ensimmäinen ja toinen (lisä-)painos ovat samansisältöisiä, joten sisällön kannalta on sama kumman painoksen saat. Sen tietää siitä, että kirjoilla on sama standarditunnus eli ISBN (Tällä kirjalla se on 952-451-055-3). Jos kirjan sisältö muuttuu seuraavaan painokseen, se saa myös uuden ISBN:n. Siksi kirjastojen tietokannoissa molemmat painokset ovat samassa tietueessa.
Kirjan alkusivuilta näkee, onko se painettu vuonna 2002 vai 2005. Joten jos haluat nimenomaan vuonna 2005 painetun kirjan, sinun täytyy itse painovuosi kirjasta tarkistaa tai pyytää kirjaston henkilökuntaa niin tekemään.
Voisit aloittaa Finna.fi haulla, joka etsii arkistojen, museoiden ja kirjastojen aineistoja. Hakusanoilla raamatun naiskuva löytyy runsaasti aineistoa esim. Junkkaala, Eero: Ihanat naiset - esseitä raamatun naiskuvista, Sukupuoli raamatun maailmassa tai Vuola, Elina: Eevan ja Marian tyttäret - kristinuskon naiskuvia.
Haku löytää myös erilaisia opinnäytteitä esim. Väyrynen, Leena: Toinen nainen : naiskuva Sananlaskujen kirjan luvuissa 5-7 tai Keränen, Raili: Vaimona, äitinä, tyttärenä : Diskurssianalyysi eräiden uskonnon oppikirjojen välittämästä naiskuvasta. Finna hakutulos
Nettiaineistoja löytää mm. Google scholar haku. Haussa kannattaa käyttää lainausmerkkejä. Hakutulos
Sukupuolentutkimuksen soveltamisesta raamattuu löysin...
En löytänyt tietoa Niall Williamsin teoksen (alk. As it is in heaven) ja samannimisen elokuvan (alk. Så som i himmelen) taustayhteyksistä. Elokuvan käsikirjoittaja ovat Anders Nyberg, Ola Olsson, Carin Pollak, Kay Pollak ja Margaretha Pollak. Kyseessä lienee enemmän kaksi saman aihelman toisistaan riippumatonta variaatiota. Juonikuvio, jossa pieneen yhteisöön saapuva muukalainen muuttaa sekä omaansa että yhteisön elämää, ei ole kovin harvinainen.
Teosten yhteinen nimi on lainaus Isä meidän -rukouksesta eli Herran rukouksesta.
Lähteet:
Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11451
Svensk Filmdatabas: https://www.svenskfilmdatabas.se/sv/item/?type=film&itemid=56474
Tieteen termipankki määrittelee liettymisen seuraavasti: "pintavesimuodostuman pohjanläheisten osien täyttyminen sedimenteillä."
Meillä Suomessa vesistöjen, jokien ja järvien liettymistä aiheuttavat esimerkiksi metsätalous- tai turvesoiden ojitusten seurauksena ojista kulkeutuva erilainen orgaaninen aines ja kiintoaines. Tämä aines järveen päätyessään sedimentoituu pohjaan. Ojitusten lisäksi muita vesistöihin kulkeutuvan kiintoaineksen lähteitä ovat maatalouden pellot, kaupunkien ja taajaminen maankäyttö sekä kaivokset ja maanotto.
Kiintoaineen eroosio ja sedimentaatio virtavesissä - luonnollisesta prosessista virtavesien ongelmaksi: https://helda.helsinki.fi/items/ee5f20a9-e7c6-4df7-88dd-3debe329b574
Periaatteessa samat mekanismit...
Ilmaisulla "El Dorado" tai "Eldorado" tarkoitetaan tarunomaista Etelä-Amerikan pohjoisosissa sijaitsevaa kultaista kaupunkia. Suomenkielisessä Wikipediassa on aiheesta laaja artikkeli.
Heikki Poroila
Nykyaikaisten akkujen keston kannalta olisi parasta, että akun varaus olisi n. 30 prosentissa lataukseen laitettaessa. Kokonaan tyhjäksi nykyaikaisa akkuja ei kannata päästää. Lataus kannattaa yleensä pitää jossain 20-80 prosentin välillä.
Lähde:
https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/3a235688-d03f-4738-859e-0c88d558a184
https://elisa.fi/ideat/10-faktaa-alypuhelimen-akun-lataamisesta/
Suomessa aloitettiin pari vuotta sitten Ympäristöministeriön rahoittama Leväsieppari-hanke. Siinä tutkittiin jätevesien sisältämien ravinteiden talteenottoa ja kierrätystä levien avulla. Levät sitovat jätevedessä olevia ravinteita ja kun levät kerätään talteen, saadaan myös vedessä olevia ravinteita pois. https://yle.fi/uutiset/3-11174385
Lannoitustehossa päästiin parhaimmillaan noin puoleen väkilannoitteen tehosta. Levälannoitteet lisäsivät kasvua, mutta leviin sitoutuneet ravinteet liukenivat väkilannoitteita hitaammin kasvien käyttöön. Hankkeen loppuraportin voi lukea täältä https://www.vanajavesi.fi/2018/wp-content/uploads/2020/05/LOPPURAPORTTI…
Leväbiomassan lannoitusvaikutuksia tutkittiin myös Hämeen ammattikorkeakoulussa....
Espoon kaupunginkirjasto ottaa vastaan lahjoituksena hyväkuntoisia kirjoja, joille on kysyntää kirjastokäytössä. Kirjasto ottaa vastaan lahjoituksia sillä ehdolla, että jos aineistoa ei oteta kirjastokäyttöön, kirjasto voi laittaa sen kierrätyshyllyynsä tai hävittää muuten.
Useissa kirjastoissa on myös asiakkaiden ilmoituksille tarkoitettuja ilmoitustauluja. Ne on yleensä tarkoitettu ei-kaupallisille ilmoituksille. Kysy tarkemmin siitä kirjastosta, jonne haluaisit ilmoituksen laittaa. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Zdeněk Milerin luomasta myyrähahmosta ei liene tässä kyse. Olisitko siis katsonut espanjalaista animaatiota Furi ja maaginen metsä. Helsingin Sanomat esitteli vuonna 2004 tuolloin televisio-ohjelmistossa ollutta elokuvaa: "Päähahmo Furi on pieni, asiaankuuluvan suloinen myyrä, joka on rakastunut ystäväänsä Lindaan. Furi ei vain ole kovin rohkea, ja hän potee myös korkean paikan kammoa." Lehden kriitikko ei suhtautunut kovin arvostavasti animaatioon: "Mistä lähtien myyrät ovat olleet hitaita eläimiä? Hahmot eivät istu taustoihin, ja eritoten siniset (!) myyrät eivät oikein edes erotu, varsinkaan sinisävyisessä metsässä."
Helsingin Sanomat 17.12.2004
https://fi.wikipedia.org/wiki/Furi_ja_maaginen_mets%C3%A4
Tähän ei valitettavasti tutkimistani lähteistä tyydyttävää vastausta löytynyt. Maustaminen ei tunnu todennäköiseltä selitykseltä – ohuesta puusta tuskin mainittavaa aromia keitokseen erkanee. Todennäköisemmin kyse on jonkinlaisesta rituaalista, jolle voisi hakea taustaa esimerkiksi suomensukuisten kansojen suhteesta tuleen ja sen yhteydestä ruoanvalmistukseen.Maarit Knuuttila puhuu kirjassaan Kansanomainen keittämisen taito tulentekemisen ja -käsittelyn taidon sekä arkikeittämisen yhteydestä: "Ihminen, tuli ja koti sitoutuvat yhteen. Joseph Rykwertin mielestä kodin ei tarvitse olla mitään rakennettua, kuten talo, vaan se voi olla pelkästään tulisija jossain ulkosalla – paikka lämmitellä ja keittää, kokoontumispaikka, polttopiste. Uno...
