Laulaja Carola Standertskjöld-Liemolan hautapaikasta on kysytty aiemminkin Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa. Vastauksessa kerrotaan, että Carola on haudattu kotikartanon puistoon Hirsalaan. Lähteenä on käytetty Tuija Wuori-Tabermannin teosta Carola - sydämeen jäi soimaan blues (2004).
http://www.kysy.fi/kysymys/heihyvaa-uuden-vuoden-jatkoatiedustelisin-mi…
Sana maailma on esiintynyt Suomen kirjakielessä jo Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen, mutta sanan keksijää ei voida tietää. Sana edustaa rakenteeltaan ikivanhaa yhdyssanatyyppiä, jossa rakenneosat ovat rinnasteisessa suhteessa keskenään. Yhdyssanalla on vastineita useissa lähisukukielissä, esim karjalan "moailma" ja viron "maailm". Rinnasteisia yhdyssanoja on myös suomen etäsukukielissä, joten tämän sananmuodostuskeinon katsotaan olevan kantauralilaista perua.
Tiedot löytyvät Kaisa Häkkisen teoksesta Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY 2004)
Tämä Portian lausuman ajatus on William Shakespearen näytelmän Venetsian kauppias neljännen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta.
"The quality of mercy is not strain'd,
It droppeth as the gentle rain from heaven
Upon the place beneath: it is twice blest;
It blesseth him that gives and him that takes."
Tiina Ohimaa ja Alice Martin ovat suomentaneet kohdan näin:
"Armon luonteeseen ei pakko kuulu.
Se pisaroi kuin taivaan lauha sade
alas maahan. Siunaus on kaksinkertainen:
se siunaa antajan ja vastaanottajan."
Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan vuonna 1883 seuraavasti:
"Pakoittaa ei voi laupeutta lainkaan;
Kuin vieno sade taivaast´ alas maahan
Se tiukkuu, kaksin kerroin siunattuna:
se siunaa antaja ja ottajan."
Näytelmästä on olemassa...
Sanonta "Viisas ymmärtää vähemmälläkin" on lähtöisin Plautukselta peräisin olevasta latinankielisestä ilmauksesta Sapienti sat, 'kylliksi viisaalle; viisas ymmärtää mistä on kysymys, viisalle ei tarvitse selittää enempää'. (Arto Kivimäki, Summa summarum : latinankielisiä termejä)
Selvittelin asiaa selailemalla aihetta käsittelevää kirjallisuutta, mutta ensimmäisestä käyttökerrasta ei löytynyt tietoa. Katriina Järvisen ja Laura Kolben kirjan ”Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa” (Kirjapaja, 2007) esipuheessa sanotaan käsitettä ”luokkaretki” (”klassresa”) on käytetty Ruotsissa tarkoittamaan ”työväenluokasta lähtöisin olevan henkilön sosiaalista nousua” (s. 8). Suomessa sen sijaan heidän mukaansa on puhuttu enemmänkin sosiaalisesta noususta. Kyse ei siis olisi tämän mukaan niinkään maaltamuutosta tai Ruotsiin muuttamisesta vaan noususta korkeampaa yhteiskuntaluokkaan.
Luultavasti termi on ollut aika populaari, sillä sitä ei löytynyt vanhemmista sosiologiaa käsittelevistä teoksista, vaikka niissä käsitellään kyllä...
Lähtisin purkamaan kysymystäsi suomalaisten heimojen kautta - vaikka ne eivät olekaan nykyisin enää niin selkeästi erotettavissa, kuin aiemmin historiassa. Perustietoa suomalaisista heimoista löytyy ihan Wikipedian Suomalaiset heimot -artikkelista. Artikkelin mukaan suomalaiset heimot ovat muinaisia etnisiä ryhmiä - siis enemmän ja vähemmän erillään toisistaan eläneitä porukoita. Etninen ryhmä -Wikipedia-artikkeli määrittelee ne näin:
"Etnisellä ryhmällä tarkoitetaan ihmisjoukkoa, jonka katsotaan muodostavan erillisen ryhmän, joka perustuu sen jäsenten yhteiseen kulttuuriperintöön, uskontoon, kieleen, alkuperään tai ulkonäköön. Etniset ryhmä korreloivat kielialueiden kanssa ja ryhmien väliset etniset ja kielelliset rajat ovat usein...
Suomen sanojen alkuperä (osa 2; SKS ja Kotus, 1995) kertoo, että polku liittyy verbiin polkea. Se on esiintynyt suomen kirjakielessä sen alusta lähtien, ja sanalla on vastineita lukuisissa sukukielissä, joskin merkitys voi hiukan vaihdella. Koska tietoa sanan lainautumisesta ei ole, sitä voidaan pitää omaperäisenä sanana.
Kirjastossa sähköisenä käytössä oleva MOT Synonyymisanakirja antaa sanalle polku synonyymit ura ja tie. Suomen sanojen alkuperä (osa 3; SKS ja Kotus, 2000) kertoo, että myös nämä sanat ovat esiintyneet suomen kirjakielessä alusta lähtien. Siten nekin voidaan laskea omaperäiseksi, koska tiedossa ei ole lainaustumista muista kielistä.
Luultavasti sanoilla on ollut hiukan erilaisia merkityksiä, ja nykykielessähän tie...
Kärsämäki-nimestä on tehty monenlaisia olettamuksia ja arvailuja. Ehkä luotettavin lienee selitys, että nimi juontaisi alkunsa Ruhankankaalla olevasta mäen nyppylästä, jonka nimi on Kärsämäki. Tästä on perimätiedon mukaan kulkenut tie, jota matkustavaiset käyttivät silloin kun eivät jokea käyttäneet kulkuväylänään. Tämä pieni mäen "kärsä" oli heille merkkinä pian lähetyvästä joesta ja myöhemmin sen varteen muodostuneesta kylästä, joka sittemmin mäen mukaan sai nimen Kärsämäenkylä.
Kylännimestä on 1500-luvun lähteissä sekä muoto Kärsämä että Kärsämäki. Näistä Kärsämä on alkuperäisempi muoto. Nimen kantana on siis sana kärsä, johon on liittynyt johdin -mä. Paikannimissä kärsä tarkoittaa tavallisesti nientä tai niemenkärkeä.
Lähteet:...
Valenssi on se sanan ominaisuus, että se esiintyy tietynlaisten täydennysten kanssa. Selvimmin valenssillisia ovat verbit; esim. ihastua saa kaksi täydennystä, joista toinen ilmaisee ihastujan ja toinen ihastuksen kohteen (Tyttö ihastui räppiin), ja verbi asettaa saa kolme täydennystä: ne ilmaisevat asettajan, asetettavan entiteetin ja paikan, johon tämä päätyy (Äiti asetti maljakon pöydälle). Täydennysten määrän mukaan puhutaan yksi-, kaksi- tai kolmipaikkaisista verbeistä ja verbien paikkaisuudesta. Valenssin mukaiset täydennykset ovat verbin yhteydessä pakollisia, joskaan niitä ei ole aina pantu ilmi lauseessa vaan ne ymmärretään merkityksen kannalta mukana oleviksi: verbit kuvaavat tapahtumia tai tiloja, joihin väistämättä kuuluu...
Daffodils (tai I wandered lonely as a cloud, lähteestä riippuen) on suomennettu.
Wordsworth-suomennosvalikoimassa Runoja (WSOY, 1949) kysymyksessä siteerattu kohta kuuluu Aale Tynnin suomentamana seuraavasti:
"Niin yksin kuljin vaeltain
kuin pilvi yllä kumpujen,
kun äkkiä mä nähdä sain
narsissiryhmän kultaisen."
Tässä valikoimassa runo esiintyy ilman otsikkoa Mielikuvitus-sikermän seitsemäntenä runona.
Antologiassa Tuhat laulujen vuotta (WSOY, 1957) on Aale Tynnin myöhempi suomennos, otsikolla Vaelsin halki maisemain:
"Vaelsin halki maisemain
kuin pilvi yksin kulkien,
silmiini äkkiä kun sain
narsissiryhmän kultaisen."
Edith Holdenin Luontopäiväkirja 1905 -kirjasta (Otava, 1989) Keltanarsissit löytyy Aila Meriluodon suomentamana:
"Kuin...
Kylmässä ympäristössä paikallaan oleva ihminen kuluttaa lämpimässä oleilevaa enemmän energiaa, koska kehon lämmöntuottomekanismit (kuten lihasvärinä) käynnistyvät ruumiinlämmön säilyttämiseksi. Tilanne kuitenkin muuttuu, kun lähdetään liikkumaan reippaasti. Tällöin lihakset tuottavat lämpöä, ja pelkästään lämmöntuottoon tarvittavien mekanismien tarve vähenee. Liikkumiseen tarvittavan lihastyön hyötysuhde on noin 25%, joten suurin osa siihen käytetystä energiasta muuttuu joka tapauksessa lämmöksi. Liikkujalle tämä näkyy ylimääräisen lämmön poistumisena hikoiluna. Riittävän reippaasti liikkuessa pakkasellakin hikoiluttaa, joten lämpöä jää tällöin "yli" eikä energiankulutus kasva siksi, että kehoa tarvitsisi erikseen lämmittää.
Toisaalta...
Rahojen arvo riippuu niiden kunnosta. Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirjan mukaan vuoden 1890 hopeamarkan hinta on noin 5-200 euroa, hopeisen 2 markan arvo vaihtelee 10-600 euron välillä.
Nettisivustolla http://www.e-coins.tv näyttävät hopeisen vuoden 1889 dollarin hinnat vaihtelevan muutamasta nykydollarista yli 250 dollariin.
Tarkempaa vastausta voi kysellä Suomen Numismaatikkoliitosta http://www.snynumis.fi
Jean M. Untinen-Auelin Maan lapset -sarjassa on ilmestynyt tähän mennessä viisi osaa: Luolakarhun klaani, 1981 (The Clan of the Cave Bear); Hevosten laakso, 1982 (The Valley of Horses); Mammutin metsästäjät, 1988 (The Mammoth Hunters); Tasangon vaeltajat, 1990 (The Plains of Passage); Luolien suojatit, 2002 (The Shelters of Stone). Seuraavan osan ilmestymisestä ei ole vielä tietoa.
Runon Pekkalan veljet on kirjoittanut Yrjö Veijola. Se löytyy esim. teoksesta Lukemisto Suomen nuorille. Valitus 1949 ss. 99-100 tai teoksesta Lausuntarunoja nuorelle väelle 1949 ss. 125-126. Molemmat kirjat ovat saatavissa HelMet kirjavarastossa Pasilassa.
Huhtimäen koulu on yksi monista nimistä, joita nykyisestä Tammerkosken koulusta on sen yli satavuotisen historian aikana käytetty. Koulu on toiminut vuodesta 1924 lähtien kaupungin lahjoittamalle tontille Huhtimäelle Johanneksen kirkon (Tuomiokirkko) taakse rakennetussa uusklassismia edustavassa tiilirakennuksessa.
"Tammerkosken Tyttölyseo, Valtion tyttökoulu, Tampereen Tyttökoulu, Huhtimäen koulu, Kanala, - siinä rivi nimiä, jotka kaikki ovat joko virallisesti tai virattomasti tarkoittaneet sitä kaupunkimme oppilaitosta, joka marraskuussa juhlii 50-vuotista olemassaoloaan."
(Helvi Jokinen, Huhtimäen koulu täyttää 50 vuotta. Tammerkoski 1958:10, s. 331)
"Tammerkosken koulun alkuperäinen nimi oli virallisesti Tampereen tyttökoulu. Se sai...
Etymologiaa emme sanalle löytäneet, mutta sanan tuntee mm. kielitoimiston sanakirja. Se kertoo verbin lesoilla olevan arkikielinen ja tarkoittavan leveilemistä, leuhkimista, lesoamista:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Heikki Paunosen kirjassa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : stadin slangin suursanakirja (2001) annetaan sanalle leso merkitykset leuhka, ylpeä. Kirja tuntee myös sanat lesoilla, lesoominen, lesota ja lesottaja, jotka liittyvät samoin ylpeilyyn ja mahtailuun.
Myös monet kollegani eri murrealueilta tuntevat sanan, vaikka itselleni se olikin tuntematon.
Rauhantanssit järjestettiin 10.5.1945, joka oli torstaipäivä. voittajavaltioiden liput liehuivat tangoissa, Ossi Aallon ja Jaakko Vuormaan orkesterit soittivat.
Vapaan sanan lehdestä toukokuulta löytyi tieto, että juhlat alkoivat kello 14. Lehden mukaan paikalla oli 80000 henkeä. Ohjelmassa oli Maamme-laulun ja voittajavaltioiden kansallislaulujen lisäksi puhe, Anna Elina (Lullan) Helon lausuntaa ja tanssimusiikkia usean torin eri puolille sijoittuneen orkesterin voimin. Suurten joukkojen kokoontuminen oli tuolloin mahdollista sen vuoksi, että 10.5.1945 oli helatorstai. Sodan ajan tanssikielto oli pääosin purettu edellisen vuoden loppuun mennessä.
Kansan arkisto http://www.kansanarkisto.fi/ voisi tietää asiasta enemmänkin, kun...
Israel nimenä on ollut käytössä jo tuhansia vuosia, eikä sen juurista ja merkityksestä ole täyttä varmuutta. Se on ollut alunperin miehen nimi, ja sen vanhimman kirjoitetun muodon uskotaan löytyvän egyptiläisestä Merenptahin steelasta (n. 1200 eaa).Isra-alkuosan arvellaan voivan tulla esimerkiksi sanasta, joka hepreassa on muotoa: śārar tai: śārâ (hallita, olla vallassa).Vanhassa testamentissa nimi selitetään näin: "Silloin hän sanoi: "Sinun nimesi älköön enää olko Jaakob, vaan Israel, sillä sinä olet taistellut Jumalan ja ihmisten kanssa ja olet voittanut". (1. Moos. 32:28). Tai kuten Baker's Evangeligal Dictionary of Biblical Theology selittää: "Tämä nimi on yhdistelmä hepreankielisistä sanoista, jotka tarkoittavat "painia"...
Kyllikki Villa on suomentanut tämän luvun 11. heinäkuuta lopusta löytyvän kohdan seuraavasti:
"Ihminen haluaa saada osakseen rakkautta, sen puutteessa ihailua, sen puutteessa pelkoa, sen puutteessa inhoa ja halveksuntaa. Hän haluaa herättää toisissa ihmisissä jonkinlaista tunnetta. Sielu kavahtaa tyhjiötä ja haluaa kosketusta mihin hintaan hyvänsä." (s. 93)
Otava julkaisi vuosina 1978-79 Salapoliisitehtäviä-nimistä kirjasarjaa, jossa ilmestyi kaikkiaan neljä Wolfgang Ecken kirjaa: Mustapukuinen mies, Punaisten apinoitten linna, Kasvot ikkunassa ja Musikaalinen kiristäjä. Kussakin kirjassa on parikymmentä lyhyehköä rikostapausta ja kuhunkin niistä liittyy kertomuksessa annettujen johtolankojen ja vihjeiden avulla ratkaistavissa oleva tehtävä. Tehtävät on jaettu vaikeusasteensa mukaan helppoihin, vaikeahkoihin ja vaikeisiin; ratkaisut löytyvät kirjan lopusta. Nämä saattaisivat olla kysymyksessä peräänkuulutettuja tehtäväkirjoja.
