Ainakin Ritva Luostarisen kirjassa Kummallinen kirahvi (WSOY, 1975) lapsi seikkailee kuussa kirahvin kanssa.
"Kuusivuotias Pekka on kotona yksin. Äkkiä kuuluu vuoteen alta rapinaa. Sieltä alkaa tulla näkyviin pitkää jalkaa ja kaulaa; kohta hipoo kattoa jo pieni nuposarvinen pää. Tällä tavoin Sissi-kirahvi tulee Pekan elämään - ja muuttaa sen kokonaan. Ystävykset seikkailevat kaupungin puistossa, merellä ja kuussa asti, ja Pekalla on hauskaa koko kesän."
Jaakko Hämeen-Anttilan suomentama valikoima Tuhat ja yksi yötä (Otava 2010) on ainoa suoraan arabiasta tehty suomennos Tuhannen ja yhden yön tarinoista. Se sisältää myös Hämeen-Anttilan alkusanat, jotka valottavat tarinoiden historiallista kontekstia. Teos sai ilmestyessään varsin positiiviset arvostelut. Hämeen-Anttilan suomennoksen voisi ajatella antavan parhaan käsityksen alkuperäisistä teksteistä. Valikoimana se on kuitenkin melko suppea. Enemmän kertomuksia löytyy WSOY:n vuosina 1956-1957 julkaistusta 6-osaisesta suomennoksesta Tuhatyksi yötä (myöhemmissä painoksissa Tuhat ja yksi yötä), jonka ovat kääntäneet J. A. Hollo ja Elina Vaara, sekä monien eri suomentajien työnä syntyneestä niin ikään 6-osaisesta Tuhannen ja yhden yön...
Helsingin kaupunki on kaupunginvaltuutettujen aloitteesta selvittänyt mahdollisuutta avata avoimia ja valvottuja huumeiden käyttöön tarkoitettuja tiloja. Sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtajan nimeämän, muun muassa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista sekä Helsingin poliisilaitoksen edustajasta koostuneen työryhmän selvitys valmistui 1.2.2019. Selvityksessä todetaan, että kansainvälisten kokemusten perusteella valvotut, huolellisesti suunnitellut ja oikein sijoitetut käyttötilat vähentävät huumehaittoja, minkä lisäksi niillä voi olla suotuisia vaikutuksia myös yleiseen järjestykseen, julkisten tilojen siisteyteen ja asuinympäristöjen turvallisuuden tunteeseen. Suomessa kokeilun...
Ikävä kyllä, en onnistunut jäljittämään Sittisontiainen-nimistä satua. H. C. Andersenin satujen joukosta löytyy kyllä Sittiäinen - kelpaisikohan se? Sadun alussa taistelussa ansioituneelle keisarin hevoselle pannaan kultakengät. Sittiäinen tahtoo myös kultakengät, mutta seppä kieltäytyy sellaisia laittamasta. Sittiäinen loukkaantuu ja lähtee maailmalle, missä se kohtaa lisää koettelemuksia. Lopulta se kuitenkin päätyy takaisin keisarin talliin, kultakenkäisen hevosen selkään, ja karvaat pettymykset kääntyvät lopulta iloksi, kun sittiäinen oivaltaa, että keisarin hevonen on saanut kultakengät, jotta sittiäinen ratsastaisi sen selässä.
Sittiäinen löytyy monestakin Andersenin satujen valikoimasta, esimerkiksi Andersenin suuresta satukirjasta...
Kysymyksesi oli niin vaikea, etten löytänyt tietoa kirjaston kirjoista tai tietokannoista. Siksi kysäisin viisaammilta ja sainkin nopeasti vastauksen:
"Hei,
Tämä olikin hauska kysymys! Norsun kärsähän on eräänlainen pidentynyt nenä, josta löytyy kaksi sierainta. Sieraimet ovat sen verran leveät, ettei niihin voi jäädä hernettä jumiin. Norsu ei voi suoraan juoda kärsän kautta vaan se imee ensin kärsän täyteen vettä ja ”puhaltaa” sitten veden suuhunsa. Jos kärsään juuttuisi norsun imiessä vettä jokin suurempi esine, saisi norsu sen töräytettyä pois. Sen töräykset ovat todella voimakkaita, kuten ehkä olette nähneet luontodokumenteissa. Suodatinta kärsässä ei ole.
Törähtelevin terveisin,
Hanna Hyvönen
Asiakasneuvoja
LUOMUS –...
Mikrofilmatut lehdet ovat Kansalliskirjastossa. Niitä pääsee lukemaan varaamalla lehdet kaksi vuorokautta etukäteen puhelimitse (+358 (0)2941 23196) tai sähköpostitse
(kk-palvelu@helsinki.fi). Ilmoita varatessasi nimesi ja puhelinnumerosi. Mikrofilmejä pidetään sinulle varattuna neljä viikkoa. Alla linkki Kansalliskirjaston yhteystietoihin:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Koski HL:n kirkonkirjoja on mikrofilmattuna Hämeenlinnan maakunta-arkistossa, josta niitä voi saada lainaksi (niitä voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta). Mikrofilmien luku edellyttää lukulaitetta; Hämeenlinnan maakunta-arkistossa on mikrofilmien lukupaikkoja. Maakunta-arkistosta voi myös pyytää maksullisen sukuselvityksen.
Hämeenlinnan maakunta-arkisto: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/hma/tietopalvelu.htm
Suomen Kansallisarkistosta Helsingistä löytyvät myös kirkonkirjat mikrofilmattuina: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/tietopalvelu/sukututk…
Myös Hämeenkosken kirkkoherranvirastossa saattaa olla arkistoituna vanhat kirkonkirjat, josta tieto löytyy: http://www.evl.fi/sertika/perus/hameenkoskenseurakunta_fi....
Maailman suurin kirjasto on Kongressin kirjasto Washingtonissa. Sen kokoelmaan sisältyy yli 164 miljoonaa nimekettä. Hyllymetrejä tämän aineistomäärän säilyttämiseen tarvitaan noin 1 350 000 (838 mailia).
https://www.loc.gov/about/fascinating-facts/
Kyllähän ensimmäisenä mieleen tulee Raymond Queneaun Tyyliharjoituksia. Kirjassa kerrotaan ruuhkabussissa tapahtunut pikku sattumus 99 kertaa tyylilajia vaihdellen. Alkuteos on ilmestynyt 1947, suomennos 1991. Sitä on etsitty muutamaan otteeseen palvelussamme https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=tyyliharjoituksia
Aikaisemmissa vastauksissa mainittu myös ainakin Georges Perecin Elämä: käyttöohje. Se taas koostuu 99 luvusta, joista kukin kertoo yhden pariisilaisen kerrostalon huoneesta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Elämä:_Käyttöohje
Eräässä vastauksessa mainitaan lisäksi vielä nimillä Ilja Ilf ja Jevg. Petrov kirjoitettu Kaksitoista tuolia. Humoristinen romaani, jossa metsästetään anopin kadonneita...
Aku Ankka -lehdessä julkaistavien tarinoiden perustuotannosta vastaa tanskalainen Egmont-konserni. Suomalaisen Aku Ankka -lehden toimitus valitsee tarjotusta tuotannosta meillä julkaistavat tarinat. Ylen jutussa vuodelta 2015 todetaan, että Suomen Aku Ankan toimitus hylkää noin neljänneksen Egmontin tarjoamasta tuotannosta. Syynä tälle on suomalaisten lukijoiden tarkka maku. Väkivaltaiset ja oudot tarinat eivät ole suomalaisten lukijoiden mieleen ja virheet tai hahmojen epäluonteenomainen käytös saavat meikäläiseltä lukijakunnalta helposti kritiikkiä. Muissa pohjoismaissa tarinoita ei seulota yhtä tarkasti kuin Suomessa, vaan tanskalaisesta tarjonnasta julkaistaan suurin osa sellaisenaan.
https://yle.fi/uutiset/3-...
Kirsti Koivulan kokoamassa kirjassa Yhdessä juhlaan: esityksiä koulun näyttämölle (1992) on Sirkka-Liisa Salmen kirjoittama lastennäytelmä nimeltä Peikkonäytelmä äitienpäivänä. Näytelmässä valmistaudutaan viettämään äitienpäivää. Sadun peikko ei ole menettänyt häntäänsä vaan sillä ei ole häntää ollutkaan. Kirjassa Metsän siimeksessä: pohjoista taikaa (1997) taas on Anna Wahlenbergin kirjoittama satu Peikkotyttö, jossa sadun peikko on menettänyt häntänsä. Kyseessä on siis satu eikä näytelmä.
Täsmälleen kysymääsi vastaavaa kirjaa emme onnistuneet jäljittämään. Toivottavasti toinen näistä on oikea.
Joitakin romaaneja kaski- eli metsäsuomalaisista on kirjoitettu, ovat tosin jo aika vanhoja. Kirjat ovat ainakin Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa ja saatavissa kaukolainaan:
- Yrjänä Kailanen ja hänen poikansa / Schröder Gusta (1934)
- Henkipatot: Kertomus Värmlannin suomalaismetsistä
Kulomaa, J.K (1929)
- Pekka Huuskoinen / Schröder Gustaf(1919)
- Ruotsin salo-suomalaisia / Lindholm Valdemar(1908)
Sotilaan jäädessä täysin varmasti sotavangiksi, lähiomaisille pyrittiin tiedottamaan asiasta mahdollisimman nopeasti, esimerkiksi puhelimitse tai kirjeellä. Myös sotilaan kaatuessa tiedottamiseen pyrittiin niin ripeästi kuin mahdollista, mutta tällöin varma suruviesti pyrittiin tuomaan kaatuneen kotiin henkilökohtaisesti esim. papin toimesta.
Hyvin usein tilanteet rintamalla olivat kuitenkin epäselviä - ei ollut varmuutta siitä, jäikö sotilas kaatuneena ei-kenenkään maalle, vangiksi vai esimerkiksi vihollisen linjojen taakse "loukkuun". Tästä johtuen omaisille jouduttiin monesti myös tiedottamaan, että sotilas on kadonnut, eikä hänen lopullisesta kohtalostaan ole vielä toistaiseksi tietoa. Hän saattoi siis maata kaatuneena rintamalinjojen...
Lotta Svärd -järjestö sai nimensä J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista. Yhdessä runossa kerrotaan miestään sotatantereelle seuranneesta naisesta, jonka nimi oli Lotta Svärd. Lisää tietoa mm. nimen käyttöönotosta järjestön nimeksi löytyy esimerkiksi perinne.fi -sivustolta. Suora linkki nimeä käsittelevään osioon on https://perinne.fi/lotta-svard-jarjesto/lisatietoa/lotta-svard-nimi/.
Ei ollut, tuskin edes yksittäisiä harhailijoita. Kustaa III käynnisti hyökkäyssodan Venäjää vastaaan kesäkuussa 1788, jolloin pääosa venäläisten parhaista joukoista oli Turkin rintamalla. Kesän sotaretken taistelut Kymijoella ja Savossa jäivät vaille ruotsalaismenestystä, mutta myöskään harvalukuisista venäläisistä varuskuntapataljoonista ei ollut hyökkäämään, ennen kuin sota keskeytettiin talveksi ja armeijat siirrettiin talvimajoitukseen. Myöhempinäkin sotavuosina kahakointi jäi Savon ja Kymenlaakson alueelle. Sotaa käytiin vuosien 1788-1790 sodan aikana siis sangen kaukana Varsinais-Suomesta.Kustaa III:n sodasta voi lukea enemmän seuraavasta teoksesta:Viinikainen, S., & Mäki, H. (2015). Teatterikuninkaan sota: Kustaa III:n ja...
Ihan varmaa syytä on mahdotonta sanoa. Elokuva on tehty vuonna 1999, joten siitä tehty videokin on jo melko vanha. Itse pidän todennäköisimpänä sitä, että elokuva on ehkä ollutkin jonkin pääkaupunkiseudun kirjaston kokoelmissa, mutta on jo huonokuntoisena poistettu. Poistettu aineisto ei näy Helmetissä.
Kaikkiin elokuviin ei välttämättä anneta kirjasto-oikeuksia. Sellaisia elokuvia ei edes tarjota kirjastoille, ja näin ollen niitä ei myöskään voida ottaa kokoelmiin. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan ilmeisesti ole kyse siitä, koskapa löysin kyseisen elokuvan pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevista kirjastoista. Sitä löytyy vain muutama kappale videokasettina, mutta se on mahdollista tilata kaukopalvelun kautta lainaajalle pääkaupunkiseudulle...
Yhdistyneiden kansakuntien hyväksymässä Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 2. artiklassa todetaan "Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta. " Suomen yhdenvertaisuuslaki löytyy Finlex-palvelusta osoitteessa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141325
Varsinaisia juridisia perusteita kannattaa kysyä oikeustieteen ammattilaisilta; oikeusministeriön viestintäyksikön s-postiosoite on viestinta.om@om.fi
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus...
Sukunimeä Pöllönen on tavattu koko savokarjalaiselta alueelta. Se on vaihdellut siellä erityisesti nimien Pöllänen ja Pölönen kanssa. Länsi-Suomessa on käytetty runsaasti talon- ja lisänimeä Pöllö, joka voi jossain tapauksissa olla lyhentymä nen- loppuisesta sukunimesta. Pöllä ja Pöllö -nimien taustalla saattaa olla Pekka-nimen kansankielinen rinnakkaisasu Pelle. Nimen yhdistyminen lintuun ja tyhmää ihmistä tarkoittavaan pöllö-sanaan, on mahdollisesti vaikuttanut nimen yleistymiseen, ja myös vähenemiseen, koska 1900-luvun alussa nimeä on vaihdettu toisiin sukunimiin.
Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet
Runon nimi on Odottaja ja se löytyy Hellaakosken kokoelmista Huomenna seestyvää (1953) ja Runot (1953 ja myöhemmät painokset).
Runo näyttää olevan kokonaisuudessaan myös YLE:n sivuilla osoitteessa:
http://www.yle.fi/a2/teema.html
Turun taidemuseon varmentaman tiedon mukaan Autuaitten saari on todellakin Akseli Gallèn-Kallelan maalaus.
Tämä matka -näyttely on avoinna Turun taidemuseossa 28.11.2010. Lisätietoja Turun taidemuseon sivuilta www.turuntaidemuseo.fi.
