Pikaisella tiedonhaulla löysin maksumuurin takana olevan lehtiartikkelin ja nostona siitä näkyi maininta, että vanha nimitys raakku tulisi venäjän kielen simpukkaa tarkoittavasta sanasta rakushka. Tutkin asiaa lisää Suomen etymologisesta sanakirjasta, joka löytyy Kotimaisten kielten keskuksen / Kotuksen sivujen kautta. Siellä hakusana raakku tuotti tuloksen, joka vahvistaa etymologian olevan venäjän kielessä. Sana raakku on myös Kotuksen hyväksymä.Suora linkki Suomen etymologiseen sanakirjaan on https://kaino.kotus.fi/ses/
Löydät Rydbergin Tonttu-runon kaikki yksitoista säkeistöä ainakin Lapsuuden joulu 1 -kokoelmasta sekä teoksesta Runon pursi. Joulun toivelaulukirjasta löytyy Lyyli Vartovaara-Kallioniemen sävelet kysyiseen runoon.
Kysymyksesi on sikäli kinkkinen koska asia riippuu hieman siitä miten älypuhelin määritellään. Esimerkiksi kommunikaattoreita pidetään ensimmäisinä älypuhelimina. Ensimmäinen kommunikaattori oli vuonna 1993 julkaistu IBM Simon. Nokia taas esitteli vuonna 1996 älypuhelimen Nokia Communicatorin. Ensimmäisenä modernina älypuhelimena taas voidaan pitää ruotsalaisen Ericssonin vuonna 2000 markkinoille tuomaa R380-matkapuhelinta. Suomessa älypuhelin yleistyi vasta 2010-luvulla.
Lähteet:
Kettunen, Niko & Paukku, Timo: Kännykkä. Lyhyt historia. (SKS, 2014)
https://yle.fi/uutiset/3-8745568
https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84lypuhelin#cite_note-7
Maailma tänään -kirjasarjasta (ilmestynyt vuonna 1997) löytyivät seuraavat tiedot Ranskasta: pinta-ala 543.965 neliökilometriä, asukasluku 58 miljoonaa vuonna 1993, valtiomuoto monipuoluetasavalta kaksikamarinen eduskunta. Elinkeinot maatalous ja kalastus 6,3 % bkt:sta, kaivost. ja teollisuus
19,1 % bkt:sta, kauppa 13,6 % bkt:sta, julkishallinto ja puolustus:15,8 % bkt:sta, palvelualat 23,2 % bkt:sta.
Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta osoitteesta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro voit etsiä tietoa Ranskan historiasta asiasanoilla: Ranska, historia. Näin löytyvät esim. seuraavat teokset Hovi, Kalervo: Ranska suurvallasta Euroopan rakentajaksi ja Cole, Robert: Matkaopas historiaan : Ranska. Tilastoja löytyy käsikirjastostamme esim....
Naiset muuttavat kotoa omaan asuntoon tavallisimmin 18-19 vuotiaina, miehet 18-20 vuotiaina Nuorten asuminen 2005 -tutkimuksen mukaan.
(http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=46396&lan=fi)
Kielitoimioston ohjeissa sanotaan, että kun yhdyssanan tai sanaliiton ensimmäinen osa on genetiivisssä, sekä yhteen että erilleen kirjoittaminen on usein mahdollista. Yhteen kirjoitettuna kokonaisuus on voi olla termimäisempi, erilleen kirjoitettuna sanat luonnehtivat ilmiötä tekstiyhteydessä väljemmin. Kakun täytteen tapauksessa kuitenkin sanaliitto, siis erilleen kirjoitettuna lienee useimmissa tapauksissa perustellumpi ja luontevampi.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/121
Suomalainen tietosanakirja 8, Espoo 1993, määrittelee s.86 hakusanaa "tiede" seuraavasti:
Tiede, järjestelmällinen ja yhtenäinen yleispätevien ja varmojen tietojen kokonaisuus; myös tietyn alan ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällinen ja kriittinen tutkiminen. Tiedon laadun perusteella tieteet voidaan jakaa muodollisiin eli formaalisiin tieteisiin, jotka käsittelevät ainoastaan käsitteiden muodollisia, kokemuksesta riippumattomia ominaisuuksia (matematiikka ja logiikka) sekä todellisuuteen kohdistuviin reaalitieteisiin. Viimeksi mainitut jaetaan usein kahteen pääryhmään: luonnontieteisiin ja humanistisiin eli hengentieteisiin.----Tieteen yleisinä tuntomerkkeinä esitetään usein objektiivisuus, autonomisuus, kriittisyys ja...
Vaalilain 17 §:n mukaan tosiaan " Sekä vaalilautakunnan että vaalitoimikunnan jäsenten, että niiden varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa asianomaisessa vaalipiirissä edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita puoluerekisteriin merkittyjä puolueita. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien poliittista edustavuutta tarkastellaan erikseen jäsenten ja varajäsenten kohdalla. Näin tehdään myös tasa-arvolain soveltamisessa. Sekä varsinaisissa jäsenissä että varajäsenissä on siis oltava naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 40 %."
Vaalitoimitsijoiden valitseminen rekisteröityjen puolueitten edustajien joukosta tähtää sekä keskinäiseen valvontaan että pyrkii varmistamaan kansalaisten näkemyksiä tasapuolisesti edustavaan...
Lapio on kivikautinen keksintö. Se kehittyi suurten eläinten lapaluista tehdyistä työkaluista, joita käytettiin piikiven louhimiseen. Lapion etäinen edeltäjä oli kaivukeppi, jolla entisaikojen maanviljelijät rikkoivat maanpinnan ennen kylvötöitä.
Britanniassa käytettiin kaivutöissä puisia lapioita noin 1300 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Teräslapaisen lapion toivat Eurooppaan luultavasti roomalaiset n. 2150 vuotta sitten. Roomalaiset käyttivät myös puisia lapioita, joiden lavan alareunassa oli teräsvahvistus.
Lähde:
Keksinnöt kautta aikojen
Sutta ei ole kutsuttu aivan yhtä monella tavalla kuin karhua. Se voi olla paitsi susi myös mm. hukka, huntti ja häntti. Suden peitenimenä tavataan myös esim. höntti ja häntäheikki.
Irjala oli ollut rälssitilana vapautettu maaverosta kuninkaalle suoritettavaa ratsupalvelusta vastaan. Käytettävissä olevista kartanokirjoista eikä verkosta löytynyt vastausta kysymykseen miksi kartanoa kutsuttiin kasarmiksi. Voisikohan nimitys juontaa jurensa rälssiajoilta? Kirjastoissa on jonkin verran kartanokirjoja, joita kannattaa tiedustella niistä etenkin jos niiden tietoja ei ole aineistoluettelossa. Esim. teoksessa Suomen kartanot ja suurtilat (1939)on Irjalan kartanosta kirjoitettu sivulla 192. Kirjaan voi tutustua mm. Sellon kirjastossa Leppävaarassa ja sen sivuista voi ottaa valokopioita.
Jos olet saanut kirjastokortin alle 15-vuotiaana, se on voimassa, kunnes täytät 15 v. Siinä yhteydessä korttiin tehdään muutoksia.
Jos olet hukannut kirjastokorttisi, se tulee kuolettaa ilmoittamalla asiasta kirjastoon. Kirjastokortin katoamisesta voi jättää ilmoituksen nauhalle kirjastojen ollessa suljettuna soittamalla puhelinnumeroon 09-310 85309. Et ole vastuussa siitä aineistosta, joka on lainattu kadonneella kortilla sen jälkeen kun ilmoitus kortin katoamisesta on tehty.
Kadonneeksi ilmoitettu kirjastokortti poistetaan käytöstä. Uusi kirjastokortti on maksullinen. Alle 15-vuotias saa maksaa uudesta kortista kaksi euroa ja yli 15-vuotias kolme euroa.
Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön...
Paula Vesala on säveltänyt ja sanoittanut kappaleen "Unohdus" televisiosarjaan "Munkkivuori". Kappaleen esittää Maija Sariola.Paula Vesala Instagramissa 18.11.2022:https://www.instagram.com/vesalaofficial/p/ClGxnCktQtC/
Helsingin kirjastojen tulostimilla ei voi käyttää itse tuomiaan papereita tai tarra-arkkeja. Tarrojen tulostus onnistuu ainoastaan vinyylileikkureilla. Vinyylileikkurilla voi luoda ja leikata joko tavallisia tarroja tai kuvioita kangaspainatuksiin. Helsingissä vinyylileikkureita voi käyttää Oodin, Kontulan, Oulunkylän ja Pasilan kirjastoissa. Ne voi varata Varaamo-palvelun kautta. Jos laitteiden käyttöön tarvitsee opastusta, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon.
Varaamo: https://varaamo.hel.fi/
Helmet - vinyylileikkurit . https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-aineistotietokannasta http://www.helmet.fi löytyvät sanahaulla (kirjoita hakulaatikkoon maria magdal** ja rajaa aineisto valitsemalla kirjat) seuraavat teokset:
Tekijä Boer, Maria de
Teos Maria Magdalena : bakom myterna : på jakt efter vem hon verkligen var
Tekijä Marjanen, Antti
Teos The woman Jesus loved : Mary Magdalene in the Nag Hammadi Library and related documents
Tekijä Skantze, Margareta
Teos Maria Magdalena : den första aposteln : passionsdrama & essä
Tekijä Koivunen, Hannele
Teos The woman who understood compeletely : a semiotic analysis of the Mary Magdalene myth in the Gnostic gospel of Mary
Tekijä Koivunen, Hannele
Teos Madonna ja huora / Hannele Koivunen
Teos Eevan tie alttarille :...
Kiitos ja kiitoksia tarkoittavat samaa ja niillä on siis sama alkuperä.
Kiitos on sanan yksikkömuoto, kiitoksia taas monikko. Kielitoimiston sanakirja
Janne Saarikivi pohtii tutkielmassaan sivulla 276 sanan Kiitos etymologiaa. https://edition.fi/suomalaisugrilainenseura/catalog/view/11/1/130-1
Käytössämme olevissa sanakirjoissa Kielitoimiston sanakirjassa, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/viikonloppu?searchMode=all ja Nykysuomen sanakirjassa vuoden 1966 painoksessa sana löytyy, mutta sen yleisyydestä ei ole mainittu mitään.
Haussa digitoiduista sanoma- ja aikakauslehdistä sekä pienpainatteista löytyi useita osumia viikonlop* alulla, joten sanaa on kyllä käytetty suomen kielessä esimerkiksi sanomalehtiartikkeleissa ennen 1950-lukua, https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=viikonlop*&formats=NEWSP….
Siitä, miten yleinen viikonloppu-sana on ollut puhekielessä tai toivotuksissa kannattaa kysyä tarkemmin Kotuksen Kielineuvonnasta, https://www.kotus.fi/palvelut/...
Etenkin Tove Janssonin ja Mauri Kunnaksen lastenkirjoja on käännetty runsaasti englanniksi. Osa Janssonin kirjoista sopii hyvin vielä kymmenvuotiaillekin. Tässä olisi lista kirjoista:
1) Helakisa, Kaarina: The journey of Pietari and his wolf
(alkuteos: Pietari ja susi
alanimeke: tarina eräästä lapsesta monille
aikuisille ja lapsille, Saara Tikan kuvitus)
2) Jansson, Tove: Moominsummer madness
(alkuteos: Farlig midsommar)
3) Jansson, Tove: Moominpappa's memoirs
(alkuteos: Muuminpappas memoarer)
4) Jansson, Tove: Moominpappa at sea
(alkuteos: Pappan och havet)
5) Jansson, Tove: Comet in Moominland
Alkuteos: Kometjakten)
6) Jansson, Tove: Moominland midwinter
(alkuteos: Trollvinter)
7)...
Calidris Kustannuksella on suomenkieliset verkkosivut, ja sivustolta löytyvän tiedon mukaan kustantamo toimii nykyisin Ruotsin ja Norjan lisäksi myös Suomessa. Toiminta Suomessa on verkkosivujen mukaan vasta käynnistymässä. Kirjastojen tietokannoista ei ainakaan toistaiseksi löytynyt suomalaisten kirjailijoiden teoksia tältä kustantajalta. Lisätietoja voi kysyä suoraan kustantamosta sähköpostite info@calidriskustannus.fiKustantamon suomenkieliset verkkosivut löytyvät osoitteesta calidriskustannus.fi
