Hei!
Se voi olla hyvinkin mahdollista. Kirjaston CD-levyt ovat kovassa käytössä. Rutina tai jumittaminen voi johtua naarmuista tai tahroista. Kannattaa tarkistaa, näkyykö levyn lukupinnalla sormenjälkiä tai muita tahroja. Ne voi puhdistaa itse esimerkiksi kevyesti kostutetulla mikrokuituliinalla. Puhdistusliike suuntautuu levyn keskiöstä ulkoreunaa kohti. Kun palautat levyjä kirjastoon, kerro siellä, jos levy ei ole toiminut hyvin. Jos levy ei ole vielä kovin naarmuinen, niitä voidaan hioa kirjastossa.
Digi.kansalliskirjasto.fi:n löytyy vanhoja kirjoja ja lehtiä. Sieltä löytyy esimerkiksi Koti-lehden satuleikkikuvaelma, jossa kerrotaan, kuinka lapset hyppäävät kittilää eli hyppäävät ruutua, https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/949853?term=kittil%C3%A4%C3%A4&term=hypp%C3%A4%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n&term=kittil%C3%A4n&term=leikkim%C3%A4%C3%A4n&page=39 Kuvaelmasta käy ilmi, että jalka ei saa osua viivalle, aivan kuin nykyisissäkin ruudunhyppäysleikeissä. Lisää tietoa leikistä voisi saada esimerkiksi Karjalaisesta nuorisoliitosta https://www.karjalainennuorisoliitto.fi/karjala/karjalaisten-tanssien-t…
Hei!
Tästä ruotsalaisesta kirjailijasta löytyy valitettavasti hyvin vähän tietoja suomen kielellä. Teoksessa De läses än: från Louisa Alcott till Erik Zetterström on kirjailijan lyhyt elämäkerta ruotsiksi.
Ruotsinkielisestä Wikipediasta löytyy perustietoja kirjailijasta, osoitteesta http://sv.wikipedia.org/wiki/Martha_Sandwall-Bergstr%C3%B6m Sivun voi myös kääntää 'huonoksi suomeksi', jolloin saa perustiedot kirjailijasta (http://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=sv&u=http://sv.wikipedia… ). Tunnetuimpia hänen teoksistaan ovat Gulla-kirjat.
Dokumenttien kääntäminen onnistuu Google-kääntäjä-sivustolla (https://translate.google.com/), jossa voi valita koneeltaan tiedoston, jonka haluaa käännettäväksi. Sivusto kääntää korkeintaan 10 Mt:n kokoisia dokumentteja.
Ohje dokumentin kääntämiseen tietokoneella (https://support.google.com/translate/answer/2534559?co=GENIE.Platform%3DDesktop&hl=fi):
Siirry tietokoneella Google Kääntäjään.
Valitse vasemmasta yläreunasta Dokumentit.
Valitse Selaa tietokonetta ja käännettävä tiedosto.
Valitse käännöksen kohdekieli klikkaamalla oikeasta yläreunasta alanuolta .
Valitse Käännä.
Elohiiri (myokymia) on yleensä toisessa alaluomessa tai jossakin silmän ympäristössä http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00… ja
http://www.tohtori.fi/?page=5331684&id=7415790
Neurologian kirjassa on kerrotaan, että kyseessä on tavallinen ja terveelläkin henkilöllä oleva tahaton lihasten nykiminen.
Helsingin sanomissa on monipuolinen artikkeli elohiirestä. Elohiiri voi johtua silmien lihasten kuormittumisesta, ehkä toisen silmän lihakset kuormittuvat enemmän http://www.hs.fi/elama/a1342927713291
Olisivatkohan kyseessä ehkä Ian Robinsonin kirjoittaman Taikamaan tarinoita -sarjan kirjat Taikalinna, Taikametsä, Taikajärvi ja Taikavuori (Kirjalito, 1978)? Kuvitus on Gillian ja Ronald Embletonin. Näiden saatavuus näyttää kyllä vapaakappalekirjastoja lukuunottamatta aika heikolta.
Finna | Taikamaan tarinoita
Onnet | Taikamaan tarinoita
Emma on vanha saksalainen nimi ja pohjautuu sanaan ermin tai irmin eli suuri, voimakas.
Ida on samoin germaaninen nimi. Alkuosa id merkitsee työtä, toimintaa tai ahkeruutta, ja se esiintyy myös muinaisskandinaavisen ikuisen nuoruuden jumalattaren Idunin nimessä. Pyhä Iduberga on saksalainen raskaana olevien naisten suojeluspyhimys.
Alexandra tulee kreikasta ja tarkoittaa puolustajatarta tai suojelijatarta.
Lähteet: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 1999) ja Eeva Riihonen, Mikä lapselle nimeksi? (Tammi 1992)
RITVA-tietokannan mukaan kymmenosainen Tahdissa mars! on esitetty vuonna 1998 Ylellä. Ohjelma on katsottavissa RITVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä. Tiedot katselu- ja kuuntelupisteistä avautuvat alla olevasta linkistä.Lähde: RITVA-tietokanta: Tahdissa mars! https://www.rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=%22tahdissa+mars%22Katselu- ja kuuntelupisteet: https://www.rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
Runo on Jorma Eton ja nimeltään Suomalainen. Runo on alunperin ilmestynyt Eton kokoelmassa Ajastaikaa vuonna 1964. Se löytyy myös ainakin hänen kokoelmastaan Suomalainen ja muut valitut (1985). Pätkä runosta, aikalaisarvio ja muuta tietoa löytyy kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_42006
Teoksen Släktbok osassa II:2 (ilmestynyt sarjassa Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland) on sukututkimus Palmgrenin suvusta. Se on laajuudeltaan n. 20 sivua. Tutkimus on saattanut ilmestyä myös eripainoksena. Porin kaupunginkirjaston kokoelmassa olevaa kirjaa ei saa lainaksi, mutta voitte ottaa siitä
täällä kopioita tai pyytää oman paikkakuntanne kirjaston kaukopalvelua tilaamaan kopiot. Porin kaupunginkirjastosta löytyy muutakin aineistoa Selim Palmgrenista ja Palmgren-suvusta. Kaikki materiaali ei näy aineistotietokannassa, joten kannattaa kääntyä Satakunta-osaston puoleen.
Kauko Leanderin Harmaa kylä kertoo sisältyy nuottikokoelmaan Runne, Ossi : Uskon oikeaan rakkauteen. Fazer, 1965. Kokoelma löytyy Tampereen kaupunginkirjastosta, pääkirjaston musiikkiosastolta, josta se on tilattavissa kaukolainana oman paikkakunnan kirjastoon. Lisäksi kyseisen kappaleen nuottikäsikirjoitus (sovitus Kullervo Linna) löytyy Suomen Jazz & Pop Arkistosta (JAPA). http://www.jazzpoparkisto.net
JAPA ei pääsääntöisesti lainaa aineistoaan, vaan se on tutkijoiden ja muiden kiinnostuneiden käytössä arkiston tiloissa.
Satakunnan Kansan vuosikertoja löytyy mikrofilmattuna mm. Porin kaupunginkirjastosta, josta niitä saa kaukolainaksi. Kysy lainausmahdollisuutta lähikirjastostasi. Digitaalisessa muodossa 1960-luvun lehtiä ei ole.
Ramapithecusta pidettiin 1960-70 luvulla nykyihmisen esi-isänä, mutta myöhemmin teoria kumottiin. Ramapithecuksesta saatetaan siis kertoa ihmisen evoluutiota käsittelevissä teoksissa. Viimeisten 20 vuoden aikana julkaistuja ihmisen evoluutiosta kertovia suomenkielisiä kirjoja ovat esimerkiksi:
Daniel E. Lieberman: Ihmiskehon lyhyt historia (2021)
Juha Valste: Ihmislajin synty (2012)
Marvin L. Lubenow: Myytti apinaihmisistä (2005)
Juha Valste: Apinasta ihmiseksi (2004)
Lähde (Ramapithecus): https://www.britannica.com/topic/Ramapithecus
Satuja ja lyhyitä kertomuksia 9-vuotiaalle löytyy runsaasti!
Ohessa muutamia suosituksia erityyppisistä saduista.
Huumoria ja vauhtia:
Jukka Itkonen: Sorsa norsun räätälinä,, 2008
Margaret Mahy: Krokotiilin vauhtiparaati, 1987
Roald Dahl: Suunnattoman suuri Krokotiili, 2006
Päivi Alasalmi: Turhamainen aasi,
Teemu Saarinen: Konstaapeli Pamppu, 2003 2009
Viisautta ja pohdintaa:
Sylvia Plath: Salaperäinen puku, 1996
Maria Vuorio: Kuningattaren viitta ja muita kiperiä kysymyksiä, 2011
Tove Jansson: Näkymätön lapsi
Klassisia tarinoita:
Arthur-kuninkaan tarinoita (Kuningas Arthur ja Pyöreän Pöydän Ritarit), 1981
Ihanaa prinsessamaailmaa:
James Riordan: Maailman kauneimmat balettisadut, 1986
Lapin noitia ja muuta hurjaa:
Eeva-Liisa Kinnunen:...
Täydennysosista ei ikävä kyllä suoraan pysty saamaan vastausta kysymykseenne. Missään täydennysosassa ei ole minkäänlaista mainintaa, mistä divisioonasta se on koottu (ei myöskään osien luettelointitiedoissa). Eli sama osa koostuu eri divisioonien miehistä.
Ainoa keino on, että menette Tampereen kaupunginkirjaston käsikirjastoon, missä kaikki osat ovat siellä tutkittavissa (osaa 4 ei koskaan ole julkaistu). Myös lainakappaleita on lainattavissa kaupunginkirjaston varastosta.
Kirjojen ja muun vastaavan aineiston luetteloimiseen tarkoitettuja ohjelmia löytyy runsaasti. Osa näistä on myös ilmaisia. Nopealla katsauksella ainakin Libib.com ja Data Crow voisivat olla tarpeisiisi sopivia ohjelmia:
https://www.libib.com/
http://www.datacrow.net/
Hei,
sisällissodan lääkintähuollosta, sairaaloista ja sairaanhoitajista kertovia kirjoja:
- Eeva Tammen teos Lääkintähuoltoa sisällissodassa – Tampere 1918
- Ritva Virtasen väitöskirja Sairaanhoitajat Suomen sota-ajan lääkintähuollon tehtävissä 1900-luvulla
Sairaanhoitajat Suomen sota-ajan lääkintähuollon tehtävissä 1900-luvulla = Nurses in Finland's wartime medical service tasks in the 20th century / Ritva Virtanen. - Helka (helsinki.fi)
- Kai Ala-Hälvälä: Vankina valkoisten: Oulun vankileiri 1918
Vankina valkoisten : Oulun vankileiri 1918 (helsinki.fi)
Pohjimmaltaan kyse on tietenkin Tarzan-kirjojen kirjoittajan Edgar Rice Burroughsin ja televisiosarjojen ja elokuvien tekijöiden päätöksestä pistää Tarzan puhumaan tavallaan. Tarzan on fiktiivinen henkilö ja puhuu niin kuin tekijä haluaa. Hän ei myöskään esimerkiksi putoa kärryiltä keskustellessaan eikä lausu sanoja hassusti väärin. Eli Tarzanin puhe ei varmasti miltään osin vastaa todellista tilannetta.
Oman tai toisen nimen käyttö persoonapronominien sijaan on tosiaan ominaista pienten lasten kielelle. Sen on tutkittaessa todettu olevan yleismaailmallista. Tästä löytyy tietoa ainakin englannin, ranskan, korean, kreikan ja suomen kielistä. Aiheesta on kirjoittanut mm. Anneli Brown Virittäjä-lehdessä (nro 4/2004, s. 483–507). Artikkeli...
