Sanonta vaikuttaisi olevan peräisin armeijan ruokahuollon "sotapäiväkirjoista", joihin tällä fraasilla on ollut tapana merkitä se, että sotilaille tarjottu ravinto on ollut "ehtottomasti vaatimukset täyttävää" ja että sitä on ollut tarpeeksi.
Esimerkkejä:
"Armeijassa ollessani päivystäjä kirjoitti aina ruokalan päiväkirjaan, että ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi." (Timo Airaksinen, Parasta kaikille! : onnen ja hyvinvoinnin ehdot)
"Keittiön 'sotapäiväkirjaan' merkittiin perinteisesti 'ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi', -- ." (Voitto Kiviharju, Teppo Suikkari, Jussi Tuominen, Alhaalla. Osa 1, UNEF I - UNIFIL)
"Siitä upseerit päättelivät, että muona oli kelvollista ja vihkoissa oli sitten merkintöjä: Ruoka oli hyvää ja sitä...
Koskisen episodien nimet ja niiden juonenkulut osuvat koko lailla yksiin Seppo Jokisen kirjojen nimien ja juonien kanssa, joten televisiosarjan osien yhdistäminen niitä vastaaviin kirjoihin on helppoa. Tv-sarja ei täysin noudata kirjojen ilmestymisjärjestystä, ja neljännen ja viidennen Koskinen-tarinan (Koskinen ja taikashow, Koskinen ja kreikkalainen kolmio) se sivuuttaa kokonaan.
Kausi 1 (kirjan nimi suluissa; hakasuluissa oleva luku ilmaisee, kuinka mones Koskinen-kirja on kyseessä):
1. Raadonsyöjä (Koskinen ja raadonsyöjä) [2]
2. Siimamies (Koskinen ja siimamies) [1]
3. Pudotuspeli (Koskinen ja pudotuspeli) [3]
4. Hukan enkelit (Hukan enkelit) [6]
5. Piripolkka (Piripolkka) [7]
Kausi 2
1. Vilpittömässä mielessä (Vilpittömässä...
"Vuonna 1888 miehen päiväpalkka oli yksi markka. Hevosmies sai kaksi markkaa. Piiat ansaitsivat hieman vähemmän eli noin 70 penniä päivässä. Pohjois-Karjalassa oli myös tapana, että taloon tullessaan rengit ja piiat saivat vaatteet talon puolesta. Tätä tapaa yritettiin ajoittain muuttaa, mutta tilattoman väestön vastustuksesta siihen aina palattiin. Palkollisten ansioita ei voi pitää suuren suurina kun suhteutetaan ne vallitsevaan hintatasoon. Esimerkiksi 1888 tynnyri ruista maksoi 20 markkaa, voikilo 1 markka 20 penniä, täysikasvuinen härkä maksoi 50 markkaa ja lammas 7 markkaa 50 penniä.
Lähde: Enon historia 1860-1967. Ismo Björn. Jyväskylä 1994."
Yllä oleva lainaus löytyi osoitteesta
http://mail.edu.kitee.fi/~tietavai/historia/...
Talvisodan ajan sota- ja kenttäsairaaloista voi lukea ainakin seuraavista kirjoista:
-Lääkärinä sodassa. Suomen lääkäriliiton kokoamista muistelmista toim. Kyllikki Kauttu. Helsinki: Tammi, 1989.
-Suomen sotien 1939-1945 lääkintähuolto kuvina. Toimituskunta: Ensio Taipale … et al. Lahti: Sotilaslääkinnän tuki, 1990.
-Lääkkeen tie sodissamme vuosina 1939-1945: sotiemme lääkehuolto ja kenttäapteekkarien muistelmia. Toim. Mauno Turunen. Mikkeli 1992.
-Saksa-Äärimaa, Maija: Kenttäsairaalan matkassa : nuoren sairaanhoitajan sotapäiväkirja. Helsinki 1992.
Kirjoja voi kysyä lähimmästä kaupunginkirjastosta. Lisäksi kirjastosta kannattaa kysyä mahdollisuutta käyttää ARTO-artikkelitietokantaa. Asiasanoilla talvisota, sotasairaalat, kenttäsairaalat...
Daffodils (tai I wandered lonely as a cloud, lähteestä riippuen) on suomennettu.
Wordsworth-suomennosvalikoimassa Runoja (WSOY, 1949) kysymyksessä siteerattu kohta kuuluu Aale Tynnin suomentamana seuraavasti:
"Niin yksin kuljin vaeltain
kuin pilvi yllä kumpujen,
kun äkkiä mä nähdä sain
narsissiryhmän kultaisen."
Tässä valikoimassa runo esiintyy ilman otsikkoa Mielikuvitus-sikermän seitsemäntenä runona.
Antologiassa Tuhat laulujen vuotta (WSOY, 1957) on Aale Tynnin myöhempi suomennos, otsikolla Vaelsin halki maisemain:
"Vaelsin halki maisemain
kuin pilvi yksin kulkien,
silmiini äkkiä kun sain
narsissiryhmän kultaisen."
Edith Holdenin Luontopäiväkirja 1905 -kirjasta (Otava, 1989) Keltanarsissit löytyy Aila Meriluodon suomentamana:
"Kuin...
Viittauksia Reitalan omistamaan vaatekauppaan en löydä mistään, mutta samaisen suvun aloittama mattokauppa perustettiin Viipurissa jo vuonna 1935. Aikaisimman merkinnän Turun alueella sijaitsevasta Reitalan matto- ja kotiteollisuusliikkeestä löysin vuoden 1942–43 puhelinluettelosta. Tällöin liike sijaitsi Yliopistonkadulla, Turun keskustassa. Vuoden 1957 puhelinluettelosta yritys löytyy Reitalan kauppayhtiön (matto- ja vuodevaatteet) nimellä. Tällöin liikkeitä oli jo kaksi; Yliopiston-kadun lisäksi toinen löytyi Brahenkatu 14:sta. Puhelinluettelosta löytyy myös Reitala ja K:nit matto- ja patjavalmistamo, joka oli osa samaista yritystä. Viimeisin sijainti yritykselle oli Voimakatu 15 (Itäharju), johon löytyy viittauksia jo ainakin 1980-...
Rahojen arvo riippuu niiden kunnosta. Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirjan mukaan vuoden 1890 hopeamarkan hinta on noin 5-200 euroa, hopeisen 2 markan arvo vaihtelee 10-600 euron välillä.
Nettisivustolla http://www.e-coins.tv näyttävät hopeisen vuoden 1889 dollarin hinnat vaihtelevan muutamasta nykydollarista yli 250 dollariin.
Tarkempaa vastausta voi kysellä Suomen Numismaatikkoliitosta http://www.snynumis.fi
Simonkatu viittaa kaupungininsinööri Simon Grönlundiin (1788-1862). Kadun nimi on tunnettu vuodesta 1836 asti ruotsinkielisessä muodossa.
Annankatu Helsingissä vuodesta 1820 St. Annae Gatan kreikkalaiskatolisen pyhimyksen ja venäläisen ritarikunnan mukaan. Vuodesta 1836 Annae gatan. Nykyiset nimet vahvistettu 1909.
Fredrikinkatu on tunnettu vuodesta 1820 asti. Se on todennäköisesti nimetty Uudenmaan läänin maaherran Gustaf Fredrik Stjernvallin (1768-1815) mukaan. Hän ajoi aktiivisesti Helsingin nimeämistä pääkaupungiksi. Nimi saattaa viitata myös kreivi Johan Fredrik Aminoffiin (1756-1842), joka kuului asemakaavan suunnittelijan Albert Ehrenströmin hyviin ystäviin. Kadun suomen- ja ruotsinkieliset...
Nimien Tiistenjoki ja Tiisijärvi alkuperästä ei olla yksimielisiä, vaan selityksiä on useita. Lapuan historia I-teoksesta sekä Tuomo Paavolan kylähistoriikista Komia kyläksi - piäni pitäjäksi. Tiistenjoen seudun historia (2001) löytyy tietoa Tiistenjoki- ja Tiisijärvi-nimistä:
Yksi selitys liittyy sukunimeen Tiisa. Sukunimenä Tiisa on esiintynyt 1500-luvulla Satakunnassa. Satakunnasta on tehty Etelä-Pohjanmaalle suuntautuneita eräretkiä, joten on mahdollista, että nimi on kulkeutunut mukana esimerkiksi siten, että metsästäjät ovat nimenneet omistamansa riistamaat sukunimensä mukaan.
Erään selityksen mukaan tiisa on tarkoittanut eläintä tai paikkaa, joka on ollut metsänhaltija Tapion erityisessä suojeluksessa.
Nykysuomen sanakirjan mukaan...
Olen selannut toistakymmentä nimikirjaa, mutta valitettavasti niissä ei ollut näistä nimistä edes mainintaa.
Nimi Meera näyttää viittaavan Aasiaan päin, internetistä löytyi mainintoja esim. Meera-nimisistä näyttelijöistä. Vastaan tuli myös Äiti Meera, jonka hänen hindulaiset seuraajansa uskovat olevan pyhän äidin ruumiillistuma.
Internetistä löytyi myös tieto, että Karjalan murteissa venna l. venni merkitsee niinipuuta eli lehmusta. Nimi tunnetaan myös harvinaisena ainakin Ruotsissa ja Italiassa. Suomessa se tuntui olevan yleisempi sukunimenä kuin etunimenä.
Sanonnan taustalla lienee runoilija William Cowperin 1700-luvulla kirjoittama virsiruno, joka alkaa sanoin "God moves in a mysterious way, his wonders to perform". Raamatusta tällaisia lauseita ei löydy, paljon tätä ajatusta ilmentäviä säkeitä kyllä, kuten esimerkiksi "Yhtä vähän kuin tiedät, minne tuuli kääntyy / tai miten luut rakentuvat raskaana olevan kohdussa, / yhtä vähän tiedät Jumalan teoista, / hänen, joka kaiken luo." (Saarnaaja 11:5, KR92).
Cowperin säkeet on espanjaksi käännetty esimerkiksi näin: "Dios se mueve de una manera misteriosa para realizar sus maravillas". Kysymyksen sanontaa näkee espanjaksi käännettynä tavallisimmin muodossa "Los caminos de Dios son misteriosos".
https://www.christianity.com/wiki/god/...
Minnan pääsiäismuna löytyy Marjatta Pokelan lastenlaulukokoelmasta Eveliinan lauluja. Siinä on sanat ja nuotit kosketinsoittimille. Leppävaaran kirjastosta teos on tällä hetkellä lainassa, mutta sitä löytyy monista pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Varis varkaissa on merkitty lastenloruksi Pohjanmaalta - sen tekijää ei tunneta.
Varis se lähti ruunun kylästä viljaa varastamaan / mies tuli tiellä vastahan / koppasi kiven kouraansa / löi sillä varista jalkaan
Kipiti kopiti, kipiti kopiti / kipiti, kopiti, kipiti, kopiti / varis oli jalatonna
Sika juoksi tietä pitkin / kaukalo sian perässä / ämmä istui kaukalossa / pitkä pussi selässä
Kipiti kopiti, kipiti kopiti / kipiti kopiti, kipiti, kopiti / varis meni possun kyytiin.
Yleisesti ottaen voisi sanoa, että kirjastot maksavat kirjoista vähemmän kuin kuluttajat. Tämä johtuu siitä, että tavallisesti kirjastot kilpailuttavat yrityksen, jonka kanssa tehdään hankintasopimus. Hankintasopimuksen perusteella kirjasto saa tavallisesti tietyn prosenttimääräisen alennuksen kirjavälittäjän hinnoista. Se on tavallisesti edullisempi kuin kuluttajien maksama hinta. Kirjavälittäjälle toiminta taas on kannattavaa pienemmälläkin voitto-osuudella, kun kirjastojen hankinnat ovat suuria. Kirjastot voivat toki ottaa vastaan kirjoja myös lahjoituksina, jolloin kirjasto ei kirjoista maksa mitään.
Hinnasta, jolla kustantaja kirjan myy, neuvottelevat kustantaja ja kirjavälittäjä keskenään. Kirjasto ei siis yleensä neuvottele suoraan...
Syysaikaan myös Itäkeskuksen kirjasto, Kallion kirjasto, Rikhardinkadun kirjasto ja Töölön kirjasto ovat auki sunnuntaisin, mutta kesäaikaan tosiaan vain Kirjasto 10 pitää ovensa avoimena sunnuntaisin. Kesällä lienee kirjastojen sunnuntain aukiololle vähemmän tarvetta kuin muulloin, ja koska henkilökunta pitää kesälomia, olisi työntekijöiden saaminen sunnuntaivuoroihin ongelmallista isoissa kirjastoissa. Kesällä arkisinkin töitä tehdään usein pienemmällä väellä kuin yleensä, vaikka jonkin verran kesäsijaisia onkin apuna. Osaksi kyse on varmasti myös rahasta, sillä sunnuntaina tehty työ maksaa enemmän kuin arkena tehty työ.
Jos olet kuitenkin sitä mieltä, että kesällä pitäisi olla enemmänkin kirjastoja sunnuntaisin auki, voit antaa siitä...
Valko-Venäjän (englanniksi Belarus) ajoneuvojen kansallistunnus BY tuli Neuvostoliiton SU-tunnuksen tilalle vähitellen 1990-luvun alusta, virallisesti tosin vasta vuonna 2004. Ilmeisempi vaihtoehto BR oli jo käytössä Brasilialla.
Ilman varmaa tietoa voisi päätellä, että BY tulee maan venäjänkielisestä nimestä (Белоруссия). Nimen ensimmäinen vokaali lausutaan "je". Englanniksi tämä ääntötapa litteroitaisiin "Byelorussia" eli nimen alkukirjaimet ovat siten BY.
https://www.worldstandards.eu/cars/oval-stickers/
https://en.wikipedia.org/wiki/International_vehicle_registration_code
Sana riite on johdettu verbistä riittää. Suomen murteissa riittää-verbin merkityksenä on jääriitteeseen saattaminen. Tämän oletetaan olevan verbin alkuperäinen merkitys. Myöhemmin verbin merkitys on laajentunut muunkinlaiseen peittämiseen ja katteeksi ulottumiseen. Sukukielistä sanalla on vastine vain inkeroisen ja karjalan kielissä. Karjalan muoto riitteä merkitsee sekä riitteeseen jäätymistä että kylliksi olemista.
Suomen kirjakielessä riittää on ensi kertaa mainittu Kristfrid Gananderin sanakirjassa 1787. Gananderin kirjassa on mainittu myös ohutta jääkuorta merkitsevä sana riite.
Lähde: Häkkinen, Kaisa. Nykysuomen Etymologinen Sanakirja (2004).
Laulun ovat levyttäneet myös Marica (1977), Satu ja Vaahtopäät (1994), Arja Havakka (2002) ja Sinitaivas (2014).[
Laulusta on kaksi muuta suomenkielistä versiota: Tuula Amberlan esittämä ”Korppi” (1992) ja Emma Salokosken ”Miksi sä meet” (2005). Wikipedia
