Voisit aloittaa etsimisen tutkimalla Suomen rintamamiehet 1939-45 -teossarjaa. Siinä on divisioonittain aakkosjärjestyksessä elämäkertatietoa rintamamiehistä, myös heidän palvelupaikoistaan sodan aikana.
On järkevää suhtautua kriittisesti kaikkeen, mitä vapailla foorumeilla kirjoitetaan ja vastataan. Sehän on molemmin puolin vapaaehtoista viestintää, jossa kukaan ei voi antaa mitään lupauksia faktoista tai edes pyrkimisestä niihin.
Uskoisin, että kysymys on psykologisesta nojautumisesta joukkovoimaan. Aivan samalla lailla kuin missä tahansa porukassa saatetaan heittää kysymys ilmaan ja toivoa, että joku tietää asiasta enemmän kuin itse. Usein se toimiikin, jos porukan ihmisillä on erilainen kokemustausta ja tietämys.
Mutta sekin on ymmärrettävä, että on kysymyksiä, joihin ei ole olemassa vastausta tai sen saaminen edellyttäisi valtavan määrän työtä. Myös Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun tulee tällaisia kysymyksiä varsin usein. Vielä...
Voisit kokeilla esim. seuraavia kirjailijoita: Elizabeth Adler, Barbara Bradford Taylor, Sandra Brown, Diane Chamberlain, Jude Deveraux, Jane Stanton Hitchcock, Linda Howard, Judith McNaught, Kate Mosse, Nora Roberts, Danielle Steel. Kirjaston tietokannasta voi etsiä lisää nimiä hakemalla esim. kahdella asiasanalla: viihdekirjallisuus ja jännityskirjallisuus. Toivottavasti näistä löytyy jotakin mieluista luettavaa.
Kyseinen loru löytyy ainakin Harry Strengin Suomenkielen alkeet 1 -kirjasta. Kirjaa on käytetty 1920-luvulta alkaen oppikouluissa. Kirjassa ei mainita erikseen tekijää, joten se saattaa olla Strengin omaa tekoa. Ilmeisesti loru on koettu hyväksi oppimisvälineeksi ja sitä on käytetty myös ruotsinkielen opiskelussa.
Kyse oli MTV:n tuottamasta televisiosarjasta, jota esitettiin vuonna 1971. Sarjan ohjasi Kaarlo Hiltunen. Elonet - Havukka-ahon ajattelijaElokuvasta on tehty DVD ja sen pitäisi olla lainattavissa Kurikan kirjastosta. Eepos-kirjaston asiakas voi varata sen kirjastokortillaan.https://eepos.finna.fi/Record/eepos.2483484?sid=4841016835
Käännöstyössä sanakirjojen ja sanastojen käyttö riippuu paljon kielestä, tarpeesta ja kontekstista sekä käännettävän tekstin laadusta ja lajista. Eräs monikansallisessa käännösfirmassa työskentelevä kokenut ammattikääntäjä kertoo, että ns. perustarepeisiin kääntäjät käyttävät yleensä (maksullisia) verkkosanakirjoja, joko yksikielisiä (esim. Oxford Endlish Dictionary, Duden, Kielitoimiston sanakirja) tai monikielisiä. Suosittu on esimerkiksi MOT-sanakirja, joka sisältää useita erityisalojen sanakirjoja, sekä ilmainen, monien eri alojen termejä yhteen kokoava TEPA-termipankki. Verkkotiedonhaku ja hakukoneiden käyttö korpuksena on myös yleistä nykykääntäjän työssä. Sanakirjojen, verkon hakukoneiden ja aineistopankkien lisäksi käytetään...
Helsingin kaupunginkirjaston valikoimiin kuuluvat myös nuotit. Suurimmissa kirjastoissa on oma musiikkiosasto, josta saa tarvittaessa apua ja neuvoja sopivien nuottien valintaan.
Myös muissa kirjaston toimipisteissä on nuotteja, mutta valikoimat ovat pienemmät. Halutessasi voit toki tilata tarvitsemasi nuotit toisesta kirjastosta omaan lähikirjastoosi.
Voit myös etsiä haluamiasi nuotteja itse Internetissä olevasta pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteistietokanta Plussasta, jonka osoite on http://www.libplussa.fi
Pianonuotteja voit etsiä esim. valitsemalla asiasanaksi "piano" + valitsemalla vaihtoehdon "näytä vain nuottijulkaisuja". Jos etsit hieman helpompia nuotteja tai pianokoulunuotteja kannattaa hakukenttään kirjoittaa "piano...
Kyseinen katkelma on Rainer Maria Rilken kirjeestä Franz Xaver Kappusille. Kirje on päivätty Pariisissa 17.2.1902 ja sisältyy teokseen Briefe an einen jungen Dichter (1929). Teoksen on suomentanut Liisa Enwald vuonna 1993 ja se ilmestyi nimellä Kirjeitä nuorelle runoilijalle.
Saat katkelman suomennoksen sähköpostiisi.
http://www.themista.com/freeebooks/rilkeletters.htm
http://monoskop.org/images/5/57/Rilke_Rainer_Maria_Briefe_an_einen_jung…
Rilke Rainer Maria: Kirjeitä nuorelle runoilijalle (suomentanut ja toimittanut Liisa Enwald, TAI-teos, 1993
Ylen Arkistosta kerrottiin, että ensimmäinen osa saksalaisesta etsiväsarjasta Derrick esitettiin Suomen televisiossa 24.1.1987 TV2:ssa myöhäisillassa klo 22.
Yle Arkisto
https://www.hs.fi/
Kysymyksen sitaattia näkee tosiaan Gibranin nimiin pantuna, mutta tosiasiassa sen kirjoittaja on amerikkalainen saarnaaja Edwin Hubbell Chapin (1814-1880). Lainaus on Chapinin vuonna 1860 julkaistusta kirjasta Living words:
"Out of suffering have emerged the strongest souls; the most massive characters are seamed with scars; martyrs have put on their coronation-robes glittering with fire, and through their tears have the sorrowful first seen the gates of heaven." (s. 185)
Chapinin tuotantoa ei ole suomennettu. Etsiskelin sitaattia toiveikkaasti suomenkielisistä aforismikokoelmista, mutta ainakaan otantaani päätyneistä mietelausevalikoimista en sitä löytänyt.
Living Words - Edwin Hubbell Chapin - Google-kirjat
Huume-, huumausaine- ja huuma-sanojen alkuperää on haettava huumata-verbistä.
Kaisa Häkkisen etymologinen sanakirja kertoo, ettei tajunnan hämärtämistä merkitsevällä huumata-verbillä ole tarkkoja vastineita suomen sukukielissä. Sen on kuitenkin arveltu kuuluvan yhteen suomen murteissa esiintyvän, humisemista merkitsevän huumata-verbin kanssa. Tässä merkityksessä sille on esitetty vastineiksi virosta huumata ’huokua, uhota; hehkua’ ja liivistä ūm ’(aamu)hämärä’. Sanavartalo on selitetty vanhaksi germaaniseksi lainaksi, jonka alkumuotoa edustaa mm. muinaisnorjan húm ’hämärä’.
Sekä tajunnan hämärtämisen että humisemisen merkityksissä huumata on tullut käyttöön suomen kirjakielessä 1800-luvulla. Verbistä johdettu huumaus löytyy kuitenkin jo...
Lukemasi kirja voisi olla Marja Luukkosen Tähtisumun vangit. Kirja on tosin ilmestynyt vasta vuonna 1990, mutta muuten se vastaa varsin hyvin kuvaustasi. Kirjan kuvailu löytyy alla olevasta linkistä:
http://www.risingshadow.fi/library/book/1664-tahtisumun-vangit
Margaret Mahyn kirjassa Kunnon isoäidin vauhdikas päivä (Kustannus-Mäkelä, 1993) on päähenkilönä isoäiti Onninen, joka ajelee moottoripyörällä. Kyse lienee tästä kirjasta.
Kirjan kuvauksen voit lukea esimerkiksi Kirjasammosta (ks. linkki alla).
Kunnon isoäidin vauhdikas päivä -kirja näyttää olevan lainattavissa oman alueesi kirjastoista.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm
Kyseessä on Lauri Letonmäen runo Sälli ja pastori.
Runo on julkaistu ainakin Letonmäen teoksessa Ohjelmarunoja : 2:nen vihko (Tampereen työväen sanomalehti, 1918).
Voit lukea runon myös Kalevi Kalemaan toimittamasta teoksesta Käy eespäin : Valikoima suomalaista työväenrunoutta (1977) sekä teoksesta Vallankumousrunoja : kokoelma lausuttavia runoja työläislausujille ja runouden ystäville (Työväen kirjallisuuden edistämisyhdistys 1928).
https://www.finna.fi/Record/kirkes.9454?sid=4032474977
https://fi.wikisource.org/wiki/S%C3%A4lli_ja_pastori
https://finna.fi/Record/helka.9918147853506253?sid=4016402369
https://www.finna.fi/Record/piki.23509?sid=4032474977
Luonnonvarakeskuksen sivuilla on tietoa luomutuotannosta ja sen tutkimuksesta. Luke:n mukaan luomututkimus käsittää perinteisen alkutuotannon tutkimuksen lisäksi myös ympäristö-, ravitsemus-, elintarvike-, yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen. Luke tutkii luomua kaikilla näillä alueilla.
Luomuinstituutti on puolestaan Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteinen asiantuntijaverkosto, jonka sivuilla on tietoa ja artikkeleita luomun ympäristövaikutuksista.
Lähteet:
Luomuinstituutti.fi. Ympäristövaikutukset. https://luomuinstituutti.fi/kategoria/ymparisto/?post_type=post. (Viitattu 7.10.2021)
Luke.fi. Luonnonvarakeskus. Luomutuotanto ja luomuruoka. https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/ruoka-ja-...
Heikki Kuutin kirja Journalistiikan sanasto kertoo sanasta neekeri näin: "Painomusteen värjäämistä sanomalehden toimittajista käytetty vanha kutsumanimi. Nimitys elää yhä lehtimiesten julkaisemien vappujulkaisujen nimissä." Samoin kertoo myös Kuutin ja Puron uudempi Mediasanasto.
Guinness World Records Gamer's Edition -teoksen vuosien 2010-2015 editioita ei ole julkaistu suomeksi. Suomeksi on painettu Guinness World Records Gamer's Edition -julkaisut vuosilta 2008-2009 sekä 2016-2020.
Lähde: Finna.fi
Kuudes Harry Potter -suomennos ilmestyy, kun suomentaja saa työnsä valmiiksi. Tarkkaa päivämäärää ei tiedetä. On arvioitu, että suomennos tulisi kauppoihin ensi vuoden (2006) alkupuolella.
Etsimänne runo on Lauri Viidan kirjoittama. Runon nimi on joko Hiihtäjä (tai Hiihtäjät), ja se on kirjoitettu todennäköisesti Työväen Urheiluliiton juhliin. Työväenliikkeen kirjaston kautta löytyi tieto, että runo on kirjoitettu TUL:n 30-vuotisjuhliin eli vuonna 1949 tai TUL:n Tampereen piirin juhlaan. Lauri Viita oli Pispalan Tarmon aktiiveja. Runo on julkaistu TUL:n tai Työväen joululehdessä. Ko. lehtiä on Työväenliikkeen kirjaston kokoelmissa. Mikäli haluatte käydä tutustumassa lehtiin paikan päällä, ne saa luettaviksi odottaessa.
Lähde:
Työväenliikkeen kirjasto
TUL:n aktiivijäsen
Teksti kuuluu suomeksi:
Sinun tuulessasi -, Sinun valossasi -.
Miten pientä kaikki muu, miten pieniä me - ja onnellisia siinä, mikä yksin on suurta.
Hammarskjöld, Dag: Kiinnekohtia (s. 149). Otava.
