Jukka Leppilampi on kotoisin Ylivieskasta. Ennen uskoon tuloaan hän oli mukana esimerkiksi laulajana Kangasalla perustetussa Tabula Rasa -yhtyeessä, josta hän lähti vuonna 1976. Hän alkoi tuolloin soittaa kitaraa ja tehdä omia lauluja. Hän opiskeli Kansanlähetyksen Ryttylän Lähetyskoulussa ja kiersi duona huilisti Jarmo Sormusen kanssa esimerkiksi nuortenilloissa. Duo teki myös levyn "Katso" (Uusi Tie, 1979).
1980-luku oli Suomi-gospelin nousukautta. Gospelin musiikillinen taso nousi. Jukka Leppilammen lisäksi tuolla vuosikymmenellä aktiivisia gospelmuusikoita olivat esimerkiksi Tarvo Laakso, Juha Kela, Jaakko Löytty ja Lasse Heikkilä. Gospeliin liitettiin uskottava rock- ja pop-soitto. Eri puolilla Suomea järjestettiin isoja...
Kyseisessä ilmiössä on ilmeisesti kyse diffraktiosta eli valoaallon muoto tosiaan muuttuu, kun aalto kohtaa esteen. Valitettavasti kirjastonhoitajan kapasiteetti ei riitä ilmiön täydelliseen ymmärtämiseen, Wikipediassa asiaa on kuitenkin yritetty avata: https://fi.wikipedia.org/wiki/DiffraktioKatso myös "Shadow blister effect" https://en.wikipedia.org/wiki/Shadow_blister_effectJa Youtube-video aiheesta: https://www.youtube.com/watch?v=dXNyF7lv_Wc
Ilmaisua on käytetty yleensä politiikan yhteydessä varoittavana lauseena, mutta eräin varauksin se soveltuu muillekin elämänaloille. Sillä muistutetaan, että loppujen lopuksi kaikesta hyvästä ("lounas") joutuu jossain muodossa maksamaan. Jos poliitikko saa näennäisesti vastikkeetonta kestitystä, hän joutuu maksamaan sen takaisin jossain muussa muodossa esimerkiksi edistämällä kestitsijälle edullista rakennushanketta.
Kyynisestä näkökulmasta katsottuna ilmaisu viittaa siihen, ettei kukaan tee toiselle hyvää ilman vastapalvelusta. Tätä voidaan toisaalta perustellusti kritisoida, koska kaikki ihmisten väliset suhteet eivät perustu täydelliseen vastavuoroisuuteen. Lapsella voi olla "ilmaisia lounaita", koska hänen vanhempansa ovat valmiit...
Kyseessä on varmaankin Taina Leinon Älä unohda minua -kirja. Se on ilmestynyt Vitalen kustantamana tänä vuonna (2024). Kirjaa on tilattu myös Kyytikirjastoihin ja siihen voi jo tehdä varauksen: https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.1549560 Taina Leinoa on haastateltu ainakin Juha Laaksosen luontoretki -ohjelmassa, joka ilmestyy Radio Suomessa. https://areena.yle.fi/1-68529995
"Rämsöö- tai puhekielen Rämpsöö-nimelle on useita perimätiedollisia selityksiä. Aamulehdessä 1912 mainitaan Kuralan pitkän metsäsaran nimeksi Ramsö. Kuralan maarekisterikylä jatkui Rämsööseen asti (ruots. 'rams' on pitkä jono). Rämsöö kylän nimenä ei liene kovin vanha, sillä vanhin toistaiseksi löydetty maininta on vuodelta 1879. Kirkonkirjoissa käytetään torppareidenkin kohdalla aina vain maarekisterikylän nimeä. Vanhoista kartoista Rämsöö-nimeä ei löydy. Ramsö-muodossa nimi on melko yleinen saaren nimenä etelärannikolla."Lähde: Vesilahti, Rämsöö, Suonola
Immi Hellénin Äidin huolia -runoa löytyy ainakin Aukusti Salon Uudesta aapisesta (Otava), josta julkaistiin 16 painosta vuosina 1919-55.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=6da89afe-0e1…
Ilmiö on todellinen ja se koskee muitakin kansainvälisesti toimivia amerikkalaisia pikaruokaketjuja. Niiden annoskoot ovat usein Yhdysvalloissa suurempia kuin ketjujen vastaavat annokset muissa maissa (esim. Suomessa, Iso-Britanniassa, Ranskassa tai Japanissa). Alan kilpailu Yhdysvalloissa on ankaraa ja suuri annnoskoko on yksi keino menestyä. Vuosien mittaan amerikkalaiset kuluttajat ovat tottuneet yhä suurempiin annoksiin. "Amerikassa kaikki on suurta" näyttää pitävän paikkansa tässäkin. Kehitystä ovat vauhdittaneet elintarviketeollisuuden keksinnöt, jotka ovat mahdollistaneet annosten suurentamisen ilman että tuotantokustannukset olisivat juurikaan nousseet. Sen sijaan kansanterveyden kannalta kehitys ei välttämättä ole ollut suotuisaa.
Runosta löytyy ainakin kaksi suomennosta: Ilpo Tiihosen tulkinta (raakakäännökset ja toimitustyö Jukka Mallinen) kokoelmassa Muistomerkki (WSOY, 1999) ja Olli Hyvärisen käännös kokoelmassa Moskovasta Kaukasukselle : valitut runot 1815–1836 (Atrain&Nord, 2018).Alkusäkeet näissä ovat seuraavanlaiset: "Yön usva peittää kumpuilevan Gruusian" (Tiihonen) "Yön usva peittelee kummut Gruusian" (Hyvärinen)
Kollegani listasivat joukon laadukkaita kirjasarjoja ja kirjailijoita, jotka ovat helppolukuisia. Alla myös linkit pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kirjojen tietoihin.
- Banaani-sarja (Punainen, Sininen, Vihreä ja Keltainen eri ikäisille)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%20banaani%20helppolukuiset…
- Keltanokka-sarja
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skeltanokka__Ff%3Afacetcolle…
- Dav Pilkey, Kapteeni Kalsari –sarja
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skapteeni%20kalsari__Ff%3Afa…
- Timo Parvela
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stimo%20parvela__Ff%3Afacetf…
- Siri Kolu
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssiri%20kolu__Ff%3Afacetlang…
- Salla Simukka
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search...
Helmet.fi-sivustolla ei ole vielä erillistä listausta lasten CD-äänikirjoista. Sen sijaan kirjat löytyvät käyttämällä Tarkennettua hakua seuraavasti:
1. Hakusana: Lastenkirjallisuus
2. Aineisto: CD-levy
3. Kokoelma: Lasten kokoelma
4. Kieli: suomi (jos halutaan nimenomaan suomenkielisiä äänikirjoja, muuten voi jättää valitsematta)
5. Hae
Tuloslistan pitäisi näyttää tältä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28lastenkirjallisuus%29%2…
Tears in Heaven kuvaa Claptonin oman kertoman mukaan juuri tätä traagista kokemusta, Circus Left Town puolestaan onnettomuutta edeltäneen päivän tapahtumia. Sen sijaan Lonely Stranger -kappaleen yhdeydestä tapahtumaan ei löydy viitteitä.
Ilmeisesti etsimäsi elokuva on Pavel Lunginin vuonna 2006 ohjaama Ostrov (Saari).
Elokuvasta tehtyä DVD-tallennetta on lainattavissa joissakin Suomen kirjastoissa, mutta valitettavasti ei oman alueesi kirjastoissa. Voit tehdä lähikirjastossasi DVD:stä kaukopalvelupyynnön. Lisää tietoa kaukopalvelusta voit lukea alla olevasta linkistä.
DVD:llä on tekstitys englanniksi ja venäjäksi.
http://www.imdb.com/title/tt0851577/
http://www.imdb.com/name/nm0526732/
http://vaarakirjastot.fi/
http://vaarakirjastot.fi/kaukopalvelu;jsessionid=5393BA728BCC661A5600CE…
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
On vaikea sanoa sukunimen Lapin merkitystä tietämättä mistä päin maailmaa suku on peräisin. Nimeä esiintyy englanninkielisissä maissa ja Amerikassa. Yhtä hyvin nimi on slaavilaista alkuperää. Venäläisenä sukunimenä sukunimi Lapin on johdettu sanasta lapa (koura, käpälä) http://www.doukhobor.org/Molokan.htm . Puolalaisen nimen alkuperänä pidetään puolalaista paikkakunta Lapy http://surnames.meaning-of-names.com/lapin/ . Anglosaksisissa maissa sukunimen katsotaan perustuva etunimeen Lapin http://www.houseofnames.com/lapin-family-crest . Väestörekisterin nimipalvelun http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 mukaan Lapineita on Suomessa nykyisenä nimenä 29 henkilöllä. Sukulaisuudesta en osaa sanoa.
Onkohan tuo arkkitehtinasta-nimitys vähän vanhahtava? Finnan hakupalvelusta löytyy kuva arkkitehtinastapakkauksesta, joka kuuluu Työväenmuseo Werstaan kokoelmiin. Pakkauksen kannessa nasta näyttäisi tavallista toimistoissa käytettävää paperinastaa pitkäteräisemmältä.
https://www.finna.fi/Record/werstas.M011-1406142
Kyseessä voisi olla Arabian sijaan Kaj Franckin Nuutajärven lasille suunnittelemasta Virve-sarjaan kuuluvasta kristallijuomalasista. Virve-sarjaa on valmistettu 1955-1960. Arvoa emme voi tässä antaa, asiassa kannattaa kääntyä esim. Bukowskin huutokauppakamarin puoleen (ohessa linkki). Heillä on ollut sarjan tuotteita huutokaupassaan.
Arviointi Online - Bukowskis
Kysymyksessä saattaa olla Viljo Ratian teos "Kutsui ääni isänmaan; Jalkaväkirykmentti 58, 1941 - 1944". Everstiluutnanti Juva toimi rykmentin komentajana.
Hei!
Juoksemalla ei voi saada ylinopeussakkoja, ja jokaiselle kulkuneuvolle on määritelty oma ylin sallittu nopeus.
Tässä linkki Finlexin uusimpaan tieliikennelakiin https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#L1P2
Voit tutkia asiaa tarkemmin.
Kansalliskirjastosta kerrottiin, että julkaisu löytyy heiltä, vaikka ei Fennica-tietokannan kautta löydykään. Osaa vanhimmasta aineistosta ei ole luetteloitu, eikä se siis näy Fennican kautta. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot eivät ole vapaakappalekirjastoja. Meidän kokoelmissamme sitä ei ole.
Julkaisua ei saa lainaksi. Sen voi tilata Kansalliskirjaston Erikoislukusaliin. Ota Helka-kortti ja henkilötodistus mukaan.
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
http://www.kansalliskirjasto.fi/extra/opas/Reitit.htm
Myös Valtion taidemuseon kirjaston aineistoa voi tutkia heidän lukusalissaan:
http://www.fng.fi/fng/html4/fi/archive/organiza/kirjasto.htm
